sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Arvoisa korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo


Pyydän korkeinta oikeutta kiirehtimään tuomioideni purkamista. Kaikki tuomioni on saatu aikaan valtion rikollisen toiminnan johdosta tekijöinä muun muassa syyttäjä Sulo Heiskari ja poliisi Raimo Ollila sekä selostuksessa mainitut muut henkilöt. Kysymys on syyttäjä esteellisyydestä ja poliisin virkavelvollisuuksien laiminlyönneistä. Olen joutunut näiden henkilöiden toimesta törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi ja olen joutunut kärsimään muun muassa neljä konkurssia ja 75 päivän ehdottoman vankeustuomion. Olen joutunut Ahojahdin kohteena olemaan useita viikkoja Suomessa ja Ruotissa.

Tässä on ihmisoikeusrikokset


Tässä on purettavat tuomiot
Ohessa listaus tuomioista päivämäärineen
Konkurssiasiat
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                ratkaisu 26.8.1998/1
                ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537        asianomistaja Markku Koski
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri 

Tässä Rovaniemen hovioikeuden ilmoitus siellä käsitellyssä olleista asioista. En ole saanut yhteenkään hovioikeuden käsittelyyn suullista käsittelyä.
S 13/603
H 13/408
H 13/378
S 12/378
S 11/721
R 11/715
R 09/679
S 09/633
H 08/1027
S 11/420
S 11/85
R 10/904
R 08/974
R 08/790
R 06/70

Lisäksi Vaasan hovioikeuden tuomiot, joista minulla ei ole vielä luetteloa.

Tässä perustelut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukselleni
YK:n ihmisoikeusjulistuksen 10. artikla toteaa, että jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti.
Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet: a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä b) saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä d) oikeus puolustautua tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuullustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat.

Suomen perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Suomen perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Suomen perustuslain 106 §:n mukaan jos tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustulain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusjia perustuslain säännökselle.
Asia ei ole voinut vanhentua koska se on ollut koko ajan vireillä. Lisäksi teko, jonka oikeusvaikutukset ovat voimassa, ei voi olla vanhentunut. Minulta edelleen peritään ulosotossa rikosten avulla aikaansaatuja oikeudenpäätösten vahingonkorvaus ja sakkokuluja. Minulla puolestani on esittää Suomen valtiolle valtavat vahingonkorvauskulut valtion rikollisen toiminnan johdosta.

Tässä yksityiskohtaiset perustelut ja selostusasioista
Erittäin painavana syynä tuomioiden purkamiselle esitän sen, että en ole saanut asianajajaa, koska Ylivieskan Oikeusaputoimisto on kieltäynyt avustamasta minua ja estänyt minulta asianajajan saannin.
Haluan suullisen oikeudenkäynnin ja nimeän todistajiksi kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran ja kaupanvahvistajan kutsuman todistajan Arto Ranta-Ylitalon sekä johtaja Pentti Arhippaisen sekä itseni kauppakirjojen allekirjoitusta koskevassa asiassa.

Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys
Kalajoen nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.05.1995 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kauppasopimuksissa.
Liite CD
    1. kiinteistöjen kauppasopimus
    2. koneiden ja laitteiden sekä osakkeiden kauppasopimus
    3. tuoteoikeuksien kauppasopimus
Kaupanvahvistaja Sulo Heiskari ei kuitenkaan ole ollut itse paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa. Kauppakirjan toinen allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi merkittyä Sulo Heiskaria.

Liite E Kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran todistus siitä, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi merkittyä Kalajoen piirin nimismiestä Sulo Heiskaria.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.

Liite F Kaupanvahvistajan kutsuman todistajan todistus siitä, ettei hän ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu.
Pentti Arhippainen on yksi Uhtua Woodin omistaja, joka on yksi PR-Teollisuuden omistaja. Pentti Arhippainen todistaa miten kauppasopimuksen allekirjoittamisessa meneteltiin. Arhippaisen selvityksestä käy ilmi, että kauppasopimus on allekirjoitettu Oulussa ja hän on antanut suostumuksessa Uhtua Woodin osalta, että Heino Virta saa allekirjoittaa kauppasopimukset. Arhippaisen selvityksestä käy ilmi myös muut asiat, jotka poliisin olisi pitänyt tutkia.

Liite G Pentti Arhippaisen selvitys kauppasopimusten allekirjoittamisesta sekä muista ihmeellisyyksistä, joita poliisin olisi pitänyt tutkia.
Minä, Erkki Aho, sain puhelinsoiton tehtaalta, kun olin opettajana Raahen porvari- ja kauppakoulussa. Minulta kysyttiin, että voisinko mennä allekirjoittamaan kauppasopimukset Ouluun. Ilmoitin, että minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia irrottautua kauppaopetuksesta, koska perusopetuksen puolella on suuri tuntimäärä ja lisäksi vedin illan pitkän yrittäjäkurssit joten vastaukseni tehtaalta tulleeseen tiedusteluun oli kielteinen. Tämä on valaehtoinen todistus siitä, että en voinut mennä Ouluun allekirjoittamaan Maskosen toimistoon kauppasopimuksia. Nähtävästi sen jälkeen otettiin yhteyttä Heino Virtaan kuten Pentti Arhippainen todistaa.
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyyden mukaan syyttäjä on esteellinen, jos ”muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa. Syyttäjälain 12 §:
  1. asianosaisjääviys
  2. intressijääviys
  3. asiamiesjääviys
  4. palvelusuhdejääviys
  5. edustusjääviys
  6. yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan.
Syyttäjän puolueettomuusvaatimus
Oikeusjärjestelmässämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen. Syyttäjään kohdistuvia esteellisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siksi, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnän (LAVM20/1996 vp) mukaan ”esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvoida katsovan vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin.”
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohtaisesti oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoen vaarantuneen ( Fräde, Dan: Finsk straffprocesrätt 1 s. 128-129).

Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta. Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arvioimaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvionnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömän lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoitukseen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa. Oikeudenkäytöllä on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Syyttäjän Sulo Heiskarin esteellisyyteen ja Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin sekä rikollisten suojeluun liittyvää aineistoa ja siihen liittyvää juridiikkaa

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kaupan on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa ja kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
  1. luovutustarkoitus
  2. luovutettava kiinteistö
  3. myyjä ja ostaja sekä
  4. kauppahinta ja muu vastike
Kauppa ei ole sitovat, ettei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjälllä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä tarkistaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtä aikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useampia kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen
  1. se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa
  2. se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään
  3. se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään, taikka
  4. se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769) Törkeä petos
Jos petoksessa
  1. tavoitellaan huomattavaa hyötyä
  2. aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa
  3. rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvartonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustooimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §
Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.
Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
  1. tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
  2. Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai
  3. tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.
Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: ”Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa”http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.html  
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset

Liite H 48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset
Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.
Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.

Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edelytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:hyn.
Liite IJ
  1. Jouni Remeksen sopimus Kera Oy:n kanssa
  2. PR-Teollisuus Oy:n osakkaan Pauli Kiimamaan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
  3. PR-Teollisuus OY:n osakkaan Timo Viitamaan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
  4. PR-Teollisuus Oy:n osakas ( Tapani Käännän bulvaani) Kari Konu todistaa, ettei ole ollut tietoinen kiinteistöihin kohdistuneista panttauksista
  5. PR-Teollisuus Oy:n osakas Reijo Nahkalan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
Myöskään meillä muilla osakkailla ei ollut tietoa 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä, jotka rasittivat kauppaa ja jotka salattiin ostajalta.
Kauppojen rikollisuutta lisää se, että Jouni Remes, joka oli valittu Kera Oy:n suosituksesta konkurssiin menneen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valmisteli uuden yrityksen perustamista. Hän hankki pöytälaatikkofirman nimeltään Euronio Oy. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n toimitiloissa Helsingissä on pidetty Euronio Oy:n hallituksen kokous. Pöytäkirja on väärennetty, koska Euronio Oy:llä ei ole Helsingissä toimitiloja ja hallituksen jäseniksi merkityt Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho eivät ole olleet 8.5.1995 Helsingissä. Pöytäkirja on siis väärennetty ja ilmoitettu pidetyksi olemattomissa tiloissa. Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski. Väärennetyillä pöytäkirjoilla on suoritettu yrityksen rekisteröinti ja syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Liite K
  1. väärennetty Euronio Oy.n hallituksen pöytäkirja
  2. hallituksen jäsenen Heino Virran todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
  3. hallituksen jäsenen Kari Konun todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
  4. hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
  5. ylimääräisen yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja olemattomissa tiloissa
  6. kaupparekisteriote, joka on saatu aikaan väärennetyillä papereilla
Neuvottelin (Erkki Aho) Alavieskan kunnan kanssa 950 000 mk:n investointiavustuksen. Siitä kunnanhallitus päätti kokouksessaan 10.5.1995

LIITE L
1) Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja asiasta 10.5.1995
Osakkaiden luottomies Jouni Remes, joka oli tullut konkurssiin menneen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi Kera Oy:n suosituksen perusteella neuvotteli Alavieskan kunnan kanssa. Tämän jälkeen Alavieskan kunnanhallitus kutsuttiin kokoukseen maanantaina iltana 15.5.1995 klo 21.00. Kokouksessa päätettiin aivan muuta kuin mitä oli PR-Teollisuus Oy:n osakkaiden kanssa sovittu ennen PR-Teollisuuden ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän sopimuksen tekemistä. Alavieskan kunta petti PR-Teollisuus Oy:n osakkaat.
  1. Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.5.1995 klo 21.00
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti kaupantekohetkellä keskeneräisen tilauskannan suuruudeksi 26 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa tilauskanta oli 15 miljoonaa marakkaa ja tuotto 5000 markkaa. Tämä myyjä todistaa omalla ilmoituksellaan. Menettely on ollut kauppalain ja oikeustoimilain vastainen, kun ilmoitettaan tilauskanta erilaiseksi kuin se todellisuudessa oli.

Liite M Kalevan uutinen jossa ilmenee 26 miljoonan tilauskanta
Törkeän petoksen suuruus oli siis 48 miljoonaa markkaan + 11 miljoonaa markkaa eli yhteensä 59 miljoonaa markkaa.
Törkeää petosta vahvistaa se mitä Pentti Arhippainen todistaa lausunnossaan 25.3.2013 Liite G:ssä. Arhippainen todistaa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan tiennee, että PR-Teollisuus Oy oli markkinoilta poistettavien listalla. Myös minä Erkki Aho ja Heino Virta voidaan todistaa tämä sama asia, koska kuulimme sen Markku Koskelta yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä. Myös Tapani Kääntä kertoi kuulleensa saman asian. Tämä todistus osoittaa sen, että Markku Koski on tehnyt oikeudessa väärän valan, kun valehteli oikeuskäsittelyssä, jossa Erkki Aho tuomittiin Markku Kosken kunnianloukkauksesta. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen Esa Mustonen, joka antoi väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle Mikko Kovalaisen kunnianloukkausjutussa, jossa Erkki Aho tuomittiin Mikko Kovalaisen kunnianloukkauksesta ja Erkki Ahoa estettiin kuulustelemasta Mikko Kovalaisen todistajaa, mikä on Ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.

Liite N
  1. kihlakunnansyyttäjä Esa Mustosen väärä lausunto Rovaniemen hovioikeudelle
  2. Pentti Heikkisen todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastapuolen todistajaa
  3. Olli Puolitaipaleen todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastapuolen todistajaa
  4. Alpo Ylitalon todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastapuolen todistajaa
    Lisäksi todisteena ovat Raahen käräjäoikeuden kuulustelunauhat, jotka todistavat rikoksen tapahtuneen.
Minulla on salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen mikä on erillisenä liitteenä tutkimuspyynnössä. Siitä käy ilmi laiton toimialarationalisointi, sivu 17.
Olen ottanut lisäksi kopion sivusta 17 mappiin

Liite O
  1. salaiseksi julistettu SSP-sopimus sivu 17
  2. erillisenä liitteenä Rakennustutkimus RTS Oy:n RTS-toimialaraportti-97 mikä ilmaisee rakennusalan ylikapasiteettiin, olen ottanut mappiin raportin sivusta kopion, mikä ilmaisee alan ylikapasiteetin
  3. Helsingin Sanomien uutinen Kera Oy:n ruumiinpesuryhmästä, löytyy myös kirjastani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivu 275
    Kirjani erillisenä liitteenä koko rikosprosessi kerrotaan kirjan sivuilla 108-234,lisäksi on erillinen liite, jossa on selostettu kirjaan kopioitujen asiaan liittyvien asiakirjojen todistusteema
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi Pr-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan käräjäoikeus ei kuitenkaan lähettänyt haasteita tiedoksi takaajille lainkaan. Oikeudenkäynnissä takaajia on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli, joka todistaa, ” ettei ole koskaan tavannut kantelijoita enkä edes muista keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse”. Heino Virta todistaa, ettei ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille edustaa itseään. Käräjäoikeus on siitä huolimatta tehnyt asiassa päätöksen vaikka asianosaiset eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja heitä on edustanut oikeudessa heille täysin tuntematon asianajaja ilman heidän suostumustaan ja ilman heidän valtakirjojaan.

Liite P
  1. käräjäoikeuden asiakirja, joka todistaa ettei haasteita ole lähetetty asianosaisille
  2. asianajaja Jouni Vihervallin todistus, ettei hän ole edes keskustellut niiden kanssa joiden asioita hän on oikeudessa ajanut
  3. Heino Virran todistus, ettei hän ole antanut valtakirjoja asianajaja Juni Vihervallille, eikä varatuomari Paavo M. Petäjälle, eikä asianajaja Matti Himaselle, eikä asianajaja Sampsa Teittiselle
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kauppakirjat 19.3.1995 lainvastaisesti ilman kaupanvahvistajan läsnäoloa. Tuoteoikeuksien kauppasopimuksen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki 18.4.1996.
Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton , ks. Telaranta:Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.39. Kun kaupat purettiin, niin takaukset raukesivat, koska pääsopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.

Liite R
  1. Kiinteistöjen kauppojen purkuilmoitus
  2. tuoteoikeuksien kauppojen purkuilmoitus
  3. varatuomari, ekonomi Jorma Herttuaisen kirje, joka todistaa kauppojen purun merkityksen
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla 23.6.1996. Koska kaupat oli purettu niin takaukset olivat rauenneet.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman asianosaisten valtakirjoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle, ettei hänellä ole ollut konkurssiasiassa toimeksiantoa.
Takaajat olivat suorittaneet takauksistaan seuraavat maksu 19.06.1995 401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996 100.000,00 mk. Lain mukaan kun velallisella on useampia velkoja, niin hän voi kohdista maksunsa haluamaansa kohteeseen. Nyt kaikki nämä maksut oli kohdistettu takauksen kohteena olleisiin tuoteoikeuksiin. Näin olleen takaajat olivat maksaneet takauksistaan 1.001.444,45 markkaa. Konkurssihakemus on tämänkin johdosta väärä, koska takauksista oli maksettu yli miljoona markkaa ja toiseksi kaupat oli purettu joten takausvastuuta ei enää ollut olemassa. Lisäksi konkurssi edellyttää että saatava on selvä ja riidaton. Nyt saatava ei ollut selvä ja riidaton, koska kaupanpurkujen jälkeen loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi kauppojen purkutilanteessa Alavieskan Puurakenne Oy konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle ja se olisi joutunut tässä tilanteessa hakemaan itsensä konkurssiin, mutta se haki väärillä tiedoilla PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin ja asiassa antoi käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja varatuomari Paavo M. Petäjä. Lisäksi asiassa antoi käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja konkurssiin hakija eli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä.

Varatuomari Paavo M. Petäjästä tehtiin rikosilmoitus ja rikostutkintapyyntö, mutta Oulun KRP jätti asian tutkimatta. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valvoi saatavansa kauppojen purkuna, mikä osoittaa sen, että kaupat oli varmasti purettu, mutta poliisi jätti tutkimatta asiat.

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa silloinen asianajaja ja nykyinen varatuomari Asko Keränen oli läsnä ja kuuli samoin kuin syyttäjä Sulo Heiskari, että kaupat oli purettu ja konkurssi oli laiton. Tilaisuuden jälkeen Asko Keränen pyysi valtakirjat jotta hän voi hoitaa asian eli valituksen Vaasan Hovioikeuteen, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli laiton. Heino Virran avoin asianajovaltakirja asianajaja Asko Keräselle todisteena asiassa. Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä ja niin PR-Teollisuus menetti valitusmahdollisuuden asiassa.

Liite S
  1. väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus
  2. varatuomari Paavo M. Petäjän lausuma konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman asianomaisten suostumusta ja valtakirjoja
  3. Varatuomari Paavo M. Petäjän tunnustus ettei hänellä ole ollut konkurssiasiassa toimeksiantoa
  4. kuitit maksusuorituksista
    19.06.1995 401.444.45
    28.03.1996 500.000,00
    09.05.1996 100.000,00
  5. Hakijan eli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän lausuma konkurssiasiassa konkurssiin haettavan eli PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja
  6. Rikostutkintapyyntö varatuomari Paavo M. Petäjästä
  7. asianajaja Asko Keräsen selvitys kauppojen kauppojen purusta Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
  8. Heino Virran antama avoin asianajovaltakirja asianajaja Asko Keräselle.
  9. Sähköpostiviesti, jossa asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valituksen tekemättä.
Konsultti Stig Weckström luovutti yli 30 miljoonan markan tilauskannan veloituksetta Vieskan Elementti Oy:lle. Tilauskannan jokaisesta kauppasopimuksesta kirja liitteenä. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille tilauskannan luovuttamisesta 88 495, 00 markkaa.

Liite T
  1. todistus tilauskannan suuruudesta, yli 30 miljoonaa markkaa
  2. Anne Sormusen kirjallinen todistus tilauskannan luovutuksesta konsultti Stiw Weckströmille
  3. Stig Weckstromin lasku Vieskan Elementti Oy:lle tilauskannan luovutuksesta
  4. Alavieskan kunta oli Vieskan Elementti Oy.n osakas ja maksoi konsultti Stig Weckströmille Vieskan Elementti Oy:n lasku 10.7.1996
Aalvieskan Puurakenne Oy haki tuomion takaajia vastaan, mutta takaajia ei kutsuttu oikeudenkäyntiin, vaan heitä edusti oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja Veli Päivikkö Ky:stä asianajaja Sampsa Teittinen.

Liite U
  1. Ylivieskan käräjäoikeuden arkistopäiväkirja ratkaisu 28.06.1995
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä teki kolmen takaajan kanssa Markku Kosken, Jouni Remeksen ja Kari Konun kanssa sopimuksen 450 000 markan takaussummasta 23.6.1997. Heino Virta ei tehnyt sopimusta eikä Erkki Aholta edes kysytty asiasta. Yhteisvastuullisessa takauksessa sopimuksen jälkeen takaussumma olisi pitänyt tulla kaikille samansuuruiseksi. Erkki Aholta ja Heino Virralta perittiin ulosotossa täyttä summaan useita vuosia sopimuksen tekemisen jälkeen.
  1. Sopimus yhteisvastuullisen takauksen maksusta, maksu muuttui yhteisvastuullisessa takauksessa kaikille saman suuruiseksi eli 150 000 markkaa henkilöltä
  2. Erkki Aholta perittiin kuitenkin ulosotossa 1.329.960,25 euroa vielä sen jälkeenkin kun sopimus oli tehty
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitaja Hannu Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000 markkaa, nin hän ei hae Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho sanoi, että hän on varmasti oikeassa eikä lopeta asioiden penkomista.
Asianajaja Hannu Maskonen haki suoritustuomion Erkki Aholle. Syyttäjänä asiassa oli Sulo Heiskari. Asianomistaja numero 1 oli Marita Pankki Oy. Merita Pankin johtaja Mauri Ylitalo todistaa, ettei hän ole tiennyt suoritustuomion hakemisesta Merita Pankin nimissä mitään ja Erkki ja Eila Aho ovat hoitaneet asunto- ja muutkin lainavastuunsa moitteettomasti. Syytteen asiassa laati syyttäjä Petri Oulasmaa ja syyttäjänä toimi Sulo Heiskari. Mitään saatavaahan ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu.

Liite XYZ
  1. Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio, jossa syyttäjänä on esteellinen Sulo Heiskari ja asianomistajan Merita Pankki Oy pankinjohtaja Mauri Ylitalon tietämättä.
  2. Pankinjohtaja Mauri Ylitalon todistus asiassa
Hannu Maskonen haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin, koska Erkki Aho ei lopettanut asioiden penkomista. Sen jälkeen Hannu Maskonen putosi parvekkeelta ja kuoli. Suomenmaan uutisoi asiasta 8.8.2001
  1. Hannu Maskosen kuolemasta uutinen Suomen maassa 8.8.2001
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston Luxemburgilaiselle International Timber Company S.A:lle. Ostajat Hendrik Rienstra ja Richard Rensta olivat USA:ssa syytettynä rahanpesusta. Henrikille vaadittiin 210 vuoden vankeustuomiota ja Richardille 190 vuoden tuomiota. Henrik kuoli ennen oikeudenkäyntejä, mutta Richard tuomittiin lyhyempään vankeustuomioon.
Myöhemmin toimintaa alettiin pyörittämään International Timber Company Finland Oy:n toimesta, omistajina Henrik ja Richard Rienstra. Yhtiö ajettiin konkurssiin ja konkurssipesän hoitaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy:n konkurssipesään ITC SA:n koneet ja laitteet. TE-keskuksen lakimies sanoi velkojainkokouksessa, että näin parannetaan konkurssipesän tulosta. Antti Kejo jätti konkurssipesästä pois Erkki Ahon 178 120 markan saatavan.
ITC Oy haettiin erikoisella tavalla konkurssiin. Kun Erkki Ahon oli savustettu pois ITC Finland Oy:stä kirjassa Olet Maamme Armahin Suomen esitetyllä tavalla, niin yhtiötä tuli konsultoimaan yhtiöstä erotettu PR-Teollisuus Oy:n entinen toimitusjohtaja Stig Weckström, jota me pidimme Kera Oy:n saattohoitajana. Weckström teki kassavirta-analyysin ja katsoi milloin oli oikea aika ajaa yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin torstaipäivänä ja perjantaipäivänä yrityksen tilille tuli rahasumma, joka olisi estänyt konkurssin. Asianajaja Antti Kejo ja asianajaja Asko Keräenen olivat sopineet asiasta, että ITC Finland Oy:tä ei ajeta konkurssiin, mutta asianajaja Antti Kejo rikkoi sopimuksen.

Liite
  1. kauppasopimus rahanpesijöiden kanssa
  2. asianajaja Asko Keräsen kirje asianajaja Antti Kejolle,mikä todistaa Kejon rikkoneen sopimuksen.
  3. Erkki Ahon kirje Suomen Asianajajaliitolle
  4. Todistus rahanpesusta
  5. pöytäkirja missä Erkki Ahon todistaa, ettei konkurssipesässä olevat koneet ja laitteet kuulu konkurssiin haetulle ITC:lle, velkojien kokouksen pöytäkirja
  6. todistus Erkki Ahon 178 120 markan saatavasta, jonka asianajaja Antti Kejo jätti pois konkurssiveloista
Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola jaHannu Maskonen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.

Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuun ottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavoniuskirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.

Erkki Ahon juridinen argumentointi:

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.

Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.

Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonenmyivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.

Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.

Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupan tekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17 luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös ostajana toimivassa yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistökauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimitus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.

Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.

Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.

Alavieskan Puurakenne Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdeksan (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.

Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeuteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärän lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056)Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.

Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudat-
taa hyvää asianajajatapaa.
Pyydän kiirehtimispyynnössäni huomiomaan sen, että olen nyt vakavasti syöpäsairas ja toivon, että asia käsitellään ennen kuolemaani.
Kalajoella 28.09.2015
Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky
Erkki Aho
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)