Ylivieskan oikeusaputoimiston rikolliseksi epäiltävä toiminta

Ylivieskan oikeusaputoimiston oikeusavustaja Kari Peipon kanssa kävimme PR-talojen konkurssivyyhden läpi ja hän laati tuomioiden purkuhakemuksen korkeimmalle oikeudelle, mutta jätti sen allekirjoittamatta ja postittamatta. Muistaakseni vuosi oli 1998.

Kopiot asiasta löytyvät kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa sivut 358 ja 359.

Laki valtion oikeusaputoimistoista 6 §

6 §

Julkisen oikeusavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikissa toimeksiannoissaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.

Julkinen oikeusavustaja on asianajajayhdistyksen valvonnan alainen niin kuin asianajajista annetun lain (496/1958) 6, 6 a, 7, 7 a–7 d ja 7 g–7 k §:ssä säädetään asianajajasta. Julkisen oikeusavustajan oikeuteen hakea muutosta valvonta-asiassa annettuun ratkaisuun sekä tällaisen muutoksenhaun käsittelyyn sovelletaan, mitä mainitun lain 10 §:ssä säädetään. (17.6.2011/717)

Koska oikeusaputoimisto ei minua auttanut enkä saanut Suomesta asianajajaa, niin matkustin Ruotsiin ja löysin Haaparannasta sellaisen asianajotoimiston, jossa oli henkilö, jolla oli asianajo-ooikeudet Suomessa. Kysymyksessä oli Haparanda Juridiska Byrå ja asianajo-oikeudet Suomessa omaavan asianajajan nimi oli Peter Salevall. Kävimme hänen kanssaan asiat läpi ja ymmäsrsi tilanteen ja otti tehtävän vastaan. Tein asianajajalle avoimen valtakirjan ja hain oikeusapua Ylivieskan oikeusaputoimistosta. Oikeusavustaja Kari Peippo kieltäytyi antamasta oikeusapua ruotsalaiselle asianajajalle. Peipon mielestä Suomessakin on asianajajia.

Käännyin yhä uudelleen ja uudelleen Ylivieskan oikeusaputoimiston puoleen, mutta edelleenkin Ylivieskan oikeusaputoimisto kieltäytyi tekemästä tuomoiden purkuhakemusta korkeimmalle oikeudelle. Lisäksi Ylivieskan oikeusaputoimisto ei edes yrittänyt hankkia minulle oikeusapua muualta.

Rikoksen tekee järkyttävämmäksi se, että oikeusavustaja Kari Peipon vaimo oli Kalevan toimittaja, joka kirjoitti Kalevassa asioita, joita Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottaja syyttäjä Sulo Heiskari tiedotusvälineille lähetti. Minä protestoin kovasti sitä, että sama esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari sai toimia myös toisen organisaation tiedottajana ja käydä normaalioikeudenkäynnin lisäksi mediaoikeudenkäyntejä. Lisäksi pyysin valtakunnan syyttäjävirastolta tietoja Ylivieskan syyttälaitoksen työjärjestyksestä. Se oli vanhentunut, siis ei voimassa oleva. Siksi syyttäjänä jokaisessa oikeudenkäynnissä jossa olin mukana oli aina syyttäjänä esteellinen Sulo Heiskari.

Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys johtui siitä, että hän toimi syyttäjänä sellaisessa asiassa, jos hän oli toiminut kaupanvahvistajana. Kaupassa oli salattu 48 miljoonan pantatut kiinnitykset ja myyjät myivät toisen omaisuutta omanaan ilman valtakirjaa. Lisäksi kaupanvahvistaja Sulo Heiskari  ei ollut paikalla kun kiinteistöjen kauppakirjat allekirjoitettiin eikä kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ollut paikalla kun kiinteistöjen kauppakirjat allekirjoitettiin. Kauppakirjat tehtiin lain ja asetuksen vastaisesti.

Ylläoleva täydenyksellä tälle tekstille

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2015/07/poliisiylijohtaja-seppo-kolehmainen.html

Minun oikeustajuni mukaan rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska teon oikeusvaikutukset ovat voimassa eli ulosotto on edelleenkin käynnissä. Joka kuukausi eläkkeestäni pidätetään puolet rikollisesti aikaansaatuihin ulosottoihin.