Sisäministeri Päivi Räsänen: hallituksen vastaus poliisipalvelujen turvaamista koskevaan välikysymykseen
Arvoisa puhemies,
Perussuomalaiset ovat välikysymyksessään tarttuneet tärkeään aiheeseen. Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on jokaisen valtion ydintehtävä. Turvallisuus on edellytys kaikelle muulle yhteiskunnan kehittämiselle. Sisäisestä turvallisuudesta ja poliisipalveluista on hyvä käydä eduskunnassa perinpohjaista keskustelua. Samalla tarjoutuu mahdollisuus oikoa väärinkäsityksiä ja virheitä, joita välikysymyksessäkin esitetään.
Arvoisa puhemies,
Suomalainen poliisi nauttii laajaa ja vakaata arvostusta. Tuoreimman poliisibarometrin mukaan 92 % suomalaisista luottaa poliisiin paljon. Barometrissä kansalaisilta kysytään, kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta lähiympäristössään. Vastaukset osoittavat, että turvallisuuden tunne on pysynyt samanlaisena kymmenen vuoden ajan.
Poliisibarometrissä nousee esille myös kansalaisten huoli palveluiden heikentymisestä. Poliisipalveluista käydyn julkisen keskustelun valossa huoli on ymmärrettävä. Tosiasiassa poliisin toimintakyky on kuitenkin säilynyt vakaalla, hyvällä tasolla. Vetoan myös perussuomalaisten vastuuntuntoon ja rehellisyyteen, ettei kansalaisten turvallisuuden tunnetta horjutettaisi väärillä, totuudenvastaisilla väittämillä.
Arvoisa puhemies,
Kansantalouden heikko kehitys on edellyttänyt mittavia julkisen talouden sopeutuksia eri hallinnonaloilta ja asettaa erityisen haasteen poliisipalveluiden turvaamiselle tulevina vuosina. Sisäisen turvallisuuden merkitys on kuitenkin tunnustettu.
Sisäministeriössä asetettiin heti hallituskauden alussa vuonna 2011 työryhmä selvittämään poliisin tarvitsemia resursseja. Johtopäätös oli, että palvelutason ylläpitäminen aiemmin linjatuilla rahoituskehyksillä ja rakenteilla olisi johtanut vuoteen 2016 mennessä noin 70 milj. euron alijäämään. Se olisi merkinnyt lähes tuhannen henkilötyövuoden vähenemistä poliisitoimesta. Työttömien poliisien määrä olisi noussut 500:een. Keväällä 2012 tähän haasteeseen vastattiin kehyspäätöksellä poliisin pitkän aikavälin resursseista. Vuoteen 2016 ulottuva ratkaisu perustui kolmeen välineeseen: (1) määrärahan asteittaiseen tasokorotukseen aina 30 miljoonaan euroon vuonna 2015, (2) hallintorakenteen uudistukseen eli Pora III – hankkeeseen, jolla uudelleen kohdennetaan noin 28 miljoonaa euroa hallinnosta ja rakenteista operatiiviseen toimintaan ja (3) toiminnan tehostamiseen, jolla kompensoidaan henkilöstön vähennys.
Tämän vuoden alussa toimeenpannun Pora III -hankkeen uudistukset kattavat koko poliisihallinnon toiminnot. Poliisihallinnon johtamisjärjestelmän uudistaminen, poliisihallituksen keventäminen, aluehallintovirastojen poliisin vastuualueiden lakkauttaminen, uusien poliisilaitosalueiden muodostaminen vähentämällä paikallispoliisin yksiköiden määrä 24:stä 11:een, liikkuvan poliisin toimintojen yhdistäminen paikallispoliisiin, Keskusrikospoliisin toimintojen uudistaminen, poliisikoulutuksen uudistaminen, palveluverkoston kehittäminen, Poliisin tekniikkakeskuksen tehtävien siirtäminen Poliisihallitukseen sekä automaattisen liikennevalvonnan tukitoiminnon keskittäminen ovat merkittävimmät muutokset. Pora-hankkeelle tälle vuodelle asetettu tavoite 15 miljoonan euron kustannusten vähenemisestä tullaan saavuttamaan.
On valitettavaa, että Pora III -hankkeen syyksi luetaan toistuvasti asioita, joilla ei ole mitään tekemistä hankkeen kanssa. Hallintoa kevennettäessä mitään poliisin tehtäviä ei ole ajettu alas. Tavoitteena on päinvastoin ollut turvata niin valvonta-, hälytystoiminta kuin rikostorjunta sekä paikallinen näkyvyys ja alueen tuntemus. Vaikka hallintoa on supistettu ja keskitetty, operatiivista poliisitoimintaa ei keskitetä, vaan sitä kehitetään hajautetusti. Toiminnalliset alueet eli poliisin kenttäjohtoalueet ovat uudistuksessa pysyneet muuttumattomina. Palveluverkostoon tehtyjen muutosten myötä toimitilakustannusten nousua on hillitty, mutta poliisiasemia ei juurikaan suljettu. Laitosten koon kasvaminen sekä liikkuvan poliisin toimintojen yhdistäminen paikallispoliisiin on mahdollistanut henkilöresurssien käytön tehostamisen. Poliisin tehtävät saadaan työaikoja ja -käytänteitä suunnittelemalla hoidettua tuloksekkaasti, mutta pienemmin kustannuksin.
Pora III – hankkeen tavoitteena on nimenomaan ylläpitää mahdollisimman korkea operatiivisen poliisitoiminnan taso huomioiden talouden realiteetit ja kustannusten nousupaineet. Tavoitteena on, hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen, vähentää hallinto-, tuki- ja päällikkövirkojen määrää yhteensä 246 henkilötyövuotta 2016 mennessä. Näin poliisien määrä kenttätoiminnassa turvataan.
Suomessa on ollut ja on edelleenkin kansainvälisesti vertaillen vähän poliiseja suhteessa väestömäärään. Poliisin rajallisia resursseja ei ole syytä vähätellä. Vaikeita tilanteita tulee varmasti kentällä vastaan. Silti kansalaisten turvallisuus ja poliisin toiminnalliset tulokset ovat kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla. Tästä on syytä antaa poliisihallinnolle ja erityisesti sen henkilöstölle kiitos erinomaisesti hoidetusta työstä.
Arvoisa puhemies,
Poliisitoiminnan määrätietoista kehittämistä on aiempina vuosina haitannut tarpeeseen nähden liian matala kehystaso ja rahoituksen lyhytjänteisyys sekä ennakoimattomuus. Merkittävä osa rahoituksesta on perustunut määräaikaisiin lisärahoituksiin ja työllistämispaketteihin. Vuodesta 2012 alkaen on poliisin toimintamenomomentille osoitetun rahoituksen määrä ollut noin 725 miljoonaa euroa tai yli. Samalla kun vuoden 2015 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan kokonaisuudessaan 53,7 miljardia euroa, mikä on noin miljardi euroa vähemmän kuin vuodelle 2014 on budjetoitu, on poliisin määrärahatasoa nostettu. Poliisin toimintamenomomentille osoitettu rahoitus on budjettiesityksen mukaan hieman yli 730 miljoonaa euroa.
Keskikesällä hallitus päätti osoittaa lisätalousarviossa poliisihallinnolle 2,5 miljoonan euron lisärahoituksen, joka merkitsi mahdollisuutta työllistää loppuvuoden ajaksi sata ylimääräistä poliisia. Työttömien poliisien määrä on nyt hallinnassa. Tällä hetkellä työttömien määrä on 77, kun se vielä vuoden alussa oli 231.
Välikysymyksen budjettiriiheen kohdistetut moitteet ovat kohtuuttomia. Samalla kun eri hallinnonaloille kohdistettiin mittavia leikkauksia, poliisi sai 6,5 miljoonan euron lisäyksen sekä 1,3 miljoonaa euroa aiemmin sovitun palkkaliukumaleikkauksen puolittamiseksi. Kaiken kaikkiaan riihen lopputuloksena poliisin vuoden 2015 määrärahataso on noin 8 miljoonaa euroa korkeampi kuin kevään kehyspäätöksessä.
Arvoisa puhemies,
Poliisin toiminnalliset tunnusluvut osoittavat, että tilanne on kehittynyt asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Toimipisteverkko on säilytetty kattavana ja hälytyspartioita on sijoitettu myös harvaan asutetuille alueille.
Välikysymyksessä tiedustellaan, miten poliisin vasteajat ovat kehittyneet harvaan asutuilla alueilla hallintorakenneuudistuksen myötä. Koko maassa kiireellisimmissä A-luokan hälytystehtävissä poliisin keskimääräinen toimintavalmiusaika on kuluvana vuonna samalla tasolla kuin ennen organisaatiomuutosta. Kahden kiireellisimmän hälytystehtäväluokan (A- ja B-luokan tehtävät) tehtävissä poliisin keskimääräinen toimintavalmiusaika on hienoisesti heikentynyt vuoden 2013 17,4 minuutista kuluvan vuoden tämänhetkiseen toteumaan: 17,7 minuuttiin. Tähän vaikuttaa kuitenkin hälytystehtävien lukumäärän nousu kuluvana vuonna. Pitkien välimatkojen vuoksi avun saanti voi kuitenkin valitettavasti joskus kestää pitkään. Suomi on maantieteellisesti iso maa, jossa on ollut ja on edelleen merkittäviä alueellisia eroja toimintavalmiusajoissa.
Poliisin tilastojen perusteella voidaan havaita, että Pora III ei ole heikentänyt poliisin kykyä hoitaa hälytystehtäviä pienemmillä paikkakunnilla. Kun viidenkymmenen suurimman kunnan tiedot poistetaan, voidaan todeta, että kiireellisimmät hälytystehtävät ovat hoituneet jopa nopeammin kuin ennen vuodenvaihdetta ja A- ja B-hälytystehtävät hoidetaan yhtä nopeasti kuin aiemminkin.
Niin sanotun YJT -valvonnan (yleinen järjestys ja turvallisuus) määrä on pystytty pitämään edellisen vuoden tasolla. Katuturvallisuusindeksi on parantunut noin kymmenyksellä. Liikenneturvallisuusindeksi on ollut viime vuodet nousussa eikä tänä vuonna ole odotettavissa laskua.
Poliisi kirjaa jokaisen kansalaisen tekemän rikosilmoituksen tai muutoin poliisin tietoon tulleen rikoksen. Rikosten määrä on laskussa ja erityisesti olen iloinen siitä, että mm. pahoinpitelyrikokset ovat vähentyneet ja rikoslakirikosten määrä on hieman laskussa. Myös tutkinta-ajat on pystytty ylläpitämään. Huolimatta julkisuudessa esitetyistä väitteistä myös omaisuusrikosten selvitysprosentti on ennusteiden mukaan samalla tasolla kuin aiempina vuosina.
Hallitus on kohdentanut erillistä määrärahaa talousrikostutkintaan, eivätkä erityispanostukset, vaikka toisin välikysymyksessä esitetään, ole vähentäneet muuta rikostorjuntaa. Harmaan talouden torjunnalla on tavoiteltu merkittäviä verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisinsaatuja rikoshyötyjä. Verotarkastusten perusteella maksuunpantujen verojen määrä on kasvanut viime vuosina. Poliisin talousrikoksissa haltuun saama omaisuus on kasvanut vuoden 2011 31,7 miljoonasta viime vuoden 40,9 miljoonaan euroon.
Välikysymyksessä on esitetty, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja poliisin arjen resurssipula näkyisivät maaseudulla sekä suurten kaupunkien ulkopuolella valvonnan huolestuttavana vähentymisenä. Poliisipartioiden toiminnan seurauksena ilmi tulleita liikennerikoksia on kuitenkin kuluvana vuonna ollut jopa hiukan enemmän kuin vastaavana aikana ennen organisaatiouudistusta. Tämä on tilanne niin suurimmissa kunnissa kuin muuallakin maassa.
Liikenteen valvontaan on koko maassa pystytty käyttämään edellistä vuotta enemmän liikennevalvontatunteja. Poliisi on paljastanut noin 2,5 % enemmän vakavaan liikenneturvallisuuteen vaarantamiseen syyllistyneitä kuljettajia. Toisaalta poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on usean vuoden suuntauksen mukaisesti edelleen vähentynyt. Yleinen liikenneturvallisuus ei ole heikentynyt poliisin organisaatiomuutoksen seurauksena. Kuluvana vuonna tieliikenteessä on menehtynyt viidennes vähemmän edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, joskin henkilöonnettomuudet ovat hieman lisääntyneet. Huomattakoon, että pääteiden liikennemäärä on samanaikaisesti lisääntynyt.
Hallituksen suunnitelmissa on automaattisen liikennevalvonnan lisääminen 1 000 kilometrillä lähivuosina. Samoin liikennevalvontaa tehostetaan muun muassa ottamalla poliisiautoissa operatiiviseen käyttöön rekisterikilpien lukulaitteet. Liikennevalvonnan hallinnollinen yhdistäminen paikallispoliisiin ei ole siis vähentänyt liikennevalvonnan määrää ja laajuutta.
Arvoisa puhemies,
Suojelupoliisin toimintaympäristö on muuttunut poikkeuksellisen nopeasti. Kesäkuussa annettiin uusi terrorismin uhka-arvio. Hallitus on ohjannut Suojelupoliisille 1,6 miljoonaan euron tasokorotuksen terrorismintorjuntaa varten. Sen ansiosta henkilöstön määrää on voitu nostaa 20 henkilöllä, mikä on lähes 10 %:a kokonaishenkilöstöstä. Etenkin Syyrian ja Pohjois-Irakin terrorismitilanne antaa kuitenkin aiheen seurata tarkasti suojelupoliisin tarvitsemia resursseja. Parhaillaan Suojelupoliisin toimintaedellytyksiä tarkastellaan kahdessa eri työryhmässä. Hallituksen esitys terrorismiin kouluttautumisen kriminalisoinnista on eduskunnan käsittelyssä. Sisäministeriössä valmisteltavalla lainsäädäntöhankkeella edistetään terrorismin ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa sallimalla poliisille eri liikennemuotojen matkustajatietojen saantioikeus. Näillä lainmuutoksilla parannetaan edellytyksiä seurata ja torjua terroristiseen toimintaan ja taisteluihin osallistumista.
Arvoisa puhemies,
Vuosien 2003 ja 2010 lainmuutosten myötä järjestyksenvalvojia voidaan poliisin luvalla asettaa kauppakeskuksiin, liikenneasemille ja joukkoliikenteen kulkuneuvoihin sekä terveyden- tai sosiaalihuollon ja Kansaneläkelaitoksen toimipisteisiin, työvoima- ja elinkeinotoimistoihin, satamiin ja lentoasemille. Välikysymyksessä yksityinen järjestyksenvalvonta nähdään kielteisenä ja moitittavana asiana. Epäselväksi kuitenkin jää, ovatko moitteen kohteena ensisijaisesti ne yritykset, jotka käyttävät esimerkiksi vartiointiliikkeiden palveluja? Vai tarkoitetaanko välikysymyksessä sitä, että poliisipartioiden tulisi päivystää anniskeluravintoloiden ovilla?
Poliisi on keskeisin yleisestä järjestyksestä ja sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen. Poliisin rinnalla toimii muita viranomaisia kuten rajavartiolaitos ja tulli. Turvallisuuden ylläpitämiseen osallistuu myös turvallisuusalan liikeyrityksiä. Hyväksyttyjen vartijoiden ja järjestyksenvalvojien määrä on vuosien varrella kasvanut, mutta kehityksen kuvaaminen "räjähdysmäiseksi" ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Kaikilla yhteiskunnan sektoreilla turvallisuusajattelu on viime vuosina kehittynyt ja nähdään laajemmin. Monilla organisaatioilla on omaa turvallisuudesta vastaavaa henkilöstöä ja lisäksi muun henkilöstön valmiuksia ylläpitää turvallisuutta vahvistetaan. En näe turvallisuusnäkökulman laajentumista huolestuttavana kehityssuuntana, kuten välikysymyksessä nähdään, vaan tarpeellisena muutoksena.
Arvoisa puhemies,
Välikysymyksessä esitetyt väitteet hätäkeskusuudistuksen vaikutuksista eivät pidä paikkaansa. Suomalainen hätäkeskustoiminta on palkittu viime ja tänä vuonna Euroopan parhaana järjestelmänä ja erityisesti toimivan viranomaisyhteistyön vuoksi. Yksi yhteinen hätänumero 112 ja hätäkeskus huolehtii niin pelastustoimen, poliisin kuin sosiaali- terveystoimen hälytyksistä. Tämä ei ole itsestään selvää Euroopassa eikä edes naapurimaissamme. Viranomaisten erilliset hätäkeskukset ja pienet hätäkeskusalueet aiheuttavat ruuhkatilanteissa viiveitä avunsaannissa.
Tällä hetkellä Manner-Suomessa toimii seitsemän hätäkeskusta. Rakennemuutoksen päättyessä vuoden loppuun mennessä palvelee kansalaisia kuusi keskusta, ei viisi, kuten välikysymyksessä virheellisesti lasketaan.
Hätäkeskusuudistus on käynnistetty edellisen hallituksen toimesta ja sen toimeenpanoa on jatkettu tällä hallituskaudella. Uudistusta arvioineen työryhmän mukaan hätäkeskustoiminnan tasoa on onnistuttu parantamaan, toisin kuin välikysymyksessä väitetään. Hätäilmoitusten vastausajat ovat lyhentyneet. Ennen uudistusta (vuonna 2007) vain 77 %:iin hätäpuheluista kyettiin vastaamaan alle 10 sekunnissa. Vuonna 2013 vastaava luku oli 93 % ja tänä vuonna on saavutettu jo 95 %:n taso. Lisäksi päivystäjäkohtaista kuormitusta on kyetty tasaamaan. Palvelutaso on parantunut, vaikka Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön määrä on samanaikaisesti pienentynyt.
Avun tarvitsijan tarkka paikantaminen on hätäkeskustoiminnassa oleellista. Paikantamisessa merkittävässä roolissa ovat ajantasainen kartta-aineisto ja ilmoittajan paikantamista helpottavat työkalut. Uuteen hätäkeskustietojärjestelmään tullaan kehittämään uusia avuntarvitsijan tarkan paikantamisen mahdollistavia ominaisuuksia.
Lopullisena tavoitteena on kuuden toimintavarman hätäkeskuksen verkosto. Riittävän suuri keskus pystyy järjestelemään työt niin, ettei toiminta kaadu edes useamman päivystäjän poissaoloihin. Uudistuksen viimeinen vaihe on hätäkeskusten verkottuminen yhteiseen tietojärjestelmään, joka mahdollistaa ruuhkatilanteissa tehtävien joustavan siirron toiselle hätäkeskukselle. Näin voidaan edelleen parantaa toimintavarmuutta ja hätäpuheluihin vastaamisen nopeutta.
Tässä yhteydessä on myös syytä todeta, että on kirjaimellisesti elintärkeää, että hätäpuheluihin osataan vastata ja palvella molemmilla kansalliskielillä. Uudistuksen yhteydessä varmistetaan siksi myös kielellisten oikeuksien toteutuminen hätäkeskustoiminnassa.
Arvoisa puhemies,
Välikysymyksessä moititaan siis hallitusta, joka on vaikeana taloudellisena aikana pitänyt poliisien määrän vakaalla tasolla, poistanut lähes täysin poliisien työttömyyden, lisännyt poliisin määrärahoja, lyhentänyt vasteaikoja pienemmillä paikkakunnilla, tehostanut terrorismin ja harmaan talouden torjuntaa, parantanut katu- ja liikenneturvallisuutta ja vähentänyt hallintoa, ja jonka aikana hätäkeskuslaitoksen toiminta on voimakkaasti parantunut ja se on todettu Euroopan parhaaksi hätäkeskusjärjestelmäksi.
Hallitus on toiminut määrätietoisesti asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Poliisitoiminnan taso kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Suomeen tullaan jopa hakemaan oppia poliisin toiminnan kehittämisestä. Poliisihallinto on viime vuosien aikana toteuttanut kolme merkittävää rakennemuutosta. Hallitus on omalla toiminnallaan tukenut poliisin toiminnan kehittymistä. Myös jatkossa meidän tulee yhdessä huolehtia siitä, että poliisin toimintaan ja kansalaisten turvallisuuteen osoitetaan riittävä määrä resursseja huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.
Tämä
on totuus: Mielestäni
Päivi Räsänen on ammattitaidollisesti kaikkien aikojen heikoin
poliisiministeri.
Oikeuslaitos
ja poliisi
http://pankkikriisi.blogspot.fi/2014/08/pankkikriisin-karmea-totuus-julki.html
Vastaus Risto A. Haikoselle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2014/09/vastaus-risto-haikoselle.html
Vapauttaako hallitus 90 luvun laman velkavangit?
http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175373-vapauttaako-hallitus-90-luvun-laman-velkavangit
Erkin kommentti:RIKOSILMOITUS VALTIOPETOKSESTA
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2014/07/rikosilmoitus-valtiopetoksesta.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti