tiistai 20. tammikuuta 2015

Eväitä eduskuntakeskusteluun


Kansanedustaja Pirkko Mattila

Alpo Ylitalo pyysi tekstiä tämänpäiväistä puhettasi varten. Laitoin Alpolle tämän tekstin:

Otan esimerkin poliisin ja laillisuusvalvojan toiminnasta:

Konkurssipesän väliaikaisilla pesänhoitajilla ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.

Koska väliaikaiset pesänhoitajat myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta omanaan ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Konkurssipesänhoitajien toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.

Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä ei ole ollut paikalla asianajajan toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaa.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut asianajan toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös toimistossa työskennellyt naishenkilö. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön.

Kihlakunnan syyttäjä on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut myöhemmin syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistökauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.

Syyttäjän esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa. Syyttäjä on siis vuorenvarmasti esteellinen asiassa. Hän on kuitenkin toiminut syyttäjänä.

Konkurssipesä haastoi takaajat oikeuteen. Käräjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajajalla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta.

Käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimitus on myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastainen
Konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.

Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.

Konkurssipesä haki yhtiön konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty.

Konkurssiasiassa varatuomari on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman konkurssiinhaettavan yhtymän nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos.
Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomarilta valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari laiminlöi virkavelvollisuutensa.

Asianajaja A.K. jätti Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen E. Alta ja H. V:lta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan.

Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja A.K. toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.

Poliisi, syyttäjä eikä  laillisuusvalvoja ei ole huomannut mitään laitonta tai rikollista tässä prosessissa. Miksi? Nyt asianosaiset maksavat vieläkin 18 vuoden jälkeen takauksista johtuvia ulosottovelkoja, jotka on saatu aikaan rikollisesti.

Olen jo aikaisemmin lähettänyt Sinulle ja muille kansanedustajille tämän tekstin

Eväitä kansanedustajille


Terv. Erkki

Ei kommentteja: