Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia

Vappuna 2006 olin Perussuomalaisten puheenjohtajan, Timo Soinin, kanssa puhumassa Kajaanin torilla. Siellä kaksi miestä Suomessalmelta tuli luoksemme ja pyysi apua ongelmiinsa. Timo pyysi minua hoitamaan tämän asian selvittämisen. Viime syksynä kävin Suomussalmella perehtymässä tapaukseen. Kävin asianomaisten luona tarkentamassa saamaani postitettua aineistoa. Nyt minulle on muodostunut selkeä kuva niistä törkeistä rikoksista, joiden kohteeksi suomussalmelaiset miehet olivat joutuneet.

Herrasmiessopimus, esteellisyys ja rikollisten suojelu

Asianomistaja (S.H.) ei maallikkona pystynyt vuonna 1989 arvioimaan asioita oikeudelliselta kannalta, eikä pystynyt nimeämään rikoksia. Asianomistaja luotti poliisiin toimintaan. Esitutkinnassa asianomistajaa avusti asianajaja Merja Eskonpekka-Tuure Suomussalmelta. Asianajaja jättäytyi pois avustajan tehtävästä, kun esiin tuli kalanpoikaskaupat Hyrynsalmen nimismiehen Vesa Juntusen ja tämän yhtiön kanssa sekä niihin liittyvät reklamaatiot. Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuure ilmoitti, että ”heillä on herrasmiessopimus toisten kanssa, että ei poleta toistemme varpaille”. Tällä hän tarkoitti nimismies Vesa Juntusta.

Rikostutkinnassa poliisi Seppo Pelli suhtautui ylimielisesti ja välinpitämättömästi rikostutkintaan. Syykin oli selvä, nimismiestä oli syytä epäillä rikoksista. Siksi rikostutkinnat olisi pitänyt siirtää Keskusrikospoliisille. Näin ei tehty. Suomussalmen nimismies Antti Karjalainen ei suorittanut syyteharkintaa, vaikka olisi pitänyt toimia asian vaatimalla tavalla. Myös lääninsyyttäjä Jouni Välkki jätti syytteet nostamatta. Lääninsyyttäjä Jouni Välkin olisi pitänyt siirtää syyteharkinta valtakunnansyyttäjälle, koska oli syytä epäillä, että hän oli asiassa selvästi esteellinen.

Väärennetyt avoimet valtakirjat

Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuuren jälkeen asiaomistajan asioita ryhtyi hoitamaan asianajaja Mikko Kovalainen. Asianomistajat eivät saaneet myöskään oikeuden päätöksiä tiedokseen, eivätkä voineet käyttää lain suomia oikeussuojakeinoja asioissa eli eivät voineet valittaa päätöksistä, koska eivät saaneet niitä tiedokseen.

Hän vei asioita oikeuteen ennen kuin oli saanut HTM tilintarkastajan Väinö Pulkkisen selvityksen yhtiön kirjapidosta. Asioita selvittänyt Pekka Pesonen, todistaa, että toinen yhtiömies oli velkaa yhtiölle 642 191,45 markkaa eli oli käyttänyt yhtiön rahoja omiin tarkoituksiinsa. Lisäksi nimismies Vesa Juntunen/Emäjoen Lohi Oy oli velkaa yritykselle 211 800,00 markkaa. Näin aiheutettiin suurta vahinkoa asianomistajalle. Mikko Kovalainen ei ole enää asianajaja.

Suomussalmen poliisille on jätetty erittäin tarkka tutkintapyyntö 9.12.1990 toisen yhtiömiehen toimista. Kaikki nämä asiat poliisi jätti tutkimatta, koska oli syytä epäillä, että rikoksissa oli mukana Hyrynsalmen silloinen nimismies Vesa Juntunen.

Epäilty vakuutuspetos

Yritys laajensi toimintaansa vuoden 1986-1987 aikana niin, että poikastuotantoon rakennettiin uusi halli, kokonaiskustannuksiltaan miljoona markkaa. Uuteen laitokseen tuli lämmönvaihtimella varustettu vedenkierto- ja valvontajärjestelmä. Uutta järjestelmää käynnistettäessä tapahtui erikoisia asioita. Lämmönvaihdin oli kytketty väärin, mikä tarkoitti sitä, että altaissa kiersi koko ajan sama vesi ja poikaset kuolivat omiin jätöksiinsä keväällä 1987. Vika oli siinä, että vaihtimen putket oli kytketty vastoin ohjeita ristiin.

Kytkennän oli tehnyt ja valvonut asianomistajan toinen yhtiömies, joka harjoitti päätoimisesti LVI-urakointia. On täysin selvää, että ammattimies ei voi tehdä tällaista vahinkoa tietämättään. Vahingon suuruus oli 600 000 markkaa. Toinen yhtiömies oli hakenut vahingonkorvausta vakuutuksesta. Tähän vahingonkorvaushakemukseen hän oli väärentänyt asianomistajan nimen keväällä 1987. Tämän teon hän tunnustaa poliisikuulusteluissa. Tekoa on syytä epäillä törkeäksi vakuutuspetokseksi, jonka poliisi jätti selvittämättä.

Toinen yhtiömies oli lisäksi väärentänyt asianomistajan nimen öljylämmityshakemukseen 8.12.1986. Toinen yhtiömies teki kauppoja nimismiehen Vesa Juntusen yhtiön kanssa, jossa hän oli myös osakkaana. Näin tämä toinen yhtiömies istui kahdella jakkaralla ja myi nimismiehen yhtiölle erikoisilla hinnoilla poikasia 5.6.1988 ja 24-25.8.1988. Poliisi ei tutkinut reklamaatioita tehdyistä kaupoista. Toinen yhtiömies sai tuomioita vuonna 1990 kavalluksesta 198 750,00 markkaa. Hänen kuitenkin sallittiin hukata omaisuutensa sen jälkeen. Kysymys on törkeästä velallisen epärehellisyydestä, mikä jätettiin tutkimatta.

Eduskuntakysely

Kansanedustaja Sulo Aittoniemi teki eduskuntakyselyn Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen toimista. Oli epäiltävissä, että nimismies Vesa Juntusen liiketoiminnan vastuupiirissä oli myös yhtiöitä, joita oli tuettu valtion taholta eri rahoitusmuotojen kautta.

Sulo Aittoniemi kysyi 16.2.1994:
Ovatko
Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy,
Tuomivaaran Matkailukeskus Oy,
Hyrynsalmen Matkailu Oy,
Ukkohalla Oy,
Ukkohallan Myyntitykit Oy,
Ukkohallan Rakennusliike Oy,
Ukkolohi,
Ukkohallan Tuomi-Invest Oy,
Emäjoen Lohi Oy,
Tykkyukko Oy,
Ukkohallan Alppikylä Oy,
Kirkkonummen Laskettelu & Golf Oy/ Hilfing Nyberg,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Saunatonttu,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Välskäri, Kiinteistö Oy Hallanlinna,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko ja
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Kuppari
olleet valtion taholta erilaisten tuki- ja lainoituspäätösten kohteena, ja onko Hallitus riittävän tarkoin seurannut mahdollisten rahoituspäätösten oikeellisuutta ja niihin liittyneiden varojen lainmukaista käyttöä.

Kauppa- ja teollisuusministeri vastaa

Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen vastasi mm. näin:

Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy:lle kauppa- ja teollisuusministeriön Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 30.7.1991 investointiavustusta 855 000 markkaa hiihtokeskushankkeeseen. Kera Oy on rahoittanut yritystä myös viidellä eri päätöksellä vuosina 1987-1992.

Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle lomakylähankkeeseen KTM:n Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 31.10.1988 tehdyillä päätöksillä investointiavustusta ja käynnistysavustusta yhteensä 783 000 markkaa. Lisäksi KTM:n Kainuun piiri on myöntänyt yritykselle 30.11.1989 investointiavustusta 447 700 markkaa.

Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa 13.3.1989.

Ukkohalla Service Oy:lle KTM:n yrityspalvelun Kainuun piiritoimisto myönsi 19.12.1990 pienyritystukea 50 000 markkaa. Ukkohallan Alppikylä Oy:lle myönnettiin työministeriön varoista investointiavustusta 3 629 200 markkaa. Lisäksi myönnettiin 24.5.1990 työministeriön varoista 2 908 800 markkaa.

Tukien maksatuksen jälkeen tuetuista yrityksistä konkurssituomion on saanut Tuomivaaran Matkailukeskus Oy joulukuussa 1993, Emäjoen Lohi Oy vuoden 1993 alussa, Ukkohallan Alppikylä Oy toukokuussa 1993. Myös Hyrynsalmen hiihtokeskus asetettiin konkurssiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Keran toimesta on tiettyjen em. yritysten osalta jätetty poliisille rahoituksen väärinkäyttöön liittyvän syytteen nostamista koskeva kirjelmä. KTM:n tätä koskeva kirjelmä on jätetty KRP:lle 21.2.1994. Lisäksi osa kysymykseen kohteena olleista yhtiöistä on poliisitutkinnan alla. Hallitusneuvos Sakari Arkio on myöntänyt, että on syytä epäillä avustuspetoksia Vesa Juntusen yritysryppäässä.

Asianomistajan kärsimät vahingot

Iltalehti kirjoitti 23.3.1994, että Ex-nimismiehen liikesotkut tuonevat uusia syytteitä. Valtio avusti miljoonilla yritysrypästä. Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä uusia syytteitä.

Iltalehti kirjoittaa, että Hyrynsalmen nimismies aloitti dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen Lohi Oy:n. Kalankasvatuksen lisäksi nimismies Vesa Juntunen pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista Hyrynsalmelle. Ukkohallan lomakeskuksesta suunniteltiin turistirysää, joka vetäisi maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä varten perustettiin parinkymmenen yrityksen yritysrypäs pyörittämään erilaisia liiketoimintoja. KRP tutki Juntusen toimia ja häntä vastaan nostettiin syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen epärehellisyydestä ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä.

Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa toimien vuoksi seuraavat vahingot:

1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,
1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,
1988 kalakauppa 54 100,00 markkaa,
1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,
1991 jatkettu kavallus 9,669,30 markkaa,
1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,
1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.
1992 asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.

Perustuslaki määrittelee virkamiehen vastuun

Suomen perustuslain mukaan virkamies on vastuussa tekemisistään tai tekemättä jättämisistään myös taloudellisesti. Näistä asianomistajaan kohdistuneista asioista rikoksia eivät ole löytäneet
Eero Leinonen, rikoskomisario,
Jouni Välkki, apulaispoliisitarkastaja,
Kari Tornberg, komisario,
Seppo Pelli, ylikonstaapeli, eikä

Antti Karjalainen, nimismies.

Kirjapidot tai niiden pitäminen jätettiin tutkimatta. On syytä epäillä, että nimismies Vesa Juntusen toimet jätettiin tietoisesti liian vähälle tutkinnalle. Monet asiat näistä ovat rikosoikeudellisesti vanhentuneita, mutta vahingonkorvaukset eivät vanhene. Vahingonkorvauksista kantaa vastuun Suomen valtio yhdessä virkavastuulla toimineiden henkilöiden kanssa.

Kaikki mahdolliset rikokset on siunannut päätöksellään eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen.

Vaarallinen alue

Vappuna 2006 olin Kajaanin torilla Perussuomalaisten vappujuhlassa puhumassa puheenjohtaja Timo Soinin kanssa. Yleisöä oli poikkeuksellisen runsaasti, n. 1500 henkeä. Tilaisuuden jälkeen Paavo ja Pentti Heikkinen tulivat pyytämään apua puolueemme puheenjohtajalta Timo Soinilta omassa asiassaan. Timo kääntyi minun puoleeni ja kysyi että voisinko hoitaa Heikkisten asiaa, koska olen perehtynyt tällaisiin asioihin. Paavo Heikkinen otti minuun yhteyttä uudelleen loppukesästä ja minä pyrin järjestämään matkaani Suomussalmelle pitkän aikaa, sillä oman taloudellisen tilanteeni takia jouduin siirtämään menoani vaarojen alueelle monta kertaa. Paavo soitti minulle useita kertoja sanoi itkien, että olet viimeinen toivoni tässä asiassa.

Sinun on tultava!

Viimein minulla oli kasassa matkoihin tarvittavat bensarahat ja pyysin mukaani myös Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajan Alpo Ylitalon, jolla on todella pitkä kokemus suomalaisen virkakoneiston röyhkeydestä ja laistapiittaamattomuudesta. Lähdimme 8.11.2006 matkalle Tiikkajanvaaraa kohti Kalajoelta aamu kuudelta. Matkaa kertyi yhteen suuntaa lähes 350 km tuonne vaarojen maisemiin.

Viranomaisten sikailua

Kävimme Paavon, Sepon ja Pentin kanssa asiat lävitse mahdollisimman tarkasti asiakirjojen ja miesten suullisen selvityksen perusteella. Asioista oli myös valaiseva 8-sivuinen yhteenveto. Näiden perusteella havaitsin, että tähänkin tapaukseen liittyvät monet samat henkilöt, jotka ovat mukana muissakin epäselvissä tapauksissa. Keskeisessä roolissa ovat olleet valtion viranomaiset, jotka ovat mahdollistaneet rikokset ja osa heistä on ollut niissä keskeisesti mukana. Siksi oikeutta on ollut mahdoton saada. Kollegiaalinen suojelujärjestelmä toimii tehokkaasti. On todella erikoista tai pikemminkin tavanomaista Suomessa, että ne valtion viranomaiset, joihin meidän, tavallisten kansalaisten, pitää pystyä sokeasti luottamaan kuten poliisi, syyttäjä, oikeuslaitos ja laillisuusvalvojat, ovat kaikkein epäluotettavimpia laitoksia kansalaisen oikeusturvan kannalta asioita tarkasteltuna. On todennäköistä, että tässäkin prosessissa lähes rikokset ovat jo vanhentuneet tai pikemminkin vanhennettu. Rikosten vanhentaminenkin on rikos. Ainoa mahdollisuus on haastaa Suomen valtio oikeuteen Suomen viranomaisten laiminlyöntien ja tahalliseksi epäiltävän toiminnan johdosta. Pyysin Seppoa hankkimaan kopiot kaikista viranomaisten päätöksistä tässä prosessissa sekä tekemään Heikkisiä vahingonkorvauslaskelman Suomen valtiolle. Tässä prosessissa on myös yksi harvinaisuus eli Oulun hallinto-oikeuden lain ja oikeudenmukainen päätös.

Poliittinen suojelujärjestelmä

Suomi on saanut lukuisia tuomioita EY:n Ihmisoikeustuomioistuimelta johtuen mm. pitkistä asioiden käsittelyajoista ja epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Suomi on myös saanut lukuisia huomautuksia eri instansseilta mm. YK:n alaiselta laitokselta siitä, että poliitikot puuttuvat liikaa oikeuslaitoksen toimintaan. Tästä törkeimpiä esimerkkejä on presidentti Mauno Koiviston toiminta. Oikeuslaitoksen tietoisen kansalaisten edun vastaisen toiminnan ovat poliitikot mahdollistaneet hyväksymällä laillisuusvalvojien laittomuudet ja suoranaiset rikokset vuodesta toiseen tietoisena asioiden todellisen tilan. Kansanedustajien pitää perustuslain mukaan noudattaa toimissaan oikeutta ja totuutta. On syytä epäillä, että nykyisillä kansanedustajilla on venyvä omatunto, koska he kirkkain silmin pystyvät hyväksymään laillisuusvalvojien laittomuudet. Perustuslakivaliokunnan viimeinen ei kokoomuslainen puheenjohtaja on ollut Urho Kekkonen. Onko poliittinen ”mafia” keskittänyt rikollisten suojelun kokoomukselle? Laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain kuusi promillea aiheuttaa huomautuksen vastaisen varalle. Tällainen laillisuusvalvonta on kansalaisten edun vastaista toimintaa verovaroilla ja virkavastuulla, mutta virkavastuuseen heitä koskaan saada. Siitä pitävät poliitikot huolen.

Hätähuuto Suomesta

Ihmisoikeustuomioistuimen toiminta on ollut erittäin kiusallista Suomelle. Omassa asiassani EU:n Ihmisoikeustuomioistuimessa asianhoitaja vaihtui suomalaiseksi P.Pietarikseksi. Ensi töikseen hän kirjoitti minulle, ettei puhelintiedusteluihini enää vastata eikä myöskään lähetetä tiedonantoja jos lähetän lisää todistusaineistoa asiaani. Menettely tuntuu todella erikoiselta, koska en ole kertaakaan soittanut ko. tuomioistuimeen. Edellinen asianhoitaja ilmoitti minulle aikaisemmin, että minut pidetään ajan tasalla koko ajan asiani käsittelyssä. Tämä esittelijä oli todennäköisesti hollantilainen, ei suomalainen. Suomi on reagoinut kiusalliseen kritiikkiin ajoissa ja Matti Pellonpää luopui tuomarin paikastaan Ihmisoikeustuomioistuimessa. Hänen tilalleen nimitettiin oudolla tavalla syyttäjälaitoksen ytimestä väärällä ansioluettelolla ja erikoisella nimitystavalla Päivi Hirvelä. Asiasta tarkemmin Jali Raidan kirjeessä:

René van der LINDEN 2006-10-27
President of the Parliamentary Assembly
Parliamentary Assembly

Council of Europe
Avenue de l’Europe
67075 Strasbourg Cedex

LYHENNELMÄ SUOMEKSI KIRJEESTÄ PVM 27.10.2006 René van der LINDENille
Dear Sir,
Ref.; MAY DAY CALL from Finland. The election on 27th of June 2006 of Ms. Päivi Hirvelä to become a judge at the European Court of Human Rights.

HÄTÄHUUTO SUOMESTA

Päivi Hirvelän valinta 27.06.2006 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi.
Päivi Hirvelän valinta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi tulee peruuttaa ja rikoksiin syyllistyneet saattaa oikeuteen ja rangaista seuraavin perustein
* Päivi Hirvelä on antanut vääristeltyä tietoa CV:ssään, joka voidaan katsoa rikokseksi Suomessa ja Strasbourgissa
* Valintapaneelin jäsenten on täytynyt tietää virheistä ja heidän on täytynyt toimia yhdessä osallistuen rikokseen.
* Useimmat valintapaneelin jäsenistä ovat olleet esteellisiä ja heillä ei ole ollut oikeutta valita ja ehdottaa ehdokkaita
* Valintapaneelilla ei ole ollut oikeudellista asemaa valita ja ehdottaa ehdokkaita
* Voidaan myös perustellusti väittää, että ulkoasiainministeriöllä ei ole ollut oikeutta ehdottaa kolmea ehdokasta tuomioistuimeen.
* Euroopan ihmisoikeustuomioistuin peittää 46 maata ja 800 miljoonaa ihmistä ja on siten kolmanneksi suurin oikeudellinen yhteisö maailmassa Kiinan ja Intian jälkeen. Ei siis ole mikään vähäpätöinen asia, ketkä ovat tuomareina EIT:ssä, mikä on heidän moraalinsa, tietonsa ja kokemuksensa laista ja erityisesti ihmisoikeuksista

Päivi Hirvelä on kirjoittanut CV:ssään olleensa tuomarina 9 vuotta ja syyttäjänä 16 vuotta eli yhteensä 25 vuotta. Hirvelä kertoo olleensa apulaistuomarina ensimmäistä kertaa 1 elokuuta 1982 alkaen. 1982 plus 25 vuotta ja päädymme vuoteen 2007. Hakemus on tehty 21.2.2006 ja elämme edelleen vuotta 2006, eli jokin on pielessä

Hirvelä väittää siis olleensa tuomarina 9 vuotta. Tämä ei ole totta. Hän ollut asiakirjojen mukaan ylimääräisenä, tai määräaikaisena tuomarina vain 26 kuukautta ja 29 päivää.

Hirvelä kertoo olleensa “assistant Judge” Kouvolan hovioikeudessa. 1.elok.1982- 31 elok 1990. Mitään apulaistuomarin virkaa ei Suomessa ole edes olemassa vaan Hirvelä on ollut vain viskaali eli esittelijä, jonka oikea käännös olisi “Rapporteur, “ Referendary”, “Senior secretary of the court of appeal”, reporting clerk” tai “judicial secretary of a court of appeal”.

Hirvelä kertoo hakemuksessaan olleensa 16 vuotta syyttäjänä. Myöskään tämä ei pidä paikkaansa.
Kun kaikki lomat, virkavapaudet jne vähennetään, niin voidaan todeta, että Hirvelä on ollut syyttäjänä 11 vuotta ja 10 kuukautta tai 12 vuotta ja yksi kuukausi laskentatavasta riippuen jättäessään hakemuksensa helmikuussa 2006.

Epäilemättä Hirvelä on antanut virheellistä tietoa hakemuksessaan yhteen Euroopan korkeimpaan tuomarin virkaan. Valintapaneelin jäsenten olisi pitänyt hylätä Hirvelän hakemus heti, elleivät he ole osana rikollista suunnitelmaa, sillä se ovat kaikki juristeja, ja he ovat tienneet, ettei Hirvelä ole ollut koskaan vakituisena tuomarina eikä Suomessa edes ole “Assistant Judge “ tai ”apulaistuomarin” virkaa.
Minulle on edelleen epäselvää se, miten valintapaneeli on asetettu, koska en ole saanut pyytämääni selvitystä ulkoasiainministeriöltä. Valtioneuvoston ohjesäännön 6§” määrittelee sen, kuinka ko toimikunta, valintapaneeli olisi pitänyt asettaa. Näyttää siltä, että näin ei ole menetelty.

Valintapaneelin jäsenillä:
* oikeuskansleri Paavo Nikulalla
* KKO:n presidentti Pauliine Koskelolla
* KHO:n presidentti President Pekka Hallbergilla
* oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissasella
* UM:n oikeudellisen osaston päälliköllä Irma Ertmanilla ja
sihteeri Camilla Busck-Nielsenilla ..
.. olisi pitänyt olla sivutoimilupa, jota heillä ei ole ollut. Laki on erittäin tiukka tässä erityisesti tuomareille Koskelo ja Hallberg. Sivutoimilupaa he eivät olisi mahdollisesti saaneet, koska he olivat asiassa esteellisiä.
Valintapaneelin jäsenet tulevat julkiselta sektorilta, jossa kaikki ihmisoikeusloukkaukset tehdään. Tämä on sietämätöntä.

Erittäin sietämätöntä on korkeimpien oikeuksien presidenttien Koskelon ja Hallbergin sekä kansleri Nikulan osallisuus. Nämä sekä Nikulan apulainen Jonkka että eduskunnan oikeusasiamies Paunio ja tämän apulaiset ovat suurimmat ihmisoikeusloukkaajat Suomessa. Käytännössä kaikki oikeusjutut päätyvät Suomessa korkeimpiin oikeuksiin. Nikulalla on suurin oikeudellinen valta Suomessa, sillä hän kontrolloi hallituksen ja presidentinkin toimia sekä tuomioistuimia ja koko virkakoneistoa. Sama koskee hieman pienemmässä määrin Pauniota. Jos Nikula ja Paunio sekä virastonsa toimisivat oikein ja tehokkaasti, Suomesta ei tarvitsisi lähettää yhtään valitusta EIT:hen.
Valintapaneelin jäsenet ovat tienneet, että EIT:ssä on naiskiintiö ja vajetta naistuomareista. Jos kolmen kandidaatin joukossa on yksi nainen, jonka suositukset on leivottu hyviksi, niin hän tulee valituksi.
Hakijoina oli kaksi muut naista: dosentti, OTT Laura Ervo ja professori, OTT Johanna Niemi-Kiesiläinen. Molemmilla oli parempi pätevyys ja tiedot sekä kokemus erityisesti ihmisoikeuksissa vieraissa kielissäkin kuin Hirvelällä.

Hirvelän kokemus erityisesti ihmisoikeuksien alalla on lähes nolla verrattuna kahteen muuhun naishakijaan. Paras hakija tällä suhteessa on professori, OTT Martin Scheinin.

Ei voi välttyä ajatukselta, että
* oikeuskansleri Paavo Nikulalla
* KKO:n presidentti Pauliine Koskelolla
* KHO:n presidentti President Pekka Hallbergilla
on ollut tarkoitus saada “oma nainen” EIT:hen, ja he ovat siinä onnistuneet, lobbaamaan tukea virheellisille päätöksilleen ja ihmisoikeusrikkomuksilleen.

Pääministeri Vanhanen tietää, että valintamenettelyt kansainvälisiin tuomarintehtäviin ovat remplaÇant, ja hän asettikin 12.08.2005 työryhmän selvittämään tilannetta ja tekemään ehdotukset lain muutoksiksi. Puheenjohtajaksi tuli kansleri Nikula. Nikula ei olisi saanut osallistua tähän työhön, sillä hänelle kuuluu koko virkakoneiston valvonta ja myös tämä työryhmä. Eli Nikula valvoo omia tekemisiään ja jälleen on harkitusti loukattu vallan kolmijakoa kohtaan.

Työryhmän raportin olisi pitänyt tulla valmiiksi 30.4.2006. Työryhmä sai jatkoaikaa ja sopivasti ehti “vanhan systeemin “ aikana valita ehdokkaat EIT:hen. Raportti on nyt painatuksessa.
Hirvelän nimikirjanotteesta selviää muitakin virallisen laillisuusvalvonnan mädännäisyyksiä.
Hirvelä on ollut erilaisissa kilpailevissa tehtävissä hallinnossa.
Hän on ollut viskaalina hovioikeudessa ollessaan saman oikeuspiirin alioikeudessa määräaikaisena tuomarina

Hän on ollut julkisena oikeusavustajana ollessaan samalla määräaikaisena tuomarina alioikeudessa.
* Hän on ollut julkisena oikeusavustajana ollessaan samalla viskaalina hovioikeudessa..
* Hän on ollut syyttäjänä ollessaan myös määräaikaisena tuomarina alioikeudessa.
* Hän on ollut valtionsyyttäjänä ollessaan esittelijänä eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa
Lain mukaan määräaikaisen tuomarin virka tulee julistaa hakuun, jos määräaikaisuus on pidempi kun yksi vuosi. Tätä kierretään sillä että määräaikaisuudet ovat lyhyempiä vaikka yhteensä kestävätkin yli vuoden. “Sopiva” tuomari saadaan tekemään “likainen” tuomio “laillisesti”. Hirvelän lyhin määräaikaisuus on ollut yksi päivä.

Hirvelällä on ollut ainakin 9 sivutointa, joihin hänellä ei ole ollut lupaa, “kuutamourakointia” siis, Euroopan ihmisoikeussopimuksen Protokolla No. 11 Artikla 21 edellyttää mm, että EIT :n tuomarilla on korkea moraali, jota Hirvelällä tuskin on. Koska käsillä oleva juttuun ovat sotkeutuneet Suomen korkeimmat laillisuusviranomaiset, juttu voidaan tutkia vain ulkomailla. Myös ministeri Tuomiojan osuus tulee selvittää, sillä hän on kolmen ehdokkaan listan toimittanut.

Suomi on paljon korruptoituneempi yhteiskunta kuin yleisesti tiedetään.
Ihmisoikeusliiton hallituksessa istuu mm Pentti Arajärvi Tarja Halosen aviopuoliso. Tuskinpa Arajärvi etsii törkeitä ihmisoikeusloukkauksia Tarja Halosen maasta? Tranparency Internationalin Suomen toimipisteen johtokunnan puheenjohtajana on Turun kihlakunnan johtava syyttäjä Antti Pihlajamäki, jonka jo viran puolesta tulisi paljastaa yhteiskunnallinen korruptio.

Hirvelän kokemus on virallisen laillisuusvalvonnan piiristä, jossa hän on tehnyt sekalaisia töitä. Nyt hän on vuodesta 1999 alkaen valtionsyyttäjänä. Vuoden 2005 hän oli kokonaan virkavapaalla ja kuluvan vuoden myös lähes kokonaan. Julkisuudessa ei ole näkynyt mitään syyttämistehtävää, jossa hän olisi loistanut. Hirvelä ei ole Suomen “carladelponte”.

Hirvelä asuu Lahdessa, josta työmatka virkapaikalle Albertinkadulle Helsinkiin vie parisen tuntia, poikkeuksellista Suomessa ja fyysisesti rasittavaa, jos joutuu tämän joka arkipäivä tekemään.
EIT:n tuomareita valittaessa valintaa ei tulisi kohdistaa virallisen laillisuusvalvonnan piiiristä tuleviin, jossa ihmisoikeusloukkaukset tehdään, ja henkilöt ovat jo valmiiksi ryvettyneitä. Kahdeksan hakijan joukossa kaksi tuli virallisen laillisuusvalvon piiristä. Muut kuusi eivät olleet niin ryvettyneitä. Puhtaina voisi pitää niitä, jotka tulevat yliopistomaailmasta kuten Ervo, Niemi-Kiesiläinen ja Scheinin.

Tämä on nyt hätähuuuto Suomesta.

Jos kansaivälinen yhteisö nyt epäonnistuu viemään käsillä oleva juttu oikeuteen ja estämään Hirvelän siirtyminen EIT:hen, niin se vähäinenkin luottamus EIT:hen on mennyttä, joka siitä vielä on jäljellä.

Jali Raita, diplomi-insinööri
http://promerit.net/ MAY DAY CALL from Finland. The election on 27th of June 2006 of MS Päivi Hirvelä to become a judge at the European Court of Human Rights

Julkinen selvityspyyntö maaherra Eino Siuruaiselle

Eino Siuruainen
Oulun läänin maaherra
Oulun lääninhallitus
Linnankatu 3
90101 Oulu

Asia:
Raimo Ollilan nimitys

Arvoisa Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen

Oulun lääninhallitus on nimittänyt Jokilaaksojen poliisilaitoksen rikostutkintapalvelujen johtajaksi rikoskomisarion virkaan rikoskomisario Raimo Ollilan 1.1.2009 lukien.

Minä kuten moni muu olen ihmetellyt nimitystä ja olen huolestunut kansalaisten oikeusturvasta ja perusoikeuksista. Raimo Ollila on jättänyt yhteiskunnan kannalta erittäin merkittäviä rikoksia tutkimatta ja selvittämättä. Hän on minun oikeustajuni mukaan syyllistynyt poliisilain 1§, 2 §, 3§, 4 § ja 5 §:n vastaiseen menettelyyn.
Raimo Ollila on toiminut lain tulkintani mukaan muun muassa vastoin esitutkintalain 2§, 5 §, 6§, 7§, 11 §,12 §, 13 §, 14 § ja 15 §:ää.

Raimo Ollilan on syytä epäillä syyllistyneen rikoslain 13 luvun 11 §:n mukaiseen rikosentekijän suojelemiseen ja 13 luvun 10 §:n mukaiseen törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämiseen. Raimo Ollilan on syytä epäillä syyllistyneen rikoslain 35 luvun 2 §:n mukaiseen törkeään vahingontekoon sekä rikoslain 40 luvun 8 §:n mukaiseen törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen sekä 10 §:n mukaiseen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Näyttöjä

• Kaksi esimerkkitapausta

Mainitsen tässä esimerkkinä kaksi rikosvyyhteä, joissa Raimo Ollila ei ole nähnyt aiheelliseksi suorittaa rikostutkintaa, eikä saattaa todellisia syyllisiä vastuuseen teoistaan. Ensimmäisenä PR-talojen konkurssivyyhti ja toisena Jumalisjärven Lohi Ay:n tapaus, mikä liittyy Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen harjoittamiin liiketoimiin.

PR-talojen rikosvyyhdestä tarkempaa selvitystä löytyy nettipäiväkirjastani
www.erkkiaho.com/blog
sekä kirjastani: Olet Maamme Armahin Suomenmaa, ISBN 952-91-4593-X.

Yksilöityä tarkempaa selvitystä nettipäiväkirjani kohdassa:
Liite 10
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=652

Jumalisjärven Lohi Ay:stä tarkempaa tietoa löytyy kohdasta:
Jumalisjärven Lohi Ay - Vesa Veikko Eemeli Juntunen erikoisissa kalakaupoissa
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=619

• Natura on toteutettu vastoin lakia ja EU-direktiivejä

Suomen Naturan valmistelussa ja toteutuksessa tehdyt laittomuudet on jätetty Raimo Ollilan toimesta tutkimatta ja selvittämättä kokonaan. Kiistatta voidaan osoittaa, että Suomen Natura on tehty direktiivien, Suomen lain ja EY:n tuomioistuimen päätösten vastaisesti. Näistä asioista olen tehnyt asianmukaiset rikosilmoitukset ja tutkintapyynöt.

Katso nettipäiväkirjani kohtia:
Suomen Natura - vaiettu valtiosalaisuus
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=15
Menettikö Kallan karit itsehallintonsa
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=14

Natura 2000 verkostoalueet on Suomessa valittu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklan, 234 artiklan viimeisen perustelukohdan ja 249 artiklan kolmannen kohdan sekä Euroopan yhteisöoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti. Alueet on valittu yhteisöoikeuden vakiintuneella oikeuskäytännöllä vahvistettuja valintaperusteita noudattamatta, mm. arvioimatta, luokittelematta ja luetteloimatta. Tarkempaa tietoa löytyy EY tuomioistuimen päätöksistä.

• Syrjintärikokset

Lisäksi Raimo Ollila on jättänyt tutkimatta minuun, Erkki Ahoon Kalajoen kaupungin johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kohdistaman syrjinnän.
Katso tarkemmin selvitykset internetissä päiväkirjani kohdista:
Tilintarkastajan vastuusta
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=368
Elma - kohtalon lapsi Kalajoella
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=509

Julkinen selvityspyyntö

Pyydän Teiltä Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen julkista selvitystä ja lainmukaista perustelua Raimo Ollilan virkanimityksen johdosta. Olen kiitollinen erittäin nopeasta vastauksestanne, koska Raimo Ollilan väärä toiminta minua kohtaan on ja on ollut rikolliseksi epäiltävää (mikä ilmaisu on lievin ja ainoa, jota tässä julkisesti tällä hetkellä voi käyttää). Tämä selvityspyyntöni on julkinen ja on lähetetty tiedoksi tiedotusvälineille koko Oulun läänin alueella ja kaikille Oulun läänin kansanedustajille.

Kalajoella 6.5.2008

Kunnioittaen
Erkki Aho

Tiedoksi Oulun läänin tiedotusvälineet ja Oulun läänin kansanedustajat

Maaherra Eino Siuruaisen vastaus

Maaherra vastasi 13.5.2008 päivätyllä kirjeellä OLH-2008-01918/Tu-411. Kirjeessä on seuraava teksti:

1. PR-talojen konkurssivyyhti
Sisäministeriön poliisiosasto on antanut Teille PR-talojen konkurssiasioita koskevat vastaukset 10.8.1998 Dnro 84/662/98, 7.7.1998 Dnro 49/662/98 ja 20.3.2000 Dnro 49/662/98 sekä oikeuskansleri päätöksen 26.6.1999 Dnrot 1002/1/97 ja 1227/1/98. Lääninhallituksella ei ole aihetta enempiin toimenpiteisiin asiassa.

2. Jumalisjärven Lohi ay:n tapaus
Jumalisjärven Lohi ay on toiminut Hyrynsalmella, joka kuului tiedustelussanne tarkoittamaan aikaan Hyrynsalmen nimismiespiiriin. Rikoskomisario Ollila ei ole olllut Hyrynsalmen nimismiespiirin palveluksessa. Rikostutkinta on sidottu alueellisesti tomivaltaiseen poliisilaitokseen siis tässä tapauksessa Hyrynsalmen nimismiespiiriin. Jumalisjärven Lohi ay:öön mahdollisesti liittyvät rikostutkintatoimet eivät siis ole missään vaiheessa kuuluneet rikoskomisario Raimo Ollilan virkavelvollisuuksiin.

3. Natura 2000 verkostoalueet
Kantelunne johdosta apulaisoikeuskansleri on 26.4.2001 antanut päätöksen (Dnro 1004/1/99) Natura-asiassa. Yhtenä osana siinä on ollut myös rikoskomisario Ollilan toiminta tekemänne Life-rahoitushakemukseen liittyvään tutkintapyyntöön. Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään todennut, ettei muun muassa poliiisin osalta ole tullut esiin sellaista, johon oikeuskanslerin tulisi puuttua. Ylemmän lainvalvontaviranomaisen annettua asiassa ratkaisun ei asia lääninhallituksen taholta aiheuta enempiä toimenpiteitä.

4.Syrjintärikokset
Lääninhallitus on hankkinut Ylivieskan kihlakunnan poliisilaitokselta kopion rikoskomisario Raimo Ollilan päätöksestä tekemänne syrjintäilmoituksen johdosta koskien Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan nimeämistä. Kuten Ollilan päätöksessäkin todetaan, toimikunnan nimeämisen viivästyminen ei ole rikos, joten poliisilla ei ole ollut toimivaltaa rikostuktintaan.

Näin ollen lääninhallituksen tiedossa ei ole mitään sellaisia syitä, joiden perusteella Ollilaa ei olisi voitu määrätä Jokilaaksojen poliisilaitoksen riksotutkintapalvelujen johtajaksi.

Maaherra Eino Siuruainen

Lääninpoliisijohtaja Sauli Kuha
Uudelleen päätettäväksi

• Lähetin maaherra Eino Siuruaiselle sähköpostia 21.5.2008 klo 8.05. Kirjoitin sähköpostiin kiistattomat rikokset, jotka Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on jättänyt tutkimatta PR-talojen konkurssivyyhdessä. Lähetin sähköpostin tiedoksi myös poliisjohtaja Sauli Kuhalle, Kalevan päätoimittaja Risto Uimoselle sekä Ylen Oulun toimitukseen.

• Lähetin maaherra Eino Siuruaiselle toisen sähköpostin 21.5.2008 klo 10.30. Siinä sähköpostissa toin esille miten ja miksi Suomen Natura on tehty vastoin lakia. Suomessa Natura 2000-verkostoalueet on valittu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklan, 234 artiklan viimeisen perustelukohdan ja 249 artiklan kolmannen kohdan sekä Euroopan yhteisöoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että alueet on valittu luontodirektiivissä ja Natura 2000 Standard Data Form lomakkeiden täyttöohjeissa tarkoin noudatettavaksi määrättyjä ja yhteisöoikeuden vakiintuneella oikeuskäytännöllä vahvistettuja liite III 1 vaiheen valintaperusteita noudattamatta (mm. arvioimatta, luokittelematta ja luetteloimatta). Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on jättänyt asiat tutkimatta.

• Lähetin maaherra Eino Siuruaiselle sähköpostia 21.5.2008 klo 14.53. Erittelin rikokset, mainitsin rikoksentekijät ja esitin juridisen argumentoinnin miksi kysymyksessä on rikos. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki nämä rikokset tutkimatta.

• Lähetin maaherra Eino Siuruaiselle sähköpostia 22.5.2008 klo 7.19. Selvitin sähköpostissa mitä rikoksia Jumalisjärven Lohi ay:n tapauksessa on tehty. Selvitin myös miksi maaherran vastaus minulle asiassa on virheellinen.

• Lähetin maaherra Eino Siuruaiselle kirjeen lauantaina 24.5.2008. Tein kirjeeseen yksityiskohtaisen selvityksen kirjani 300-sivuisesta todistusaineistosta eli kirjoitin mitä milläkin todistusaineistolla todistetaan rikokseksi. Totesin kirjeeni alussa, että

Arvoisa maaherra Eino Siuruainen,

sain perjantaina 23.5.2008 aamulla klo 8.40 puhelinsoiton Oulun lääninhallituksen poliisiosastolta Jorma Kreusilta. Hän ilmoitti, etteivät he voi selvitellä asioita minun kanssani, koska olen ottanut yhteyttä virkahierarkiassa heidän yläpuolellaan olevaan maaherraan. Ilmoitin Kreusille, että minulla on noin 600 sivuinen todistusaineisto valmiina ja mielelläni istuisin heidän kanssaan samaan pöytään ja käytäisiin asiat lävitse nokatusten. Jorma Kreus antoi minun ymmärtää, ettei maaherrakaan viitsi perehtyä niin laajaan aineistoon. Siksi päätin tehdä asioihin perehtymisen mahdollisimman helpoksi. En lähetä vielä noin 600-sivuista todistusaineistoa. Pyrin todistamaan asiani muilla keinoin.

Olen kirjoittanut asioista kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa. Lähetän Teille kirjani, jossa olen kertonut PR-talojen tapahtumista sivuilla 108-229. Kirja on kirjoitettu vuonna 2002, joten sen jälkeen olen saanut hankittua paljon lisää todistusaineistoa. Kirjassani olen kuitenkin julkistanut mittavan määrän asiakirja-aineistoa, jolla voin todistaa olevani oikeassa.

Liitin kirjelähetykseen todistusaineistoksi myös lääninpoliisijohtajalle Sauli Kuhalle 17.2.2005 lähettämäni 30-sivuisen yksityiskohtaisen rikostutkintapyynnön, minkä poliisijohtaja Sauli Kuha jätti tutkimatta ja selvittämättä. Siksi minulla on perusteltu syy pitää lääninpoliisijohtaja Sauli Kuhaa yhtenä keskeisenä tekijänä tässä laajassa rikosvyyhdessä, jossa suojellaan Ylivieskan poliisia Raimo Ollilaa ja Ylivieskan syyttäjä Sulo Heiskaria sekä merkittävää määrää muita henkilöitä.

Lisäsin kirjeeseen mukaan selvityksen suuresta määrästä rikoksia sekä todistusaineistot ja juridisen argumentoinnin asioista. Näillä osoitan kiistattomasti, että Raimo Ollila on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa, eikä häntä olisi pitänyt nimittää Jokilaaksojen poliisilaitoksen rikostuktintapalveluiden johtajaksi. Kysymys on yhteiskunnan edusta, kansalaisten oikeusturvasta ja perusoikeuksista sekä verorahoista. Maaherra Eino Siuruianen on rehelliseksi tunnettu uskovainen mies, joten minulla on perusteltu syy odottaa oikeaa ja rehellistä toimintaa.

------

Maaherra Eino Siuruainen ei ole vielä tähän päivään mennessä vastannut asialliseen kirjeeseeni.

Vastaus Ylivieskan poliisipäällikölle toimenpiteitä varten

( Huom. tekstissä poliisipäällikkö Petri Oulasmaan
kirjoitukset kursiivilla)

Kiitän vastauksestanne. Pyydän Teitä huomioimaan seuraavat asiat. Poliisin tehtävä: Poliisilaki 7.4.1995 1 § Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa.

Esitutkintalaki 30.4.1987 2 § Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan perusteella:

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

13 artiklan mukaan:
Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

14 artiklan mukaan:
Syrjinnän kielto
Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

17 artiklan mukaan:
Oikeuksien väärinkäytön kielto
Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.

ERKKI AHO:

viite: tutkinnanjohtajan vaihtaminen

Olette kirjoittanut 2.1.2008 kirjeessänne, että "rikostutkinta on suoritettu
ala-arvoisella tavalla". Tätä olisi mielestänne osoittamassa mm. se, että
Kovalaisen kuulustelu on suoritettu puhelimitse.Esitutkintaa koskevien
säännösten (esitutkintalaki 22 § 2 mom) mukaan mm. asianomistajan kuulustelu
voi tapahtua puhelimitse laissa asetetuilla edellytyksillä.Katson tähän
astisen esitutkintamenettelyn olleen asianmukaisen ja että teillä on ns.
Kovalaisen -asiassa (6870/R/4131/07)mahdollisuus kannanmuodostukseen
loppulausunnossanne.

Rikostutkinta liittyy erittäin suureen selvittämättömään rikosvyyhteen. Siitä olen lähettänyt teille informaation 28.12.2007 klo 7.15. Tässä vielä uudelleen taustojen osoitetiedot asioille.

Vaarallinen alue
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=16

Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=258

Asianajaja Mikko Kovalainen väärensi avoimet asianajovaltakirjat
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=432

Katson, että on kiistattomasti todistettu, että Mikko Kovalainen on väärentänyt avoimet asianajovaltakirjat. Ehkä on siitä syystä valinnut asuinpaikakseen Tallinnan. Saamani tiedon mukaan hän ei ole enää asianajaja. Poliisin olisi tullut selvittää pitääkö väittämäni ja todistusaineistoni paikkansa asiakirjaväärennöksistä. Se on koko asian ydin. Siis ensin olisi tullut tutkia allekirjoitusten oikeellisuus. Poliisi on tältä osin laiminlyönyt tehtävänsä ja se on vaarantanut poikkeuksellisella tavalla oman oikeusturvani. Minulla on peruteltu syy epäillä poliisia virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä, koska keskeisin asia koko rikostutkinnassa on suorittamatta ennen loppulausuntojen antamista. Jos poliisi olisi toiminut oikein ja järkevästi niin se olisi varmistanut allekirjoitusasian ensin ja ryhtynyt sen perusteella asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Nämä toimenpiteet olen esittänyt kuulustelupöytäkirjassani. Mikko Kovalainen olisi pitänyt pidättää tutkintojen ajaksi ja hänen omaisuutensa olisi pitänyt hakea hukkaamiskieltoon. Miksi poliisi toimi tarkoituksellisesti väärin?

Olette kirjoittanut "tutkija sekä tutkinnanjohtaja ovat esteellisiä tutkimaan
asioita". Esteellisyydestä on säännelty esitutkintalain 16 §:ssä 1 momentissa,
jossa perusteina mainittu sukulaisuus tai asianosaisuus (1) / erityinen hyöty
itselle tai lähisukulaiselle (2) / avustaminen, edustaminen (3) / palvelus- tms.
suhde (4) / yhteisön tms. toimielimen jäsenyys (5) / jos luottamus tai
puolueettomuus muusta erityisestä syystä vaarantuu (6). Olen pyytänyt
tapaamisessamme 27.12.2007 kirjallisesti yksilöimään väitettyjä
esteellisyysperusteita ja olette nyt kirjeenne laajahkossa liiteaineistossa
tuonut esiin erinäisiä seikkoja.

Olen katsonut, että luottamus ja puolueettomuus juuri näiden poliisien toimintaa vaarantunut siitä syystä, että he ovat jättäneet kaikki rikokset selvittämättä,vaikka todistusaineisto on kiistaton.

Olen tehnyt yksityiskohtaisen selvityspyynnön tutkinnanjohtaja Raimo Ollilalle, jonka Te vahvistitte omalla sähköpostilla kahteen kertaan perille tulleeksi. Raimo Ollilan pitää vastata näihin esittämiin yksilöityihin esteellisyysväittämiin ja siihen miksi hän on jättänyt kaikki nämä rikokset tutkimatta ja selvittämättä. Tässä vielä muistin virkistämiseksi mihin tutkinnanjohtajan Raimo Ollilan pitää vastata.
Minulle ei asianajajilleni riitä, että tutkinnanjohtaja Raimo Ollila itse ilmoittaa ettei ole esteellinen
Oikeuskäsittelyssä tuomioistuimen tulee ratkaista onko Raimo Ollila toiminut esteellisenä vai ei. Minä esitän esteellisyysväitteet kirjallisesti ja yksityiskohtaisesti. Tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan on vastattava
kirjallisestija yksityiskohtaisesti ennen loppulausuntojen antamista 11.1.2008. Vaikka Raimo Ollila vaihdettaisiin tutkinnanjohtajana toiseen henkilöön niin siitä huolimatta hänen on vastattava minun esittämiini esteellisyysväittämiin
ja kerrottava miksi hän on jättänyt kiistattomat rikokset selvittämättä.

Selostukset tapahtumasta ja todistusaineistot

Heiskari toimi syyttäjänä työtoverinsa asiassa. (Tapio Laholan nostama syyte minua vastaan) Heiskarille oli odotettavissa suurta hyötyä siitä, ettei minun Erkki Ahon todistajia kutsuta oikeudenkäyntiin 14.11.2005. Olisin voinut todistaa Heiskarin esteellisyyden ja se olisi merkinnyt vahingonkorvausvaatimusten laillisen pohjan muodostumista ja kaikkien minua koskevien väärien oikeudenpäätösten purkuperusteen muodostumista.
Vahingonkorvausvaatimukseni on 118 miljoonaa euroa korkoineen. Lisäksi kahdelta viime vuodelta lasku on vielä tekemättä.

Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.5.1995 tehdyssä kauppasopimuksessa. Heiskari ei itse ole ollut paikalla, eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Sulo Heiskari on kuitenkin allekirjoittanut kauppasopimuksen lakisääteisenä kaupanvahvistajana ja todistanut olleensa tilaisuudessa paikalla. (Liite 1701)

Heiskari on jälkeenpäin myös vahvistanut kauppasopimuksen, jossa myyjät myivät toisen omaisuutta omanaan. Kauppasopimus on laiton.
Mainitussa kauppasopimuksessa salattiin 47 miljoonan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin tilauskanta 15 miljoonaa todellista suuremmaksi. Myyjillä ei ollut oikeutta myydä kiinteistöjä, eikä ostajilla ollut oikeutta tehdä kauppoja. Kysymys oli törkeästä petoksesta, jossa syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.

Alavieskan Puurakenne Oy:n hallituksen jäsenet vannoivat väärän pesänluettelon oikeaksi 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Jouni Remes ja hallituksen puheenjohtaja Markku Koski syyllistyivät osakeyhtiölain rikkomiseen myöntämällä yhtiön osakkaalle Tapani Käännälle lainan osakepääoman maksamiseen.

Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Tapani Kääntä lähti osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön ostamalla osakkeita bulvaanien nimiin. Käännän olisi tuolloin pitänyt maksaa muita velkoja, eikä sijoittaa rahaa osakeyhtiöön. Kääntä syyllistyi teoillaan velalliseen epärehellisyyteen, mutta Heiskari jätti syytteet nostamatta.

Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Jouni Remes ja Markku Koski väärensivät pöytäkirjat ja hakivat väärennetyillä pöytäkirjoilla yhtiön rekisteröinnin.

Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka selkeästi oli osoitettavissa Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n törkeä petos kauppasopimuksissa. Oli etukäteen päätetty, että PR-talot poistetaan markkinoilta ja siitä huolimatta ostajia huijattiin tekemään yli 10 miljoonan markan kaupat, johon sisältyi törkeä petos.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi takaajat ja PR-Teollisuus Oy:n oikeuteen. Takaajia edusti oikeudessa heidän tietämättään ja ilman valtakirjoja heille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Ylivieskan käräjäoikeus oli asiasta tietoinen ja teki asiassa päätöksen. Päätöstä ei lähetetty asianosaisille, joten nämä eivät voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja asiassa. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastasi tuohon aikaan Ylivieskan käräjäoikeudessa syyttäjä Heiskari. Sulo Heiskarin tehtävänä oli myös valvoa oikeudenkäyntiä. Heiskari laiminlöi tehtävänsä.

Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin. Kaupat oli purettu, eikä saatava ollut selvä ja riidaton.

Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.

Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesänhoitajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen lahjoittivat velkojien etua loukaten 32 miljoonan tilauskannan ilmaiseksi konsultti Stig Weckströmille.

Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.

Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun ITC Finland Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Kejo laittoi konkurssipesään kokonaan väärän yhtiön koneet ja laitteet.

Heiskari oli paikalla kun Ricahrd Rienstra vannoi väärän valan. Heiskari jätti syytteet nostamatta. Asianajaja Antti Kejo ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon. Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.

Syyttäjä Heiskari on ollut tietoinen myös rahanpesuasioista. Hän on jättänyt asiat syyttämättä ja selvittämättä.

Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun Ylivieskan poliisipäällikkö Kaarlo Similä on antanut väärän lausuman 27.2.2004 Ylivieskan käräjäoikeudelle.

Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä ilmoitti Erkki Ahon konkurssipesään aiheettoman 100 000 markan saatavan. Rikoksen yrityskin on tuomittava.

Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila hakivat väärillä tiedoilla rahaa Rahjan saariston Natura Life rahoitushakemuksella, missä loukattiin myös syvästi Kallan karien itsehallintoa.

Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta Kalajoen matkailuasioissa, joissa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski on toiminut samanaikaisesti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Tähän kokonaisuuteen liittyy erittäin paljon laittomuuksia, joita olen tuonut esille kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.

Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun on tiennyt, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat ovat hakeneet PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin.

Heiskari on nostanut syytteet tekaistuilla perusteilla suojellakseen omia tekojaan ja saadakseen minut Erkki Ahon syylliseksi tekemättömiin rikoksiin ja siten leimattua minut rikolliseksi.

Heiskari on käyttänyt häikäilemättömästi virka-asemaansa väärin. Hän on käynyt myös mediakäräjiä toimimalla Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana ja käyttänyt siihen syyttäjäresursseja. Lisäksi hän ei ole valvonut asioita, silloin kun syyttäjien työjärjestys oli vanhentunut.

Syyttäjä Heiskari on pitkäaikaisen lautamiehen mukaan toiminut oikeudenistunnoissa lukuisia kertoja ”pöhnässä” (alkoholin vaikutuksen alaisena).
Syyttäjä Heiskari on perusteettomasti estänyt todistajieni kuulemisen Ylivieskan käräjäoikeudessa.

Syyttäjä Heiskari on vainoharhaisesti jahdannut minua aiheuttaakseen minulle mahdollisimman paljon vahinkoa. Heiskari on tiennyt totuuden, mutta on vaikuttanut asioihin niin, että syyttömistä on tehty syyllisiä ja rikolliset on päästetty kuin koirat veräjästä.

Heiskari tunkeutui Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella juovuksissa erään naisen telttaan sillä seurauksella, että hän sai elinikäisen porttikiellon leirintäalueelle. Hänet poistettiin leirintäalueelta. Asiasta tehtiin myös kuulustelupöytäkirjat.

Tässä nettiswivujeni www.erkkiaho.com/blog linkit:

Rovaniemen hovioikeuden päätös - asiakokonaisuus
Rovaniemen hovioikeuden päätös - tunnekuohuja
Rovaniemen hovioikeus päättää
Mikä on esittämäni valheellinen tieto?
Mikä on se rikos, josta minut on tuomittu?
Rovaniemen hovioikeuden päätös – sivu sivulta
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 1
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 2
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 3
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 4
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 5
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 6
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 7
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 8
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 9 allekirjoitukset
Rovaniemen hovioikeuden päätös - tuomiolauselma

Aloita tämä luettelo alhaaltapäin kohdasta konkurssisäännön vastainen toiminta ja törkeä petos sekä etene asiassa siitä ylöspäin kohta kohdalta kohtaan

Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella 19.
Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella 19.
Otteita todistusaineistosta 1901
Häikäilemätöntä rikosten peittelyä 18.
Otteita todistusaineistosta 1801
Otteita todistusaineistosta 1802
Otteita todistusaineistosta 1803
Otteita todistusaineista 1804
Otteita todistusaineistosta 1805
Otteita todistusaineistosta 1806
Otteita todistusaineistosta 1807
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi – kirjeitä myllystäni 3.
Sulo Heiskarin esteellisyys 17.
Otteita todistusaineistosta 1701
Ahojahdin törkeys huipussaan 16.
Otteita todistusaineistosta 1601
Otteita todistusaineistosta 1602
Yllättävä kohtaaminen
Poliisiministeri Anne Holmlund – kirjeitä myllystäni 2
Ihan oikea ja rehellinen palaute
Observaattori kirjoitti
Ahojahtia edelleen - omaisuuden myyminen 15.
Otteita todistusaineistosta 1501
Ahojahti jatkuu 14.
Otteita todistusaineistosta 1401
Otteita todistusaineistosta 1402
Otteita todistusaineistosta 1403
Otteita todistusaineistosta 1404
Ahojahtia 13.
Otteita todistusaineistosta 1301
Otteita todistusaineistosta 1302
Ahojahtia edelleen 15.
Konkurssipesänhoitajan rikollinen toiminta 12.
Otteita todistusaineistosta 1201
Otteita todistusaineistosta 1202
Otteita todistusaineistosta 1203
Rahanpesua 11.
Otteita todistusaineistosta 1101
Otteita todistusaineistosta 1102
Otteita todistusaineistosta 1103
Otteita todistusaineistosta 1104
Konkurssiin väärillä tiedoilla 10.
Otteita todistusaineistosta 1001
Otteita todistusaineistosta 1002
Otteita todistusaineistosta 1003
Otteita todistusaineistosta 1004
Kauppojen purkaminen 9.
Otteita todistusaineistosta 901
Otteita todistusaineistosta 902
Otteita todistusaineistosta 903
Otteita todistusaineistosta 904
Kera Oy levitti perättömiä tietoja 8.
Otteita todistusaineistosta 801
Otteita todistusaineistosta 802
Otteita todistusaineistosta 803
Otteita todistusaineistosta 804
Otteita todistusaineistosta 805
Oikeudenkäynti tietämättämme 7.
Otteita todistusaineistosta 701
Otteita todistusaineistosta 702
Alavieskan kunnan petollinen toiminta 6.
Otteita todistusaineistosta 601
Otteita todistusaineistosta 602
Otteita todistusaineistosta 603
Otteita todistusaineistosta 604
Valtion rikollinen toiminta 5.
Otteita todistusaineistosta 501
Otteita todistusaineistosta 502
Otteita todistusaineistosta 503
Otteita todistusaineistosta 504
Rekisterimerkintärikos väärennetyillä pöytäkirjoilla
Lainvastainen kaupanvahvistus
Törkeä petos kaupanteossa
Konkurssisäännön vastainen toiminta ja törkeä petos


Olen kuullut asian johdosta Ollilaa ja
Rahkolaa. He eivät katso olevansa esteellisiä tutkimaan / johtamaan
esitutkintaa nyt käsillä olevissa tapauksissa. He ovat viitaneet myös aiempiin esteellisyysväitteisiinne ja niihin annettuihin vastauksiin - sekä muiden tahojen näiden väitteiden johdosta tekemiin päätöksiin.

Minä, Erkki Aho, pyydän Ollilaa ja Rahkolaa toimittamaan minulle ne vastaukset ja päätökset, joihin he vetoavat ilmoittaessaan olevansa esteettömiä. Käynnistän rikostutkinnat niiden asiakirjojen pohjalta.

Lisäksi Rahkola on nyt todennut, että hän ei ole - vastoin kirjeenne kohdassa 16 olevaa väitettä - ole poliittisesti aktiivi henkilö.

Myönnän, että poliisi Harri Rahkola ei ole poliittisesti aktiivinen keskusalainen henkilö, mutta on keskustan äänestäjä. Hänen vaimonsa oli ainakin tekemäni rikostutkintapyynnön Kalajoen kunnan palveluksessa. Tämä on saattanut vaikuttaa siihen, että Harri Rahkola jätti tutkimatta tekemäni
tutkintapyynnön Kalajoen kunnan minuun kohdistamasta syrjinnästä. Harri Rahkola on jättänyt vastaamatta miksi hän jätti asian tutkimatta kokonaan. Siis ei minkäänlaista päätöstä asiasta. Se on lainvastainen teko.
Minun oikeustajuni mukaan tämä laiminlyönti muodostaa esteellisyysperustan rikostutkinnalle myös esitutkintalain perusteella. Lisäksi hän on jättänyt kaikki muutkin rikostutkintapyynnöissäni olleet rikokset selvittämättä.

Kirjekohdan 12 osalta (selvitys- jatutkintapyyntöihin vastaamattomuus -väite) Ollila on todennut, että hän ontoiminut esitutkintalain mukaisesti ja kirjannut kaikki Ylivieskanpoliisilaitokselle saapuneet tutkinta- ja selvityspyynnöt. Voitte halutessannetoimittaa yksilöimänne kirjejäljennökset (6 kpl, 3.1.- 17.1.2006), niin
tarkastamme kirjeiden johdosta tehdyt toimenpiteet. Muilta osin katson, että
esittämänne väitteet ovat tulleet käsitellyiksi riittävästi jo aiemmissa
yhteyksissä.

Ylivieskan poliisi Raimo Ollila valehtelee. Hän ei ole vastannut selvityspyyntöihin ja hän on jättänyt selvittämättä rikokset. Olen tehnyt Ylivieskan poliisi Raimo Ollilalle selvityspyynnöt. Miksi hän on jättänyt selvittämättä selvät rikokset ja suojellut rikollista toimintaa? Olen tehnyt selvityspyynnöt Ylivieskan poliisille 3.1.2006, 4.1.2006, 6.1.2006, 11.1.2006, 16.1.2006 ja 17.1.2006. Lain mukaan poliisin tulee vastata minulle asiassa. Ylivieskan poliisi on jättänyt minulle kokonaan vastaamatta asiassa eli toiminut vastoin lakia. Oulun lääninhallituksen poliisiosaston valvontaan kuuluu Ylivieskan poliisin toiminta. Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla on ollut tiedossa selvityspyyntöni Ylivieskan poliisi Raimo Ollilalle. Pyydän Oulun lääninhallituksen poliisiosasto hoitamaan lain mukaiset tehtävänsä ja valvomaan, että Ylivieskan poliisi Raimo Ollila vastaa minulle esittämiini selvityspyyntöihin miksi hän on jättänyt kaikki rikokset selvittämättä.

Selvityspyynnöt liittyvät suurelta samoihin asioihin, joita olen esittänyt nytkin Raimo Ollilan vastattavaksi. Ylivieskan poliisipäällikkönä olette Petri Oulasmaa hänen esimiehensä ja siksi katson, että Te olette ensisijaisesti vastuussa poliisi Raimo Ollilan toimista. Jos Raimo Ollila väittää ettei hän ole saanut selvityspyyntöjä niin minä tuon selvityspyynnöt todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn.

Kun nyt olen tutkinut asiassa esitetyt väitteet sekä kuultujen vastaukset olen tullut siihen johtopäätökseen, että asiassa ei ole esillä esitutkintalain 16 §:n 1 momentin 1 - 6 kohdassa tarkoitettuja esteellisyysperusteita, enkä näin muodoin ole vapauttamassa Ollilaa tai Rahkolaa tehtävistään. Olen informoinutesteellisyysväitteiden osalta esimiesvirastoamme Oulun lääninhallitusta joaiemmassa vaiheessa, eikä heilläkään ole ollut huomauttamista tutkinnanjohtajan ja tutkijan henkilön tai menettelyjen suhteen.

Minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että ette ole perehtyneet esimiehenä poliisi Raimo Ollilan esteellisyysasiaan riittävän perusteellisesti. Siksi pyydän teiltä myös yksilöityä ja perusteltua vastausta Raimo Ollille esittämiini yksityiskohtaisiin ja perusteltuihin esteellisyysväittämiin, jotka perustuvat siihen, että Raimo Ollilan poliisina on jättänyt tutkimatta ja selvittämättä selkeät rikokset vaikka todistusaineisto on kiistaton.
Pyydän Teidän poliisipäällikkö Petri Oulasmaan yksilöityjä vastauksianne yksityiskohtaisiin ja perusteltuihin väitteisiini ennen loppulausunnon
antamista.

Olette vaatinut kirjeessä Ollilan, Rahkolan sekä kihlakunnansyyttäjä Sulo
Heiskarin "pidättämistä". En näe asiassa syytä pakkokeinolain taikka
virkamieslain mukaiselle pidättämiselle (virasta pidättämiselle), enkä
Heiskarin osalta ole muutoinkaan toimivaltainen arvioimaan hänen menettelyään.

Petri Oulasmaa Ylivieskan kihlakunnan ma poliisipäällikkö
Tiedoksi: Ylivieska pl / Ollila Raimo, Rahkola Harri, Nisula Anni (laitoksen
virkaposti) sekä Oulun syyttäjänvirasto / Sulo Heiskari

Kuten kirjeeni alussa totesin niin Suomen perustuslain 6 §:n mukaan kaikki ovat yhdenvertaiset lain edessä. Mikään laki ei estä poliisipäällikkö Petri Oulasmaata puuttumasta Ylivieskan kihlakunnan johtavan syyttäjän Sulo Heiskarin rikolliseen toimintaan. Laki ei estä, vaan laki suorastaan velvoittaa puuttumaan tähän rikolliseen toimintaan.
Siksi uudistan Raimo Ollilan ja Sulo Hieskarin pidättämisvaatimukset ja myös Mikko Kovalaisen pidättämisvaatimuksen sekä omaisuuden hukkaamiskieltoon asettamisen. Uudistan vaatimukseni tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan ja
tutkija Harri Rahkolan vaihtamisesta. Vaadin, että saan antamaa loppulausunnon asiassa vasta sitten, kun Raimo Ollila, Harri Rahkola ja Petri Oulasmaa ovat vastanneet yksilöidysti esteellisyysväittämiini ja antaneet vastaukset siihen sisältääkö yksilöity aineisto rikoksia vai ei. En väitä, että poliisipäällikkö Petri Oulasmaa olisi esteellinen asiassa, mutta haluan varmistua, että hän toimii lainmukaisesti ja on perehtynyt asioihin.
Siis tietää mistä hän päättää. Suomen lakia noudattamalla rikokset ratkaistaan tehokkaasti ja nopeasti. Siksi vaadin poliisia noudattamaan Suomen lakia.

Kalajoella 4.1.2008

Erkki Aho kaupunginvaltuutettu

Tiedoksi: Oulun lääninhallituksen poliisiosasto, Oulun syyttäjävirasto, sisäministeriön poliisiosasto, poliisijohtaja Markku Salminen, sisäministeri Anne Holmlund, valtakunnansyyttäjävirasto syyttäjäviraston johtaja Matti Kuusimäki, asianajajani

Koska asialla on suuri valtakunnallinen merkitys niin laitan asian tiedoksi
myös tasavallan presidentille, kansanedustajille ja tiedotusvälineille kautta maan.

Päin männikköä, kohti koskeloa

Tämä juttu on kirjoitettu 05 11 2008, 21:21

Kantelu oikeuskanslerinvirastolle

Kantelu syyttäjäviraston päätöksistä

Pyydän kiireellistä tutkintaa ja asioiden selvittämistä, koska asioiden käsittely on kestänyt jo kolmetoista ja puoli vuotta!

Lapin syyttäjävirasto on 30.10.2008 tehnyt päätöksen 08/607 asianumero R08/1832. Päätöksen mukaan ei ole syytä epäillä (Huomaa!), että Sauli Kuha on menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Perusteluissa todetaan, että Aho on katsonut 4.9.2008 toimittamassaan dvd-tallenteessa Oulun lääninpoliisijohtajan Sauli Kuhan menetelleen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Perusteluissa todetaan myös, että Aho on tutkintapyynnöllään 20.12.2004 vaatinut asioissa tutkintaa.

Perusteluissa on jätetty ottamatta kantaa yksityiskohtaisesti Erkki Ahon tapahtumaselostuksiin, todistusaineistoon sekä juridiseen argumentointiin.
Päätöksen on allekirjoittanut kihlakunnansyyttäjä, tutkinnanjohtaja Kirsi Männikkö.

Lapin syyttäjävirasto on 30.10.2008 tehnyt päätöksen 08/608 asianumero R08/1832. Päätöksen mukaan ei ole syytä epäillä, että rikosten vanhetuminen johtuisi Ylivieskan poliisn Raimo Ollilan lainvastaisesta menettelystä.

Syyttäjä Kirsi Männiköllä oli käytettävissään päätöstä tehdessään dvd-tallenne Mayday from Finland sekä kirja Olet Maamme Armahin Suomenmaa, jossa löytyvät selostukset ja asiakirjakopiot tehdyistä rikoksista. Lisäksi hänellä oli käytössään yksityiskohtaiset erilliset selostukset rikostapahtumista ja jokaisesta tehdystä rikoksesta todistusaineisto kuin myös juridinen argumentointi, jonka eras oikeustieteen tohtori todisti juridisesti oikeaksi. Lisäksi käytettävissä oli luettelo viranomaisten tekemistä päätöksistä, joista kiistattomasti käy selville, kuka on vanhentanut rikokset. Rikosten vanhentaja on Raimo Ollila! Syyttäjä, tutkinnanjohtaja Kirsi Männikkö kuuli asiassa todistajana Heino Virtaa, joka todisti rikokset tehdyksi.

Syyttäjä Kirsi Männikko toteaa päätöksen perusteluissa virheellisesti, että Aho olisi väittänyt, että loppulausunnot puuttuvat esitutkintapöytäkirjasta. Näin Aho ei ole milloinkaan sanonut tai esittänyt. Aho ei ole väittänyt, että loppulausunnot puuttuvat Raahen käräjäoikeuteen toimitetusta asiakirjamateriaalista. Aho ei tehnyt loppulausuntoja esteelliseksi epäilemälleen tutkinnanjohtajalle Raimo Ollilalle, vaan teki ne suoraan syyttäjä Esa Mustoselle, joka jätti ne toimittamatta Raahen käräjäoikeudelle.

Myös Männikön analyysi siitä, mitä Raimo Ollila on jättänyt tutkimatta on virheellinen! Tämä osoittaa sen, että syyttäjä Kirsi Maria Männikkö ei ole perehtynyt asiaan tarvittavalla tarkkuudella ja huolellisuudella. Syrjinnän osalta Raimo Ollila on katsonut rikoksen vanhentuneen. Kysymyksessä on jo parikymmentä vuotta jatkunut syrjintä. Erkki Ahon syrjinnästä on laaja selostus kirjassa Olet Maamme Armahin Suomenmaa sekä lisäksi olemassa erillinen selvitys viimeaikaisesta syrjinnästä.

Raimo Ollila on siis tunnustanut rikoksen tehdyksi. Kuka on vanhentanut rikoksen? Vuorenvarmasti Raimo Ollila! Miksi rikoksia tehneet saavat jatkaa tehtävissään? Miksi rikoksia ei tutkittu ajallaan? Todellisuudessa rikokset eivät ole vieläkään vanhentuneet, vaan jatkuvat yhä edelleen. Tästä on selvänä esimerkkinä Kalajoen elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan toiminta, jossa Aho joutuu toimimaan varaedustajana, koska syrjinnän takia Ahoa ei valittu varsinaiseksi jäseniksi. Tässäkin asiassa syyttäjä Kirsi Männikön päätös on virheellinen. Raimo Ollila on siis kiistattomasti jättänyt tämänkin asian tutkimatta ja hän on ollut varmasti esteellinen toimimaan tutkinanjohtajana esitutkintalain perusteella. Raahen käräjäoikeuden päätös on syntynyt rikoksen avulla elikkä on esteellisen tutkinnanjohtajan toiminnan johdosta.

Koska syyttäjä Kirsi Männikkö toteaa, että rikokset ovat vanhentuneet, niin hänen tehtävänsä olisi luonnollisesti ollut tutkia, kuka vanhensi rikokset, jos hänen tulkintansa mukaan Raimo Ollila ei niitä vanhentanut. Joka tapauksessa Erkki Aho on joutunut rikollisen toiminnan kohteeksi, minkä syyttäjä Kirsi Männikkö päätöksessään todistaa, mutta hän kieltäytyy tutkimasta, kuka on todellinen syyllinen ja korvausvelvollinen. Minun oikeustajuni mukaan korvausvelvollinen on Suomen valtio, vaikka rikollisia kuinka suojeltaisiin. Kirsi Männikön päätöksen mukaan asianomistaja itse saa nostaa syytteen rikoksesta, jos esitutkintaviranomainen on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta.

Korkein oikeus on tehnyt 13.10.2008 päätöksen diaarinmero H2007/154 numero 2198. Päätöksen mukaan purkuhakemus jätetään tutkimatta. Hakemus asiakirjoineen palautetaan Aholle. Asian on esitellyt määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Paula Helin ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Poutiainen, Jokela ja Sippo. Korkeimman oikeuden päätös on perustelematon!

Suomen perustuslain 21 §:n mukaan oikeuden päätös on perusteltava. EU:n ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan oikeuden päätös on perusteltava.Tavallisessa lainsäädännössä perusteluvelvollisuudesta on säädetty oikeudenkäymiskaaren (OK) 24 luvun 4 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 11 luvun 4 §:ssä.

Palautin korkeimman oikeuden päätöksen korkeimman oikeuden persidentille Pauline Koskelolle lainmukaista käsittelyä varten.


Päiväys Kalajoella asianmukaista kantelua koskien:
Kalajoella 5.11.2008


Allekirjoitus: Erkki Aho
Päiväkirjani lukijalle
Katso esimerkiksi linkkiä
• Tiedoksi asianomaisille
http://www.promerit.net/tiedoksi.asianomaisille.htm

Katso myös
• Onko Raimo Ollila virkansa veroinen?
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=673

Palautin Korkeimman oikeuden päätöksen lainmukaiseen käsittellyn

Tämä juttu on kirjoitettu 15 10 2008, 21:21

Nykyisen ajattelutavan mukaan tuomiossa ei ole tärkeää vain lopputulos, vaan myös ne syyt, joilla tuomioistuin on päätynyt ratkaisuunsa eli ratkaisun perusteleminen. Tuomion perustelemisen on katsottu altistavan tuomioistuimet arvovallan menettämisen uhalle, sillä perustelujen julkituominen mahdollistaa myös tuomion arvostelemisen. Jos lopputulokseen johtaneita syitä ei tuoda julki, niin arvosteleminen on mahdotonta. Tuomion asianmukainen perusteleminen kaikissa oikeusasteissa on itsestäänselvyys. Lisäksi tuomioistuinten velvollisuus perustella antamansa tuomio pohjautuu myös Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen (EIS) ja Suomen sisäiseen lainsäädäntöön.

EIS 6 artiklasta ilmenee oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Perusteluvelvollisuus ei suoranaisesti ilmene artiklan sisällöstä, mutta sitä on tulkittu ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä siten, että myös tuomioiden perustelut on ilmoitettava. Suomen sisäisessä lainsäädännössä oikeus saada perusteltu päätös ilmenee perustuslain 21 §:n 2 momentista, jonka mukaan oikeus saada perusteltu päätös turvataan lailla. Tavallisessa lainsäädännössä perusteluvelvollisuudesta on säädetty oikeudenkäymiskaaren (OK) 24 luvun 4 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 11 luvun 4 §:ssä. Tuomioistuinten velvollisuus perustella tuomionsa on näin ollen selvästi lainsäädännössä asetettu velvollisuus.


OK 24 luvun 4 §:n ja ROL 11 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan tuomio on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Seikat tarkoittavat näissä lainkohdissa tuomioistuimen ratkaisun perusteena olevia oikeustosiseikkoja. Tuomioistuimen on lainkohdan mukaan selostettava myös näyttökysymyksestä tekemänsä ratkaisu ja perusteltava se.

Kun tuomioistuimen ratkaisu on useimmiten ensisijaisesti vastaus asianosaisten jutun käsittely aikana esille tuomiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, on perustelutkin kirjoitettava ottaen huomioon nämä asianosaisten tarpeet. Tuomioistuimen ratkaisun on siis annettava vastaus asianosaisten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Varsinkin hävinneen asianosaisen kannalta on tärkeää tietää, mitkä seikat on arvioitu niin merkittäviksi, että tuomioistuin on päätynyt hänelle kielteiseen lopputulokseen. Kun tuomio on asianmukaisesti perusteltu, hävinnyt asianosainen pystyy ehkä paremmin hyväksymään tuomioistuimen tekemän ratkaisun ja tyytymään lopputulokseen. Tuomioistuimen antama ratkaisu kohdistetaan sen vuoksi asianosaisille ja heidän tarpeisiinsa.


Avoimella tuomioiden perustelemisella ja noudattamalla perustelemisessa pro et contra -periaatetta tuomari välittää asianosaisille ja myös asiasta kiinnostuneelle yleisölle tiedon siitä, miten asiassa esitettyjä näkökohtia on punnittu ja miten ratkaisuun on päädytty. Tuomioistuinratkaisuista ovat kuitenkin kiinnostuneita myös media ja sen välityksellä suuri yleisö. Varsinkin minun, Erkki Ahon, kohdalla suuri yleisö on kiinnostunut tuomioiden perusteluista. Perustelematon tuomio on mielivaltaa. Sellaisella tuomiolla leimataan henkilö perusteettomasti ja aiheutetaan valtavaa haittaa. Minun osallani tuo haitta on erityisen suuri, koska lähes kaikki toimintani perustuu luottamukseen. Olen kunnallispolitiikassa ollut mukana jo viisi kautta ja minulla on oma konsulttitoimisto. En voi harjoittaa konsultin toimintaa, koska oikeuden väärillä päätöksillä minut on leimattu rikolliseksi. Tuomioiden yhtenä tavoitteena on saada ihmiset pidättäytymään rikoksista välittämällä tietoa yhteiskunnan tekoon kohdistamasta paheksumisesta. Tätä tavoitetta voidaan pitää ratkaisujen prosessinulkoisena kommunikaatiofunktiona ja myös toimintaa ohjaavana funktiona. Tuomion perustelujen julkituominen pakottaa tuomarin harkitsemaan, kestävätkö perustelut julkisen kritiikin.

Perustelematon päätös on lainvastainen

Korkein oikeus on 13.10.2008 tehnyt päätöksen diaarinumero H2007/154 nro 2198. Päätös on perustelematon. Siis lainvastainen. Päätöksen ovat tehneet oikeusneuvokset Soile Poutiainen, Marjut Jokela ja Jukka Sippo. Asian on esitellyt Paula Helin. Korkeimman oikeudet nettisivut kertovat ratkaisun tehneistä tuomareista seuraavaa:


Soile Poutiainen
Syntynyt Lahdessa 9.9.1950.
Oikeustieteen kandidaatti, syntynyt 1976.
Varatuomari 1979. Vantaan kaupungin yleinen oikeusavustaja 1976-1979.
Vantaan tuomiokunnan notaari 1978-1979 ja kanslianotaari 1979-1980. Vantaan tuomiokunnan vt. käräjätuomari 1979-1980.
Korkeimman oikeuden ylim. esittelijä ja vs. nuorempi oikeussihteeri 1980-1986,
nuorempi oikeussihteeri 1987-1995,
vs. vanhempi oikeussihteeri 1994-1995 ja vanhempi oikeussihteeri 1995-1997.
Vantaan käräjäoikeuden vt. käräjätuomari 1996-1997 ja käräjätuomari 1997-1999.
Korkeimman oikeuden vs. esittelijäneuvos 1998-1999 ja esittelijäneuvos 1999.
Korkeimman oikeuden kansliapäällikkö 1999-2004.
Vantaan käräjäoikeuden käräjätuomari 2004.
Tuusulan käräjäoikeuden laamanni 2004-2006.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.6.2006.


Marjut Jokela
Syntynyt Orivedellä 16.12.1959.
Oikeustieteen kandidaatti 1982.
Helsingin kaupunginkanslian lainopillisen osaston asiamies 1981-1983,
kuluttaja-asiamiehen toimiston ylimääräinen esittelijä 1983,
oikeusministeriössä tutkijana, lainsäädäntösihteerinä ja lainsäädäntöneuvoksena 1983-1988.
Helsingin raastuvanoikeuden notaari 1988-1989,
varatuomari 1989.
Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvos 1988-2007 ja lainsäädäntöjohtaja 2007. Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.1.2008.
Useiden lainsäädäntöä valmistelevan toimikunnan tai työryhmän puheenjohtaja, jäsen tai sihteeri (mm. maakaari, takaus, korko, velan vanhentuminen, rahoitusvakuudet, sähköinen kiinteistönvaihdanta). Suomen edustaja EU:n valmisteluelimissä ja kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa (mm. maksupalvelut sekä arvopapereiden selvitys- ja hallintajärjestelmät).
Kirjoituksia varallisuusoikeuden alalta.


Jukka Sippo
Syntynyt Kuusankoskella 7.9.1961.
Oikeustieteen kandidaatin tutkinto 1986, varatuomari 1987.
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yksityisoikeuden laitoksen vs. amanuenssi 1986, Helsingin raastuvanoikeuden apujäsen 1986-1988,
Iitin tuomiokunnan notaari ja käräjätuomari 1986-1987,
Helsingin raastuvanoikeuden vs. oikeusneuvosmies 1988-1993,
Helsingin käräjäoikeuden yl. käräjätuomari 1993-1996, korkeimman oikeuden vs. nuorempi oikeussihteeri, nuorempi oikeussihteeri,
oikeussihteeri ja vanhempi oikeussihteeri 1996-2001,
oikeusministeriön lainvalmisteluosaston erityisasiantuntija 1998-1999, korkeimman oikeuden esittelijäneuvos 2001-2007.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.1.2008.
Oikeusministeriön määräämä asiantuntija prosessioikeudellista lainsäädäntöä valmisteltaessa 2000-2001, kuluttajavalituslautakunnan, sittemmin kuluttajariitalautakunnan jaoston puheenjohtaja 1999-2007 ja täysistunnon varapuheenjohtaja ja jäsen 2003-2007.


Palautin tuomion takaisin korkeimpaan oikeuteen uudelleen ratkaistavaksi Suomen lain ja EU:n Ihmisoikeussopimuksen edellyttämällä tavalla eli päätös on perusteltava lainmukaisesti.

Rovaniemen hovioikeuden päätös - tunnekuohuja

Tämä juttu on kirjoitettu 15 05 2007, 20:18


Rovaniemen hovioikeuden päätös on saapunut!
Kävin tänään Ylivieskassa vaimoni kanssa. Kun tulimme kotiin noin kello 15.30, niin vaimoni haki postin ja sanoi, että ”tuli virallisennäköistä postia”.

Rovaniemen hovioikeus oli lähettänyt kauan odottamani päätöksen. Päätöksen tekemiseen Rovaniemen hovioikeudelta meni lähes puolitoista vuotta. Oli vienyt runsaasti aikaa keksiä lainvastaisia perusteluita väärälle päätökselle.

Olen oppinut tuntemaan suomalaisen oikeuslaitoksen rikolliseksi epäiltävän toiminnan. Tiesin odottaa muiden viranomaisten päätösten kanssa samassa linjassa olevaa päätöstä eli minulle kielteistä päätöstä.

Ennakkoasenteeni osoittautui oikeaksi. Tiesin, että Rovaniemen hovioikeus ei voi tehdä oikeaa päätöstä, eikä antaa minulle oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Jos Rovaniemen hovioikeus olisi toiminut oikein ja Suomen lain mukaisesti, niin Suomeen olisi Rovaniemen hovioikeuden oikealla päätöksellä muodostunut virallisesti satojen virkarikollisten armeija. Siihen Rovaniemen hovioikeudella ei ollut rohkeutta, vaan Rovaniemen hovioikeuden päätös on tietoinen ja tarkoituksellinen väärä päätös, mikä on myös oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Perehdyin päätöksen ja huomasin heti Rovaniemen hovioikeuden rikolliseksi epäiltävän toiminnan päätöksen perusteluissa. Nyt minulla on mahdollisuus pyytää Korkeimmalta Oikeudelta valituslupaa, vaikka se on vaikuttaa turhalta toiminnalta. Korkeimman Oikeuden päätöksen jälkeen vien asian Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen.

Perusteluina tulee olemaan se, etten ele saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Luonnollisesti teen uuden vahingonkorvausvaatimuksen asiassa kahdelta viime vuodelta. En saanut suullista käsittelyä. Todistajiani ei ole kuultu, eikä kirjallista todistusaineistoani otettu huomioitu oikeudenkäynnissä lainkaan. Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyystä ei oltu käsitelty lainkaan. Järkyttävää ”osaamista” Rovaniemen hovioikeudelta.

Kun olin analysoinut väärän päätöksen ydinkohdat, niin kävin sen jälkeen pienellä lenkillä hiihtomajalla. Lenkkipolulla sai hengitettyä puhdasta ilmaa. Oikeata totuutta. Sen jälkeen lämmitin saunan. Nyt olen täysin rentoutunut painimaan vaikka minkälaisen epäoikeudenmukaisuuden kanssa.

On järkyttävää, että rakkaassa Suomessamme rikolliset saavat juhlia, syyttömät kärsivät ja kansa maksaa.

Kuva
Montako litraa Siiponjoessa virtaa vielä vettä, kunnes oikeuslaitos tietää oikean ja väärän eron?