keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Haastehakemuksen täydennys



From: Erkki Aho
Sent: Monday, May 14, 2018 4:01 AM
To: ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi
Subject: haastehakemuksen taydennys

Haastehakemuksen täydennys Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle asiassa R18/370 kantaja Erkki Aho vastaaja Terttu Kela
Ulosottoviranomainen ja ulosottoviranomaiset aina ylintä johtoa myöden ovat olleet tietoisia siitä, että kaikki ulosottoni on saatu aikaan rikosten avulla ja siten ulosottoni ovat perintäkelvottomia.

Olen joutunut kärsimään valtion rikollisen toiminnan johdosta neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä seitsemän kunnianloukkaustuomiota, mitkä kaikki on saatu aikaan valtion rikollisella toiminnalla. Olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi ja minulta on valtion rikollisen toiminnan johdosta tuhottu yritykseni, ryöstetty omaisuuteni, estetty yritystoiminta, olen ollut luottokelvoton 23 vuoden ajan ja viimeisin valtion rikollisessa toiminnassa on avioero-oikeudenkäynti 44 avioliittovuoden jälkeen. Olen kärsinyt valtavat taloudelliset tappiot ja hirvittävät henkiset kärsimykset valtion rikollisen toiminan takia.

Minulla on perustuslain 15 §:n mukaan omaisuuden suoja, jokaisen omaisuus on turvattu perustuslain mukaan. Ulosottoviranomaiset toimivat perustuslain vastaisesti. Perustuslain 106 §:n mukaan Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Ulosottoviranomaiset ovat olleet tietoisia näistä asioista:
PR-talojen konkurssivyyhti 1

 PR-talojen konkurssivyyhti 2

 PR-talojen konkurssivyyhti 3

 Erkki Ahon videot ( 8 video)

 Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
  1. osakepääoma 100 857 euroa
  2. toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
  3. omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
  4. tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
  5. henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
  6. tilauskanta 165 911 euroa
  7. kotimaan myynti 26 053 406 euroa
  8. Japanin myynti 1 443 430 euroa
  9. Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
  10. ikkunakauppa 17 551 182 euroa
  11. Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
  12. Saksan hirsi 10 460 000 euroa
  13. Venäjän puu 11 460 569 euroa
  14. rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
    yhteensä 153 828 383 euroa
Huom. vuosi lisää tekee summaksi 164 592 092.91 laskettuna 7 %:n korolla ja jos avioero toteutuu niin vahinkoravussumma nousee 10 miljoonalla eurolla. Silloin summa on 174 592 092,91 euroa.
Valtiopetoksen eli ns. Koiviston konklaavin 6.5.1992 asiakirjat julistettiin salaisiksi vastoin lakia. Presidentti Tarja Halonen kieltäytyi luovuttamasta ns. Koiviston konklaavin asiakirjoja minulle, Erkki Aholle, 24.10.2005 päätöksellään A/9670/05. Ns. Koiviston konklaavissa todistusaineiston mukaan tasavallan presidentti Mauno Koivisto päätti antaa pankeille suosituimmuusaseman eli pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Menettely täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Lisäksi käytäntö on osoittanut, että pankkikriisin rikollisille on annettu syytesuoja asioissa. Tästä johtuen oikeudenkäynnit eivät ole voineet täyttää Suomen perustuslain ja EU:n Ihmisoikeussopimuksen mukaisia määräyksiä eli oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Liitteenä Tasavallan Presidentti Tarja Halosen päätös ns. Koiviston konklaavin päätösten salaamisesta. Kysymys on valtiopetoksesta, mikä ei vanhene koskaan.

SSP-sopimus solmittiin 22.10.1993 Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin kesken: Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien Keskusliiton, Postipankin ja SYP:n kesken. Sopimus julistettiin 100 vuodeksi salaiseksi. Salaisessa sopimuksessa sovittiin muun muassa kilpailunrajoitussopimuksen vastaisesta toimialarationalisoinnista. Sopimuksessa määriteltiin toimialat, joilta poistetaan ylikapasiteetti ja yritysten kaatamisperusteet. Pankit tekivät luettelot poistettavista yritystä ja laittivat saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Markkinoilta poistettiin vuoden 1997 loppuun mennessä 48 000 yritystä, aiheutettiin 280 000 ihmisen ylivelkaantuminen ja n. 500 000 ihmisen työttömyys. Lisäksi 11 500 ihmistä teki itsemurhan. Velallisten Tukiryhmän mukaan luvut ovat myöhemmän kehityksen mukana kasvaneet 60 000 markkinoilta poistettuun yritykseen ja 16000 itsemurhaan. Kysymyksessä on minun oikeustajuni mukaan kansanmurha.

Todisteena kopio 100 vuodeksi salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta. Pankkikriisin oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia, koska valtio on salannut totuuden. Kaikki pankkikriisin oikeudenkäynnit ovat olleet Suomen perustuslain, Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n Ihmisoikeusjulistuksen vastaisia.

31.03.2000 Aktiv Hansa ja C&A Finland Oy ostivat ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenalin omaisuuudenhoitoyhtiön 12,2 miljardin saatavat (76 000) 5 % :lla todellisesta arvosta. Velallisille ei annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Ulkomaiset yhtiöt perivät velallisilta täyttä summaa korkeilla koroilla aina velallisen kuolemaan saakka ja velallisen kuoltua vielä kuolinpesältä eduskunnan päätöksen mukaisesti. Aktiv-Hansa kaupan asiakirjat ovat julistettu 25 vuodeksi vuodeksi salaiseksi.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei ole voinut toteutua näiden salaisiksi julistamisten takia. Siksi pankkikriisiä koskevat päätökset ovat laittomia ja oikeuden päätökset mitättömiä ja Suomen valtio on korvausvelvollinen kaikille pankkikriisin uhreille ja heidän omaisilleen aiheuttamansa vahingot korkoineen.

Suomen valtio organisoi toimintansa valtiopetoksen mukaisesti. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Kera Oy:ssä perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä, mikä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ryhmän tehtäviin kuului pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin kuului kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen ja markkinoilta poistamiseen käytettiin muun muassa ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritys konkurssiin. Kera Oy toimi Kauppa- ja Teollisuusministeriön yrityskehitysyksikön alaisena. Kaadettujen yritysten johtajista tehtiin rikollisia oikeuksien väärillä päätöksillä.
-------

Olen haasteessani vaatinut salattujen asiakirjojen esittämistä oikeudenkäynnissa todistusaineistona, koska minulla on siihen lain suoma oikeus.

sivu 24 vaatimukset asiakirjojen toimittamiseksi oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
  1. salaiseksi julistetut ns. Koiviston konklaavin asiakirjat
  2. SSP-sopimuksen asiakirjat, jotka on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi ja jossa Suomen valtio ja 4 pankkia päätti poistaa ylikapasiteettia markkinoilta tietyiltä aloita ja aiheutti näin 48 000 – 60 000 yrityksen markkinoilta poistamisen sekä 11500 – 16 000 yrittäjän itsemurhan
  3. Kera Oy:n ja KTM:n asiakirjat koskien ns. ruumiinpesuryhmiä ja ylikapasiteetin poistamista
  4. Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat ja salaisiksi julistetut asiakirjat liittyen Arsenalin toimintaan. Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat on julistettu 25 vuodeksi salaiseksi ja salaaminen estää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin suorittamisen.
Katso:


From: Erkki Aho
Sent: Friday, May 18, 2018 4:26 AM
To: ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi
Subject: täydennys

Ylivieskan käräjäoikeudelle asiaan R18/370

Eilen illalla 17.5.2018 eläkkeellä oleva syyttäjä Sul Heiskari, joka toimi kaupanvahvistajana Alavieskan Puurakenne Oy:n ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) kauppakirjoissa ja syyttäjänä kaikissa niissä johtuvissa oikeudenkäynneissä, soitti minulle kello 18.49 puhelun mikä kesti 17 minuuttia 33 sekuntia, jonka jälkeen kiitin puhelusta ja katkaisin puhelun. Puhelun innoittamana tarkennan asioita jotka liittyvät oikeudessa käsiteltävään asiaan kiinteästi, sillä jos kaupanvahvistaja/syyttäjä Sulo Heiskari olisi noudattanut lakia niin kaikki asiat olisivat toisin. Vetoan korkeimman oikeuden päätökseen KKO: 2011:32

KKO:2011:32
Kiinteistön luovutuksen muotovaatimusta koskeneessa vanhan maakaaren 1 luvun 2 §:ssä (575/1948) säädettiin, että kaupanvahvistajan todistuksen lisäksi luovutuksen tuli olla tämän kutsuman esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Voimassa olevan maakaaren säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 120/1994 vp s. 24) pidettiin kahden esteettömän todistajan läsnäoloa tarpeettomana ja perusteeksi muotovaatimuksen muuttamiselle tässä suhteessa esitettiin, ettei oikeusvarmuus edellyttänyt virkavastuulla toimivan kaupanvahvistajan lisäksi toisen esteettömän todistajan läsnäoloa. Muotovaatimus otettiin maakaaren 2 luvun 1 §:n 1 momenttiin ehdotetussa muodossaan.

Korkein oikeus toteaa, että oikeustoimen pätevyyden edellytyksenä oleva asiakirjan määrämuotoisuus varmistaa asiakirjan alkuperäisyyttä ja aitoutta sekä vahvistaa sitä, että asiakirjan sisältö vastaa osapuolten tarkoitusta. Laissa säädettyjä muotomääräyksiä on lähtökohtaisesti edellytetty noudatettaviksi sanamuotonsa mukaisesti.

APR:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) kiinteistöjen kauppakirjojen allekirjoitustilaisuudessa ei ollut läsnä kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo. Siis kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ollut paikalla kaupanvahvistustilaisuudessa kuten maakaari edellyttää. Maakaaren 2 luku 1 § edellyttää, että kaupanvahvistajan kutsuma todistaja on läsnä kaupanvahvistustilaisuudessa. Nyt sopimuksessa on muotovirhe, kun sopimus ei noudata sille asetettuja muotovaatimuksia. Kun sopimuksessa on muotovirhe, sopimusosapuoli voi vedota virheeseen ja sopimuksen sitomattomuuteen.

Väliaikaiset pesänhoitajat eivät konkurssisäännön 52 §:n mukaan saa myydä kiinteää omaisuutta. Lisäksi korkein oikeus päätöksessään toteaa, että asiakirjan sisällön pitää vastata osapuolten tarkoitusta. Nyt kaupanteossa on salattu 48 miljoonan pantatut kiinnitykset ja kaupoissa on tehty näin törkeä petos. Se ei ole varmasti ollut ostajapuolen tarkoitus.

Väliaikaiset pesänhoitajat eivät ole esittäneet valtakirjoja, että heillä on oikeus myydä päämiestensä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n omaisuutta. Asiamiehen valtuutuksesta säädetään Maakaaren 2 luvun 3:ssa pykälässä, jonka mukaan valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Valtakirjasta on käytävä ilmi myytävä kiinteistö sekä asiamiehen nimi. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja. Maakaari sääntelee vain myyjän asiamiehen valtuutusta, ostajan asiamiehen valtuutus voidaan antaa myös suullisesti.

Väliaikaiset pesänhoitajat myivät toisen omaisuutta omanaan. Korkein oikeus on edellyttänyt päätöksessään, että säädettyjä muotomääräyksiä noudatetaan. Väliaikaisten pesänhoitajien olisi tullut esittää valtakirjat. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta ja siltäkin osalta muotomääräyksiä/lakia on rikottu. Kaupanvahvistajan olisi tullut noudattaa lakia eli huomioida se, ettei väliaikaiset pesänhoitajat saa konkurssisäännön mukaan myydä kiinteää omaisuutta ja että heidän tulee esittää valtuutuksensa kirjallisesti kiinteistöjen myyntiin.

Korkeimman oikeuden päätös siis selvetään maistraatin kaupanvahvistusohjeita, mitkä perustuvat lakitekstiin:

Kuka on kaupanvahvistaja?
Maistraatissa toimivia kaupanvahvistajia ovat henkikirjoittajat sekä maistraatin päällikön kaupanvahvistajaksi määräämät virkamiehet.
Kaupanvahvistajat voivat vahvistaa kiinteistönluovutuksia riippumatta siitä, millä paikkakunnalla kiinteistö sijaitsee.

Milloin tarvitaan kaupanvahvistaja?
Kaupanvahvistajan on oltava läsnä kiinteistönluovutuksessa luovutuskirjaa allekirjoitettaessa.
Luovutus voi olla esimerkiksi kauppa, vaihto tai lahja.
Myös kiinteistökauppaa koskeva esisopimus vaatii kaupanvahvistajan todistuksen.

Kaupanvahvistajan tehtävät
Kaupanvahvistajan tehtävänä on vahvistaa kiinteistön kauppakirjat ja muut luovutuskirjat.
Ennen kuin kaupanvahvistaja todistaa luovutuksen, hänen on tarkastettava osapuolten henkilöllisyys ja se, että luovutuskirja täyttää lakisääteiset muotovaatimukset. Allekirjoitushetkellä osapuolten on voitava todistaa henkilöllisyytensä.

Luovutuskirja
Luovutuskirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, josta ilmenee omaisuuden luovutus. Asiakirja voi olla esim. kauppasopimus tai lahjakirja.
Luovutuskirjassa on oltava ainakin seuraavat tiedot: luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, luovuttaja(t) ja luovutuksensaaja(t) sekä tiedot kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, ellei kyseessä ole lahja

Todistuslausuma, lainhuuto ja maksu
Kun luovutuksen osapuolet ovat allekirjoittaneet luovutuskirjan, kaupanvahvistaja merkitsee oman todistuslausumansa luovutuskirjaan. Todistuslausuma merkitään jokaiseen luovutuskirjaan.

Kaupanvahvistajan todistus
Kaupanvahvistajana todistan, että (myyjän nimi) (myyjän paikka) luovuttajana ja (ostajan nimi) (ostajan paikka) luovutuksensaajana ovat allekirjoittaneet tämän luovutuskirjan ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä luovutusta vahvistettaessa. Olen tarkistanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että luovutuskirja on tehty maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla.
  • Paikka ja aika (samat kuin kauppasopimuksessa)
  • Kaupanvahvistajan allekirjoitus
  • Nimenselvennys
  • Virka-asema/Maanmittauslaitoksen määräämä
  • Kaupanvahvistajan tunnus

Lainhuuto
Kaupanvahvistaja neuvoo, kuinka lainhuutoa haetaan, sekä antaa tietoja siitä, kuinka osapuolten henkilötietoja käsitellään viranomaisten rekistereissä. Kaupanvahvistaja ilmoittaa luovutuksen tiedot Maanmittauslaitokselle ja kiinteistön sijaintikunnalle.

Maksu
Kaupanvahvistaja perii kaupanvahvistuksesta 120 euroa. Jos luovutus osapuolten pyynnöstä tapahtuu muualla kuin maistraatissa, kaupanvahvistaja voi periä korvausta matkakustannuksistaan.

On otettava huomioon se, että ns. Koiviston konklaavissa tapahtui valtiopetos, johon kiinteästi liittyy SSP-sopimus, mikä salattiin 100 vuodeksi ja Aktiv-Hansa kauppa mikä salattiin 25 vuodeksi. SSP-sopimuksessa määriteltiin toimialaratioinalisionti ja ylikapasitettiin poisto tietyltä aloita. Pankit tekivät listat markkinoilta poistettavista yrityksistä ja Kera Oy:n mukaan PR-Talot oli markkinoilta poistettavien listalla. Myyjä Kera Oy siis tiesi, että PR-Talot on markkinoilta poistettavien listalla, mutta siitä huolimatta se myi kiinteistöt Euronio Oy:lle (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) ja salasi 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta koska myyjä tietää, että PR-Talot on markkinoilta poistettavien listalla ja käyttää asiassa myös ns. saattohoitajia Jouni Remestä ja Stig Weckströmiä kuten todistusaineisto todistaa.

Kera Oy oli ilmoittanut kansanedustaja Markku Koskelle, että PR-Talot on markkinoilta poistettavien listalla ja oli luvannut pelastaa Markku Kosken, koska Markku Koski oli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja oli mukana takauksissa. Lisäksi Markku Koski oli tietoinen 48 miljoonan salatuista pantatuista kiinnityksistä ja hän antoi oikeudessa väärän lausuman asiasta vaikenemalla totuudesta. Markku Koski teki yhteistyötä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n sekä saattohoitajien kanssa.

Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.

Katson, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä ja esteellisyys on rikos. Syyttäjä Sulo Heiskari ilmoitti minulle puhelimitse, ettei hän ole ystäväni. Hän on siis viholliseni, minkä hän vittuilusoitollaan osoitti ja vihollinen ei saa toimia syyttäjänä.
Kaikesta tästä johtuu ulosotossa olevat asiani ja sitä kautta ulosottovirkailija on haastettu oikeuteen, että saataisiin avattua juttu. Ulosottovirkailijan toiminta on minun oikeustajuni mukaan ulosottokaaren vastaista, koska ulosottomiehellä on työssä oma intressi mikä on ulosottokaaren vastaista toimintaa. Ulosottomies on nainen ja Heiskarilta saamani tiedon mukaan merkantti. Siitä huolimatta hänen olisi tullut noudattaa lakia. Ulosottovirkailija on kuitenkin pieni tekijä koko jutussa, mutta koko juttu on otettu esille, koska poliisi on jättänyt asiat tutkimatta, syyttäjä syyttämättä ja oikeuslaitos käsittelemättä ja laillisuusvalvonta ei ole huomannut asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä". Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle. Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla.

Rikoslain 15 luvun 10 §:n ja 11 §:n mukaan: Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen. Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksen, hyökkäysrikoksen valmistelun, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, jalkaväkimiinakiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (30.12.2015/1718)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi nykyinen tai entinen aviopuolisonsa taikka nykyinen avopuolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, johon hänellä on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde. (12.6.2015/735)
11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Ulosottoviranomaiset eivät ole reagoineet törkeisiin rikoksiin, joiden kohteeksi olen joutunut, vaan ovat toimineet oman etunsa mukaisesti eli pidättäneet eläkkeestäni ulosottoon rahaa, koska he saivat siitä provision – velallisen tapporahan.
Minulle on tärkeää saada oikeutta ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti. On totta, että ulosottomies on pieni tekijä koko jutussa, mutta sen asian arvioiminen kuuluu oikeudelle. Ulosotto on kuitenkin osa kokonaisuutta, mikä ovat vaikuttanut siihen, että minulla on rikollisesti aikaansaatuja saatavia ulosotossa ja olen joutunut kärsimään neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä seitsemän kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni, maineeni ja olen ollut ollut 23 vuotta rikollisten aikaansaaman ulosoton kohteena ja luottokelvottomana. Lisäksi tällä hetkellä on vaimoni hakema avioeroasiakin ajankohtainen ja sekin johtuu pitkälle viranomaisten väärästä toiminnasta. Kaikki olisi toisin jos viranomaiset olisivat noudattaneet lakia. Oikeus ei voi toteutua ellei asiaa käsitellä kokonaisuutena. Rikokset eivät ole vanhentuneita johtuen salatuista sopimuksista joista johtuen oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia. Valtiopetos ei vanhene koskaan. Ulosotto pitää rikokset avoimena, koska ei voi olla niin, että rikokset vanhenevat ja rikoksilla aikaansaadut ulosotot jäävät voimaan.

Oikeuden on otettava huomioon se, että en ole saanut asianajajaa enkä oikeusavustajaa, johon minulle on lakisääteinen oikeus.

Kalajoella Erkin-päivänä 18.5.2018
Erkki Aho




Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)