Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää esteettömyyttä rikostutkinnalta, syyttäjältä ja tuomarilta. Esteettömyys puolestaan edellyttää tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Jos tutkijaa, tutkinnanjohtajaa ja syyttäjää on syytä epäillä esteellisyydestä, niin oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei voi toteutua. Niin sanotussa Suomussalmen tapauksessa tutkittiin ainoastaan toisen osapuolen eli Mikko Kovalaisen esittämät asiat. Rikostutkinnat ovat olleet täysin kestämättömällä pohjalla. Heti ensimmäisessä kuulustelussa tutkija Harri Rahkola syyllisti minut sanomalla, että ”taas kunnianloukkaus”. Tutkija on sama henkilö, joka on kuulustellut minua aikaisemmin ase pöydällä tai muuten ase näyttävästi esillä. Hän on uhkailut minua, että jos en allekirjoita hänen laatimia kuulustelukertomuksia, niin minut pistetään poseen. Hän on jättänyt kokonaan tutkimatta minun tekemäni syrjintää koskevan rikostutkintapyynnön, siis ei minkäänlaista päätöstä. Hän syyllisti minua myös siten, että otti ”rikolliselta” eli minulta sormenjälkikuviot. Hän otti myös valokuvat sivulta ja edestä. Hän ei suostunut tutkimaan mitään muita asiaan liittyviä asioita Suomussalmen rikosvyyhdessä. Hän halusi tutkia vain minua syyllistävät asiat. Menettely oli esitutkintalain vastaista. Asiat olisi pitänyt tutkia kokonaisvaltaisesti, koska kysymyksessä on erittäin laaja rikosvyyhti ja erittäin suuret talousrikokset. Tutkinnanjohtajana oli henkilö, jonka kerrotaan ilmoittaneen, että Erkki Ahon ja Heino Virran tutkintapyyntöjä ei tulla tutkimaan ja näin on myös käynyt. Kaikki Virran ja Ahon rikostutkintapyynnöt on jätetty tutkimatta tai ainakin selvittämättä.
Jos kymmenen eri henkilöä väittää nimikirjoituksensa väärennetyksi ja ilmoittaa, että asioita on hoidettu heidän tietämättään heidän nimissään, niin asiassa on syytä epäillä rikoksia. Kun lisäksi useat henkilöt ovat menettäneet omaisuutensa, niin se vahvistaa rikosepäilyjä. Kun tekijänä on vankeustuomion saanut varatuomari, joka on saanut esiintymiskiellon useaan hovioikeuteen ja lukuisiin käräjäoikeuksiin ja on anonut itseltään varatuomarin arvon poistoa, niin epäilykset voimistuvat. Sen lisäksi miehellä postilokero-osoite Virossa ja hän on ajellut jo seitsemän vuotta Suomessa Viron rekisterikilvillä olevalla autolla ja hänet tavoittaa toimittajan mukaan Espanjasta matkapuhelimeen. Kaiken lisäksi suuri määrä Kovalaisen asiakkaista käy oikeutta Kovalaisen haastamana ja useasti kysymys on myös kunnianloukkauksista. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että päämiehet ovat tyytymättömiä Kovalaisen toimintaan. Mielestäni Mikko Kovalaista koskevat asiat olisi pitänyt tutkia kokonaisuutena kaikki uudelleen ja arvioida Suomussalmen asiassa näytöt uudelleen jotta kansalaiset olisivat saaneet oikeutta. Miksi poliisi kieltäytyy tutkimasta Suomussalmen ja muita Mikko Kovalaisen epäiltyjä rikoksia?
Mitkä ovat ne rikokset, jotka on jätetty tutkimatta ja tekevät tutkijan, tutkinnanjohtajan ja syyttäjän esteelliseksi? Nämä tutkimatta ja selvittämättä jätetyt rikokset erittäin merkittäviä rikoksia, mutta eivät liity Kovalaiseen.
Salaisessa SSP-sopimuksessa 22.10.1993 valtio ja neljä pankkia jakoivat Säästöpankin ja sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan poistamaan markkinoilta, sekä määriteltiin kaatamisperusteet. Talonrakennusala oli yksi toimialarationalisoinnin kohteeksi joutunut ala. Puutalojen valmistuskapasiteetti oli vuonna 1995 Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan n. 12000 talopakettia ja kysyntä 1800 talopakettia. Ylikapasiteettia oli reilu 10 000. Helsingin Sanomien mukaan Kera Oy:ssä perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ja ruumiinpesuryhmän vetäjänä toimi kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n sijoituksia uhkaavat talotehtaat. Tavoitteensa toteuttamiseksi Kera Oy käytti ns. saattohoitajia. PR-talojen konkurssivyyhdessä näitä saattohoitajia olivat kauppatieteen maisteri Jouni Remes ja konsultti Stig Weckström. Heidän tehtävänään oli ajaa yritys konkurssiin. Konsultti Stig Weckström ilmoitti ensimmäisenä työpäivänään yhtiön pikkujoulussa, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Kaikki merkit viittaavat siihen, että takaraja oli 31.1.1996.
KEP.n Säästöpankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 , että ”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa. Katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa.” MOT-ohjelmassa saman pankin isännistön puheenjohtaja Antti Ojala sanoo näin: ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä pankkitukea avatusta valtion piikistä”. Näin saatiin Alavieskan Puurakenne Oy konkurssiin. Alavieskan Puurakenne Oy:öön oli velkasaneerausvaiheessa Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella palkattu kauppatieteen maisteri Jouni Remes talouspäälliköksi.
Jouni Remes lähti mukaan myös uuteen perustettavaan yhtiöön, jonka tarkoituksena oli jatkaa Alavieskan Puurakenne Oy:n toimintaa. Hänen tehtävänä oli varmistaa PR-talojen markkinoilta poistaminen. Hän allekirjoitti muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa 8.5.1995 sopimuksen, ettei Kera Oy rahoita perustettua yhtiötä.
Uuden yhtiön, PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Koski kertoi yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä oli voimakkaasti moitittu häntä siitä, että meni mukaan sellaiseen yhtiöön, joka oli markkinoilta poistettavien listalla. Ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Markku Koski siis tiesi törkeästä petoksesta ja Markku Koski pelastettiin.
Kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän suurimmat velkojat ja päämiehet olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, niin he silloin varmasti tiesivät tekevänsä törkeän petoksen, kun salasivat ostajilta sen, että talotehdas oli markkinoilta poistettavien listalla eikä Kera Oy rahoita sitä. Kysymys on kiistatta törkeä petos, kun kaupassa väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyvät konkurssisäännön 50a §:n vastaisesti kiinteää omaisuutta ja salaavat kaupassa 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Pantatun omaisuuden myyntiin tarvitaan aina pantinhaltijan kirjallinen suostumus. Lisäksi väliaikaiset pesänhoitajat harhauttivat ostajaa ilmoittamalla keskeneräisen tilauskannan 26 miljoonaksi markaksi, vaikka se todellisuudessa oli 11 miljoonaa markkaa Kera Oy:n oman selvityksen mukaan.
Kaupanvahvistajaksi oli tietoisesti valittu nimismies Sulo Heiskari, joka syyttäjänä saattoi varmistaa, ettei rikoksia tutkita eikä rikoksentekijöitä tulla syyttämään. Kauppasopimukset allekirjoitettiin Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Tehtaalta Tapani Kääntä soitti minulle Raaheen ja kysyi, että voinko mennä allekirjoittamaan Jouni Remeksen kanssa kauppasopimukset Ouluun. Sanoin, että minulla ei ole mahdollisuus irrottautua opetustyöstä, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa ja vedin illalla myös ns. pitkiä yrittäjäkursseja. Tehtaalta soitettiin Heino Virralle, että voiko hän mennä allekirjoittamaan kauppasopimukset Ouluun, kun hän on hallituksen jäsen ja asuu Haukiputaalla. Heino Virta soitti yhtiökumppanilleen ja he päätyivät siihen ratkaisuun, että Heino Virta menee Ouluun allekirjoittamaan kauppasopimukset. Kauppasopimusten allekirjoitustilaisuudessa ei ole ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Asian voi todistaa kauppasopimuksen allekirjoittaja Heino Virta ja Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut Oulussa kauppakirjojen allekirjoitustilaisuudessa.
Tasavallan presidentin linnassa pidettiin 6.5.1992 ns. Koiviston konklaavi, jossa ohjeistettiin oikeuslaitosta. Tuon palaverin jälkeen noin 5000 oikeusjutussa, jossa pankki on ollut osallisena ainoastaan yhdessä jutussa pankki on hävinnyt. Jos pankki voittaa aina juttunsa niin silloin on syytä epäillä, että rikollisille on annettu syytesuoja. Onko kysymyksessä valtiopetos? YK:n Ihmisoikeuskomissio on 10.4.2004 huomauttanut Suomea siitä, että poliitikot liikaa puuttuvat oikeuslaitoksen toimintaan.
Ylivieskan käräjäoikeudessa, kun käsiteltiin oikeudenkäyntiväittämäni mahdollista käsittelyä, kysyin syyttäjä Mustoselta, kun esittelin syyttäjä Esa Mustoselle ja käräjätuomari Jaakko Raittilalle asiaa, että ryhtyykö syyttäjä nyt toimenpiteisiin asian suhteen. Näytin heille, että kiinteistöjen kauppasopimuksen allekirjoittaja todistaa, ettei ole koskaan nähnytkään kaupanvahvistajaa. Näytin heille, että kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa, ettei ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset allekirjoitettiin. Lisäksi näytin varatuomari Paavo M. Petäjän lausumaa Oulun KRP:lle. Sen mukaan Petäjä ilmoittaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Varatuomari Paavo M. Petäjä on kuitenkin konkurssiasiassa antanut lausuman käräjäoikeudelle, että kanne on oikea, vaikka kanne oli todellisuudessa väärä, koska kaupat oli purettu kiinteistöjen osalta 18.3.1996 ja muiden kauppasopimusten osalta 18.4.1996 ja takaukset olivat näin rauenneet. Tällä väärällä varatuomari Paavo M Petäjän lausumalla Ylivieskan käräjäoikeus julisti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin. Varatuomari Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä valtakirjoja asiassa, minkä hän myös itse tunnustaa. Tutkinnanjohtajat Raimo Ollila ja Tapani Tasanto ovat jättäneet rikokset tutkimatta.
Syyttäjä Esa Mustonen vastasi minulle, että hän ei ota asiaan kantaa. Kysyin asiaa kahdesti. Jos syyttäjä jättää tällaiset asiat tietoisesti tutkituttamatta niin on syytä epäillä, että syyttäjä on varmasti esteellinen. Syyttäjä Mustonen on saanut tarkat selvitykset asioista jo vuonna 2008, mutta ei ole ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/08/ahojahti-jatkuu.html
Katso: Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html
Syyttäjän esteellisyys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html
Toinen suuri asia PR-talojen konkurssivyyhden lisäksi on Natura-asiat, mitkä on jätetty selvittämättä ja kolmas asia on Kalajoen kaupungin syrjintäasiat.
Poliisin ja syyttäjän järkyttävän huonon toiminnan johdosta rehelliset kansalaiset joutuvat rikollisen toiminnan takia kärsimään valtavat taloudelliset tappiot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Kysymys on paljon suuremmista asioista kuin Mikko Kovalaisen kunnia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti