tiistai 17. tammikuuta 2012

Täten todistan, että

































Täten todistan, että Rovaniemen hovioikeuden toiminta on päin helvettiä. Mielestäni ja minun oikeustajuni mukaan on täysin kiistatonta, että tuomarit ja ratkaisuun osallistuneet ovat syyllistyneet oikeudenkäymiskaaren vastaiseen toimintaan, rikollisten suojeluun, rikosten peittelemiseen ja virka-aseman törkeään väärinäyttöön. Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Helinä Haataja, hovioikeudenneuvos Auli Vähätörmä, joka on myös esitellyt asian ja hovioikeudenneuvos Liisa Rintala. Ennen asian käsittelyä soitin, hovioikeudenneuvos Auli Vähätörmälle. Katso keskustelun vahvistus
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/07/keskustelun-vahvistus.html

Keskustelun vahvistus osoittaa kiistattomasti esittelijän virkavirheen ja samalla koko Rovaniemen hovioikeuden väärän päätöksen.


From: anne.korva@oikeus.fi
Sent: Friday, May 27, 2011 11:52 AM
To: e.ahoky@kotinet.com
Subject: Tiedoksi S 11/420

ROVANIEMEN HOVIOIKEUS
Valtakatu 10 -12, 96200 Rovaniemi
Puh 010 364 1800, Fax 010 364 1850
rovaniemi.ho@oikeus.fi

Erkki Johannes Aho
Plassintie 39 A 3
85100 KALAJOKI

Diaarinro
27.5.2011
S 11/420

RATKAISU JOSTA VALITETTU

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 23.5.2011 nro 11/2943

ASIA Konkurssiin asettaminen

VALITTAJA
Erkki Johannes Aho

VASTAPUOLI
Mikko Kovalainen

Olette pyytänyt hovioikeudessa, että yllä mainittu käräjäoikeuden päätös asetetaan toimenpidekieltoon.

Hovioikeus on tänään päättänyt, ettei päätöksen täytäntöönpanoa kielletä.

Ratkaisun ovat tehneet:
hovioikeudenneuvos Helinä Haataja
hovioikeudenneuvos Auli Vähätörmä
hovioikeudenneuvos Tapio Alkula

Hovioikeudenneuvos Auli Vähätörmä


From: E.Aho
Sent: Tuesday, May 24, 2011 4:23 AM
To: rovaniemi.ho@oikeus.fi
Subject: valitus Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä

Erkki Aho
Plassintie 39 A 3
85100 Kalajoki

Rovaniemen hovioikeus

Valitus Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä 23.5.2011 klo 15.00 K11/1589, päätös konkurssiin asettamisesta 11/2943

Vaadin, että päätös julistetaan heti toimenpidekieltoon. Perustelut valitukselle:

Järkyttävä oikeudenkäyntivirhe asiassa 11/2943

Käräjätuomari Heikki Sneck kieltäytyi vastaanottamassa mitään todistusaineistoa Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa konkurssiasiassani. Oikeudenkäynti ei voi olla oikeudenmukainen jos todistusaineisto, jolla todistetaan tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyys jätetään kokonaan käsittelemättä aivan niin kuin niitä ei olisi asiassa esitettykään. Käräjätuomari Heikki Sneck ei antanut minun esittää todistusaineistoa oikeudenistunnossa alkua pidemmlle, kun hän pyysi aineiston itselleen ja keskeytti oikeudenistunnon. Hän perehtyi hetken aineistoon ja teki päätöksen ettei aineistoa oteta vastaan tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyydestä.

Päätöksessään käräjätuomari Heikki Sneck toteaa: ”Aho on tarjonnut todisteeksi muun ohessa kirjoittamaansa kirjaa, dvd-tallennetta, nauhoitteita aikaisemmasta oikeudenkäynnistä sekä lukuisia asiakirjoja, joilla Aho pyrki todistelemaan erinäisissä jo 1990-luvulla tapahtumia koskevissa asioissa tapahtuneita virheitä. Näillä todisteilla ei ole asian ratkaisemiseen vaikuttavaa merkitystä tässä asiassa. Sen vuoksi käräjäoikeus ei ota vastaan aineistoa. Aineisto palautetaan Aholle.”

Minä vetosin puolustuksessani oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, 13 artiklaa ja 14 artiklaa. Lisäksi vetosin syyttäjälain 1 §:n ja syyttäjälain 12 §:ään. Vetosin esitutkintalain 16 §ään. Ihmisoikeussopimuksen 6 artikla edellyttää oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin varmasti kuuluvat esteettömät tutkijat, esteettömät tutkinnanjohtajat ja esteettömät syyttäjät. Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan d kohdan mukaan on oikeus kuulustella todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan. Minulta tällainen vastapuolen todistajan kuulusteleminen estettiin ja siitä on kolmen henkilön valaehtoinen todistus sekä todistajanauha oikeudenistunnosta todisteena. Käräjätuomari Heikki Sneck kieltäytyi ottamasta todistetta vastaan. Menettely on ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely.

Ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

Ihimisoikeussopimuksen 14 artikla kieltää syrjinnän. Katson, että olen joutunut systemaattisen syrjinnän kohteeksi, koska todistusaineistoani ei hyväksytä esitutkinnassa, eikä syyteharkinnassa eikä oikeuskäsittelyssä.

Syyttäjistä annetun lain 1 §:ssä syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Jos tutkijat ja tutkinnanjohtajat jättävät kiistattomat rikokset tutkimatta, kieltäytyvät vastaanottamassa todistusaineistoa, uhkailevat, tuhoavat todistusaineistoa ja ilmoittavat itse tuhonneensa todistusaineistoa esim. tässä tapauksessa noin sata sivua asiakirjoja, syyllistävät etukäteen asioissa muun muassa sanomalla suoraan, että olet syyllistynyt rikokseen ennenkuin asia on tutkittu ja ovat ottaneet sormenjälkinäytteet jo kuulusteluvaiheessa ja kuvanneet henkilön kuulusteluvaiheessa. Ennakkoasenne on kiistaton. Syyttäjä on ollut tietoinen kaikesta tästä eikä ole reagoinut asioihin mitenkään. Oikeudenkäynti ei voi olla oikeudenmukainen, kun syyttäjä lainlyö tehtävänsä.

Syyttäjistä annetun lain 12 § 6 kohdan mukaan syyttäjä on esteellinen muun kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan. Syyttäjä Esa Mustosen osalla tilanne on se, että hän on saanut poliisin tutkimattajättämät rikokset tietoonsa. Mielestäni tämä asia varmistaa syyttäjä Esa Mustosen esteellisyyden asiassa:

”Loppulausunto annetaan rikostutkinnan yhteydessä. Siis siinä vaiheessa kun kumpikin osapuoli on kuulusteltu. Sen jälkeen voi antaa loppulausunnon. Minun loppulausuntojani ei ole oikeudenkäyntimateriaalissa lainkaan.

Ensimmäinen loppulausuntoni on tehty 1.2.2008 ja se on lähetetty tiedoksi myös valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle ja sisäministeriön poliisiosastolle.

Toinen loppulausunto on tehty 4.3.2008. Lisäksi olen toimittanut syyttäjä Esa Mustoselle aineistoa muun muassa 14.2.2008, 19.2.2008, 20.2.2008 ja 11.4.2008. Syyttäjän olisi pitänyt ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Hän ei ole ryhtynyt, vaan on jättänyt lausuntoni kokonaan pois esitutkintamateriaalista, koska ne olivat liian hankalia asian käsittelyn kannalta. Koko juttua ei olisi voitu viedä syytteen tasolle minua vastaan, jos loppulausunnot olisi otettu mukaan esitutkintamateriaaliin.

Lähetin kihlakunnansyyttäjä Esa Mustoselle 7.5.2008 tekemäni tiedustelun tiedoksi myös Raahen käräjätuomari Jyrki Määtälle varmistaakseni sen, että kihlakunnansyyttäjä Esa Mustosen vastaus voidaan varmuudella tulkita oikeusprosessissa annetuksi vääräksi lausumaksi, mikä rikoslain 15 luvun 1-4 §:n mukaan on rikos. Teko täyttää myös rikoslain 16 luvun 9 § mukaisen viranomaiselle antamisen väärän todistuksen tunnusmerkistön. Toisen loppulausunnon olen antanut, koska syyttäjä Mustonen määräsi uudet kuulustelut. Raahen käräjäoikeuden asiakirja-aineistosta havaitsin, että kysymykset tuota kuulustelua varten oli laatinut oikeudenkäynnin vastapuoli eli varatuomari Mikko Kovalainen.”

On otettava huomioon, että pelkkä epäily syyttäjän puolueellisuudesta on este oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiselle. Syyttäjän puolueettomuus on ehdoton oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruste. Syyttäjä voi menettää luottamuksensa vain kerran. Sen jälkeen hän on esteellinen toimimaan syyttäjänä. Luottamuksen menettäminen on kokonaisvaltainen asia. Käräjätuomari Heikki Sneck toteaa päätöksessään, että ”Käräjäoikeus toteaa, että tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyydet ovat kuuluneet siihen oikeudenkäyntiin, jossa nyt olevat korvaukset on määrätty”. Käräjätuomari Sneck päätöksessään toteaa tutkijoiden, tutkinnanjohtajan ja syyttäjän esteellisyyden, mutta ei ota sitä päätöksenteossaan millään tavalla huomioon.

Esitutkintalain 16 § 6 kohdan mukaan ”jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Nyt luottamus tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien puolueettomuuteen on vaarantunut sen takia, että kaikki minun tekemät rikostutkintapyynnöt on jätetty tutkimatta, osa jopa niin ettei ole tehty edes tutkimatta jättämispäätöstä. Tällaisesta on esimerkkinä syrinnästä tekemäni tutkintapyyntö, joka tutkija Harri Rahkola jätti kokonaan käsittelemättä ja tekemättä edes tutkimattajättämispäätöstä. Tutkija Harri Rahkola uhkaili minua kuulusteluissa, syyllisti minut etukäteen, otti sormenjälkinäytteet ja valokuvasi sekä piti asetta näyttävästi esillä kuulusteluissa. Hän uhkaili minua, jos en allekirjoita hänen laatimaansa kuulustelupöytäkirjaa.

Mielestäni kaikkein selvin todistusaineisto tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien toiminnasta on tutkimatta jätetyt asiat, joiden todistusaineistot käräjätuomari Heikki Sneck kieltäytyi vastaanottamasta asiassa.

1. Olen pyytänyt Korkeimmalta oikeudelta, että muutoksenhaun kohteena olevan hovioikeuden tuomioon toimeenpano kielletään. Korkeimmassa oikeudessa asian on ratkaisut esittelijä Kaisa Arponen. Ratkaisu 28.3.2011 diaarinro R2011/263. Esittelijä ei voi lain mukaan yksin ratkaista tällaisia asioita, vaan siihen tarvitaan korkeimman oikeuden tuomarin ratkaisu. Asiakirjan mukaan esittelijä Kaisa Arponen on ratkaissut asian yksin.
2. Sama esittelijä eli Kaisu Arponen on toiminut esittelijänä Korkeimman oikeuden päätöksessä 19.05.2011 diaarinumero R2011/263 nro 1125. Asian ovat ratkaisseet Kitunen ja Koponen ja esittelijänä Kaisa Arponen. Katson, että esittelijä Kaisa Arponen on ollut esteellinen esittelemään asiaa, koska hän on jo ottanut asiaan kantaa täytäntöönpanon kieltämisasiassa.
3. Tilasin korkeimmasta oikeudesta esittelymuistiot. Ensimmäisestä asiasta, jonka esittelijä Kaisa Arponen on yksin ratkaissut, ei ole tehty esittelymuistiota.

4. Korkeimman oikeuden päätöksestä on tehty esittelymuistio, jossa on nimetty asiat joita olen pyytänyt ottamaan huomioon, mm se, ettei todistusaineistoa ole otettu vastaan KO:ssa, Ahoa on estetty käyttämästä avustajaa KO:ssa, Aho ei ole saanut kuulustella vastapuolen todistajaa, jutun tutkinnanjohtaja, tutkija ja syyttäjät olivat esteellisiä.
Näitä ihmisoikeussopimuksen vastaisia asioita ei kuitenkaan ole otettu huomioon päätöksenteossa.

5. Tein esittelijä Kaisa Arposen toiminnasta tutkintapyynnön Helsingin poliisille, koska on syytä epäillä, että Kaisa Arponen on sukua Seppo Arposelle, jonka osuus PR-talojen konkurssivyyhdessä ja ennenkaikkea törkeässä petoksessa on merkittävä, sillä hän oli APR:n konkurssipesänhoitajan päämies ja ns. ruumiinpesuryhmän johtaja.

6. Poliisi ei tutki asioita, minua koko ajan hiostetaan ja savustetaan ja yritetään painostaa henkisesti ja taloudellisesti niin raskaasti kuin mahdollista. Minulle tuli haaste Markku Kosken kunnianloukkauksesta oikeuteen. Poliisi jätti kaikki minun esittämäni asiat tutkimatta ja kaiken minun esittämäni aineiston huomioonottamatta. Syyttäjänä on esteellinen Esa Mustonen, joka vainoaa minua järkyttävällä tavalla.

7. Minut asetettiin henkilökohtaiseen konkurssiin 23.5.2011 klo 13.00 Päätös 11/2943 K11/1589. Oikeuskäsittelyssä mitään todistusaineistoa ei otettu vastaan ja enkä saanut niitä myöskään esittää. Oikeuskäsittelyssä ei ollut mahdollisuus kuulla todistajia. Oikeuskäsittelyä ei videoitu vastapuolen eli Kovalaisen vastustuksen vuoksi. Olisin halunnut videon todistusaineistoksi oikeuskäsittelyihin.
Kuulemisasiassa esitin oman näkemykseni etukäteen kirjallisesti, mutta sitä ei huomioitu millään tavalla. Vetosin siihen, että oikeuskäsittely ei ollut oikeudenmukainen, koska aikaisemmat päätökset, joiden pohjana konkurssihakemus on, on saatu aikaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti ja asioissa ovat olleet esteelliset tutkijat, esteelliset tutkinnanjohtajat ja esteellinen syyttäjä. Olin varautunut laajaan todistusaineistoon asiassa, mutta en saanut niitä esittää eikä niitä huomioitu ratkaisun tekemisessä lainkaan. Oikeudenkäynti ei missään tapauksessa ollut oikeudenmukainen. Ilmoitin välittömästi tyytymättömyyteni asiaan ja vaadin Rovaniemen hovioikeutta laittamaan päätöksen toimenpidekieltoon, koska Rovaniemen hovioikeudessa on parasta aikaa käsittelyssä Kovalaisen tekemä toinen konkurssihakemus minua kohtaan ja vaadin, että asiat käsitellään samanaikaisesti Rovaniemen hovioikeudessa suullisessa käsittelyssä. Laitoin välittömästi päätöksen purkuhakemuksen täydennykseksi korkeimpaan oikeuteen.

8. Konkurssiasiassa ei mitenkään huomioitu sitä, että konkurssihakemuksen perusteena ollut päätös oli syntynyt Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastaisesti, koska en saanut kuulustella vastapuolen todistaa. Asiassa on kolmen henkilön valaehtoinen todistus, mutta käräjätuomari Sneck ei ottanut todistusaineistoa asiassa vastaan.
9. Konkurssiasiassa käräjätuomari ei ottanut todistusaineistoa vastaan, jossa valaehtoisesti todistetaan, että käräjätuomari esti Aholta oikeudenkäyntiavustajan käytön. Menettely on ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely. Lisäksi käräjätuomari kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa ratkaisussa, mikä on konkurssihakemuksen perusteena. Konkurssiasiassa käräjätuomari Sneck kieltäytyi vastaanottamasta asiassa todistusaineistoa.

10. Konkurssiasiassa en saanut esittää todistusaineistona vastinetta, joka minulta estettiin esittämässä ensimmäisessä Kovalaisen kunnianloukkausistunnossa. Siis en ole saanut esittää vastinetta asiassa, mikä varmasti on ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely. Oheisena vastine, jota en ole saanut esittää eikä sitä myöskään konkurssioikeudenkäynnissä otettu mitenkään huomioon.
11. Todistusaineistoa, joka jätettiin huomioonottamatta Raahen käräjäoikeuden istunnossa ensimmäisessä Kovalaisistunnossa en nytkään saanut esittää. Luettelo todistusaineistosta liitteenä.
12. Paavo ja Seppo Heikkisen esittämää todistusaineistoa asiakirjoihin nimen väärentämisestä ei nytkään otettu huomioon lainkaan. Samoin oli asian laita poliisitutkinnassa ja Raahen käräjäoikeuden ensimmäisessä Kovalaisistunnossa.
13. Kaisa Suomalaisen asiassa esittämääni laajaa todistusaineistoa ei otettu lainkaan vastaan konkurssiasian käsittelyssä eikä myöskään rikostutkinnassa. Tutkinnanjohtaja Tapani Tasanto ilmoitti sähköpostitse tuhonneensa n. 100 hänelle lähettämiäni asiakirjoja, jotka todistivat Kovalaisen toiminnan.
14. Syyttäjä Sulo Heiskarin toimintaa ei otettu huomioon todistusaineistona millään tavalla. Todistusaineistosta luettelo liitteenä. Syyttäjä Esa Mustonen on ollut tietoinen syyttäjä Sulo Heiskarin toimista, koska asiat on hänelle informoitu sähköpostitse neljä kertaa. Näin syyttäjä Esa Mustonen on vuoren varmasti esteellinen käsittelemään asioita ja toimimaan syyttäjänä asioissani.
15. Esitin todistusaineistona muun muassa Heino Virran todistuksen siitä, ettei hän ole koskaan nähnytkään kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.
16. Esitin todistusaineistona kaupanvahvistajan kutsuman todistajan Arto Ranta-Ylitalon todistuksen, jossa hän todistaa ettei ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu.
17. Esitin ns. saattohoitajan eli Jouni Remeksen todistuksen siitä, ettei yritys käytä Keraa rahoittajana. Jos osakkeenomistajat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta, niin kukaan ei olisi lähtenyt perustamaan uutta yritystä. Kysymys on petoksesta.
18. Esitin todistusaineistona kirjassani olevat todistusaineistot sekä luettelon siitä mitä kullakin asiakirjalla todistetaan. Käräjätuomari Sneck kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa, jolla todistettiin tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyys.
19. Esitin juridisen argumentoinnin asioille, joilla todistin toimintojen lainvastaisuuden ja rikollisuuden. Käräjätuomari Sneck kieltäytyi vastaanottamasta aineistoa todistusaineistoksi tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyydestä.
20. Esitin todistusaineistona kauppakirjat, jotka selkeästi osoittavat sen, että väliaikaiset pesänhoitajat ovat lainvastaisesti myyneet kiinteää omaisuutta. Kauppasopimukset osoittavat myös sen, että niissä ei mainita mitään 48 miljoonan markan pantatuita kiinnityksistä.
21. Esitin todistusaineistona 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset jotka salattiin kaupanteon yhteydessä. Nämä luonnollisesti osoittaa tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyyden koska ei puututa kiistattomaan törkeään petokseen.
22. Esitin todistusaineistona ns. salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen, jossa päätettiin Suomen valtion ja pankkien kesken toimialarationalisoinnista. PR-talot oli poistettavien listalla. Myyjä tiesi asian, mutta ei kertonut sitä ostajalle. Törkeä petos on kiistaton.
23. Esitin todistusaineistona talomarkkinoiden ylikapasiteetin RTS-selvityksen perusteella.
24. Esitin todistusaineistona Helsingin Sanomien jutun Kera Oy:n ruumiinpesuryhmästä, jonka tehtävänä oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yrtykset eli esimerkiksi juuri PR-talot.
25. Esitin todistusaineistoa ostajien todistukset siitä, etteivät he ostaessaan tienneet 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä. Myyjä salasi kiinnitykset ostajilta.
26. Esitin todistusaineistona väärennetyt yhtiökokouspöytäkirjat, joilla haettiin yrityksen rekisteröinti eli kysymyksessä oli rekisterimerkintärikos ja asiakirjaväärennös.
Esitin todistusaineistona henkilöiden todistukset siitä etteivät he ole olleet ko. kokouksesssa.

27. Esitin todistusaineistona sen, että emme olleet saaneet haastetta oikeuteen ja meitä oli oikeudessa edustanut meidän tietämättämme asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Emme saaneet tuosta oikeudenkäynnistä päätöstä tiedoksemme joten emme voineet käyttää lain suomio oikeussuojakeinoja.
28. Esitin todistusaineistona pöytäkirjan, jossa toimitusjohtaja Stig Weckström oli mukana ilman valtuutusta ja siellä päätettiin, että PR-talot pannaan konkurssiin. Päätöksen teki Kera Oy ja Arsenal Oy sekä Alavieskan kunta ja saattohoitaja Stig Weckström.
29. Esitin todistusaineistona kaupanpurut. Kun kaupat oli purettu niin takaukset raukesivat, koska pääsopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.
30. Esitin todistusaineistona konkurssihakemuksen mikä oli tehty väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista tuoteoikeuksista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
31. Esitin todistusaineistona varatuomari Paavo M. Petäjän lausuman käräjäoikeudelle konkurssiasiassa, jossa myöntää kanteen olevan oikean. Petäjällä ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja asiassa.
32. Varatuomari Paavo M. Petäjä itse todistaa Oulun KRP:lle ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa eikä näinollen myöskään valtakirjoja hoitaa asiaa.
33. Esitin todistusaineistona APR:n konkurssipesän konkurssivalvonnan, jossa he valvovat saatavansa kaupanpurkuna.
34. Esitin todistusaineistona asianajaja Asko Keräsen kirjeen, jossa hän todistaa, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu.
35. Esitin todistusaineistona varatuomari Jorma Herttuaisen kirjeen, jossa hän todistaa, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu.
36. Esitin todistusaineistona asianajaja Asko Keräsen valtakirjan. Keränen jätti valitukset tekemättä ja näin emme voineet valittaa konkurssipäätöksestä, koska asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä.
37. Esitin todistusaineistona nykyisen Jokilaaksojen poliisipäällikkö Petri Oulasmaan tekemän syytteen, mikä oli tehty todellisuudessa olemattomasta velasta ja kantajaksi oli pankinjohtajan tietämättä laitettu Merita-pankki.
38. Esitin todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden tuomion, jossa syyttäjänä tässä asiassa oli Sulo Heiskari. Syyte oli siis tehty pankin nimissä lainanmyöntäneen pankinjohtajan tietämättä ja kysymyksessä oli syyte velasta, jota ei ollut olemassakaan, koska takaukset olivat purkautuneet kauppojen purun yhteydessä. Tästä minut kuitenkin tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen täysin väärillä tiedoilla tehdyillä syytteillä.
39. Pankinjohtaja Mauri Ylitalon todistukset asiassa. Hän ei ole tiennyt oikeudenkäynnistä mitään lainanmyöntäneenä pankinjohtajana.
40. Esitin laajan aineiston rahanpesusta. Otan tässä esimerkkinä rahanpesufirman tekemän kauppakirjan. Toimintaa pyöritty suomalainen firma. Ote kaupparekisteristä.
41. Hannu Maskonen vaati minulta 10 000 markkaa ja asioiden penkomisen lopettamista. Hän lupasi, että jos lopetan asioiden penkomisen, niin hän ei hae minua henkilökohtaiseen konkurssiin. Minä kerroin hänelle olevani oikeassa ja haen oikeutta niin kauan, että saan oikeutta. Hannu Maskonen haki minut henkilökohtaiseen konkurssiin ja teki sen jälkeen itsemurhan putoamalla parvekkeelta.
42. Esitin todistusaineistona syyttäjä Esa Mustosen väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.
43. Esitin todistusaineistona laajan määrän väärennettyjä valtakirjoja ja muuta Kovalaista koskevaa aineistoa. Niitä ei ole huomioitu poliisitutkinnassa eikä ole otettu vastaan oikeuskäsittelyssä.
44. Olen tehnyt laajat asiakirja-aineistot käräjäoikeudelle, Suomen Asianajajaliitolle sekä Kalajoen kaupungille. Kaikissa instansseissa asiat salataan tai niitä ei huomioida millään tavalla.
45. Poliisi ei tuki mitään. Poliisin toimia suojellaan valtakunnansyyttäjävirastossa. Heli Haapalehdon päätös asiassa.
46. Koko ajan minua vastaan nostetaan uusia kunnianloukkaussyytteitä ja poliisitutkinnassa ei oteta vastaan todistusaineistoa. Rikostutkinnat ovat esitutkintalain vastaisia ja syyttäjä on esteellinen syyttäjä Esa Mustonen
47. Mitään todistusaineistoa ei otettu vastaan oikeudenistunnossa. Menettely on varmasti ihmisoikeussopimuksen vastaista. On pakko tunnustaa, että tämä kaikki ottaa todella voimille. Konkurssiasiassa ei huomoitu sitä, että olen vaatimassa valtiolta jättikorvauksia, vaikka kaikki laskelmat oli tehty erittäin tarkasti.

Kalajoella 23.5.2011

Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

PS. Lähetän aineistot kirjallisena mahdollisimman pian.

Ei kommentteja: