maanantai 16. helmikuuta 2009

Ruusunen vastaan Vanhanen




Uutisointia Hymy-lehdessä





Kirjoitin blogissani Yksyisyyden suoja - Pääministerin morsian http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?search=p%E4%E4ministerin+morsian.

Kirjoitin blogissani Ruusunen vastaan Vanhanen oikeusprosessista. Pääministeri Vanhasen oikeudenkäynti oli poliittinen? http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2008/11/pministeri-matti-vanhasen-oikeudenkynti.html

Esitin silloin oman näkemykseni asiasta:

Lain ja oikeuden tuntemukseni perusteella väitän, että hovioikeudessa Helsingin käräjäoikeuden päätös muuttuu. Mielestäni Helsingin käräjäoikeuden päätös on poliittinen päätös.Jos olisin ollut käräjäoikeuden tuomari, joka voi päättää asian yksin, niin tuomio olisi ollut seuraava: Kirjan kustantajalle Kari Ojalalle 90 päiväsakkoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen sekä korvattavaksi Matti Vanhaselle 1000 euroa. Susan Ruususelle 30 päiväsakkoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen.

Julkisuudessa on otettu asiaan muun muassa seuraavia kannanottoja:


Hovioikeuden tuomio Pääministerin morsian - kirjasta ei vakuuta
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2009/02/hovioikeuden-tuomio-paaministerin.html


Uutiset Uusi Suomi Pääministerin morsian
http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/paaministerin-morsian-kirja-0

Kritiikkini hovioikeuden päätökseen: Minun lain tuntemukseni ja oikeuskäsitykseni mukaan hovioikeuden päätös on lain- ja oikeudenmukainen. Kuitenkin valtiolle tuomittu rikoshyöty on laskettu virheellisesti liian korkeaksi. Kustannustoiminnassa on kuluja, joita oikeudenpäätöksesssä ei ole huomioitu, koska niitä ei ole esitettykään huomioitavaksi. Siltä osin hovioikeuden päätös ei ole oikeudenmukainen. On erittäin suuri todennäköisyys, ettei korkein oikeus anna asiassa valituslupaa ja miksi antaisi.

maanantai 9. helmikuuta 2009

Miksi poliisiministeri vaikenee?



Promerit kertoo sivuillaan:

Tapaus Jukarainen vei poliisijohtaja Jouni Välkin hengen.Palataan aikaan ennen poliisijohtaja Jouni Välkin salattua itsemurhaa 02.10.2008. Koko Suomen poliisien laillisuuden valvonnasta vastannutta Jouni Välkkiä oli painostettu ankarasti tapaus Jukaraisen selvittämiseksi. Ajanjaksolla 01.03.2008- 04.09.2008 Välkkiin oli otettu yhteyttä useamman kerran selvittämättömän tapauksen vuoksi, joka koski Mikkelin apulaispoliisipäälikön Ilkka Jukaraisen käynnistämää asiakokonaisuutta. Viimeisessä yhteydenotossa Välkin viesti oli hänen omin sanoin: "Näin suurta korruptiota ei voi selvittää julkisesti, etenkin kun asiaan on sotkeutunut korkea-arvoisia poliisiviranomaisia.". "Asia on pyrittävä selvittämään poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan kautta, vaikka tilanne olisi kuinka vakava." "Salaiseksi luokiteltavat asiakirjat, jotka koski jättimäistä rahanpesua ajanjaksolla 1999-2007 olisi nyt toimitettava sisäministeriöön.". Sisäministeriö päättäisi asiasta koskevasta lehdistötilaisuudesta.

Netistä löytyy seuraava tiedote

Kuinka kauan viranomaiset voivat salata tätä asiaa kansalaisilta ja lehdistön edustajilta?
Lappeenrannan poliisin selvitysyksikkö tutkii Suomen oloissa ennen-näkemättömän suurta rahanpesua, jossa pääepäiltynä on viisi virkaa tekevää poliisijohtajaa. Kyseiset rahasummat joita on pesty todistettavasti kotimaisen ja ulkomaalaisen pankkijärjestelmän kautta jo vuoden 2000 alusta alkaen käsittävät useita kymmeniä miljoonia euroja. Kyseisistä rahasummista merkittävä osa on siirretty poliisijohtajien ulkomaille avatuille pankkitileille.Kyseiseen rahanpesuun liittyy muitakin tahoja. Kyseisien summien suuruus perustuu pitkään ajanjaksoon, jolloin rahanpesu on tapahtunut. Lappeenrannan poliisiyksikkö käynnisti salaisen tutkinnan poliisijohtajia vastaan Elokuussa 06.
Kyseinen tutkinta on käynistetty eri tutkintanimikkeellä kuin todellisuus, koska se on haluttu käynnistää salassa niin kansalaisilta kuin lehdistön edustajilta, mikä on ollut ymmärrettävää. Lappeenrannassa salaista tutkintaa johtavat vanhemmat rikoskonstaapelit Tero Muurman sekä Minna Hänninen. Kyseiset tutkinnanjohtajat saattavat kieltää asian sekä toimittajille että muille tahoille viimeiseen asti vedoten tutkinnan keskeneräisyyteen sekä sisäiseen/kansalliseen turvallisuuteen. Jokatapauksessa julkistamisvelvollisuus asiasta on ensimmäisenä kyseisillä tutkinnan johtajilla. Asiasta on myös informoitu kahta ulkomaalaista toimittajaa ja he ovat myös samalla linjalla ilmoitusvelvollisuuden järjestyksen suhteen. Me kaikki odotamme milloin Lappeenrannan poliisin tutkinnanjohtajat antavat ensimmäiset poliisijohtajiin kohdistuvat pidätysmääräykset, sillä aikaa on ollut riittävästi. On muistettava että tutkinta poliisijohtajia vastaan käynnistettiin jo Elokuussa 06. Vahvistamme tämän järkyttävän asian todeksi.
Kyseiset rahasummat joita on pesty viimeisen seitsemän vuoden aikana poliisijohtajien ja siihen liittyvän organisaation toimesta ovat jo kansainvälisen mittapuun mukaan huomattavat. Kyseiset asiat tuovat pakostakin mieleen Ruotsissa 20 v sitten salamurhatun pääministeri Olof Palmen tapauksen. Tapauksen sanottiin liittyvään asetehdas borforsin laittomiin/hämäriin kauppoihin joihin oli sekaantunut useita silloisia huippunimiä Ruotsin politiikan huipulta Olof Palmea lukuun ottamatta. On muistettava, että Calabrian, Ndrangheta rikollisjärjestöllä on Suomessa yksi suuryritykseksi luokiteltava yritys omistuksessaan, jonka järjestö omistaa monimutkaisen yhtiöjärjestelyjen kautta. Kansainvälisen järjestön rahanpesu ulottuu kaikkialle maailmaan, myös pohjoismaihin. Useimmille Suomalaisille järjestö on tuntematon, mutta hakukone Googleen syötettynä sanat: Calabrian mafia tai sana Ndrangheta - antaa järjestöstä totuuden mukaisen kuvan. Kun Ruotsissa johtavassa asemassa rikollisuuden vastaisessa osastossa työskentelevän poliisijohtajan yhteys Ndranghetaan alkoi näyttää yhä varmemmalta, asian tutkinta lopetettiin. Tervetuloa banaanivaltioon nimeltä Suomi, eletään vuotta 2007 ja maa on olevinaan Suomi. Tätä tiedotetta lukiessanne jotkut ovat jopa pudonneet tuoliltaan, sillä vakaana/rehellisenä pidetyn yhteiskunnan paljastuminen kuplaksi voi olla monelle järkytys. Yhteystiedot tutkinnan johtaja Minna Hänniseen: 05-7323176, sähköp. minna.hanninen@poliisi.fi

maanantai 2. helmikuuta 2009

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä




Kuvassa entinen Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen











KKO:2000:51
Diaarinumero: H99/390 Esittelypäivä: 22.3.2000 Antopäivä: 7.4.2000 Taltio: 608

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000051

Ote päätöksestä

Hovioikeus on yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:n 1 momentin 6 kohtaan nojautuen katsonut, että A:n esittämät väitteet ovat hovioikeuden päätöksessä mainituissa olosuhteissa voineet saada Rappen toiminnan näyttämään puolueelliselta ja siten objektiivisesti arvioiden olleet omiaan antamaan aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa syyttäjänä.
Syyttäjä on yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan esteellinen, jos jokin seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Edellä mainitun säännöksen mukaan vasta perusteltu aihe epäillä puolueettomuutta perustaa esteellisyyden. Esteellisyyden toteamiseksi eivät siten riitä vain vastaajan omaan epäilykseen perustuvat väitteet tai hänen esittämänsä rikos-ilmoitus tai tutkintapyyntö, ellei niiden tueksi esitetä tai asiassa muuten tule ilmi sellaisia seikkoja, jotka objektiivisesti arvioiden ovat omiaan antamaan epäilyyn perustellun aiheen. Silloin, kun voidaan arvioida, että esteellisyysväitteelle saattaa olla perusteita, todistelun vastaanottaminen ennen väitteen ratkaisemista saattaa olla tarpeen.
Esteellisyysväitettä arvioidessaan tuomioistuimen on kiinnitettävä huomiota myös siihen, ettei esteellisyysväitettä käytetä epäasiallisesti esimerkiksi oikeudenkäynnin viivyttämiseksi tai asianosaiselle mieleisen henkilövaihdoksen aikaansaamiseksi ja ettei todistelua vastaanoteta tarpeettomasti eikä enemmän kuin on tarpeen esteellisyyden ratkaisemiseksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Olavi Heinonen sekä oikeusneuvokset Kari Raulos, Kati Hidén, Eeva Vuori ja Liisa Mansikkamäki. Esittelijä Jukka-Pekka Salonen.

Syyttäjä Sulo Heiskarin toiminta

Katso Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Katso PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Korkerimman oikeuden päätökseen perustuen voidaan kiistattomasti todeta, että syyttäjä Sulo Heiskari ja syyttäjä Esa Mustonen ovat toimineet esteellisinä ja kaikki Erkki Ahoa ja hänen liikentoimintaansa koskevat päätökset ovat syntyneet rikosten avulla. Siksi Korkeimman oikeuden on purettava kaikki Erkki Ahoa ja hänen liiketoimintaansa koskevat alioikeuksien ja korkeimman oikeuden väärät päätökset.

keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Kymmenen euron juttu - syyttömästä syyllinen













Kuva "rikospaikalta"

Sievissä on tila Metsärautio, jonka kiinteistötunnus on 746-407-13-20 ja sen tilan suuruus on 48.02 hehtaaria sekä tila Maunosalo, jonka kiinteistötunnus on 746-407-13-21 ja sen suuruus on 38.85 hehtaaria. Tilojen välisellä rajoilla Maanmittaushallituksen mukaan ei ole tietä. On vain ajoura, mikä ei ole yksityistie. Siinä ei ole tiekuntaa eikä siinä myöskään ole näonollen suoritettu tietoimitusta. Kysymyksessä on ajoura, jota on on käytetty talviaikana puiden ajamiseen pois metsästä. Ajouran alkuosa, 270 metriä, on tilojen yhteistä ajouraa ja se on rakennettu yhdessä. Ajouran alkupään kustannuksiin tilojen omistajat ovat saaneet valtiolta tukea 55 % kustannuksista. Tämä on ollut niin sanottua Kemera-tukea eli Kestävän matsätalouden rahoitustukea.

Maunosalon tilanomistaja on myöhemmin rakentanut yksin lisää ajouraa rajalle Metsäraution tilanomistajan tietämättä ja luonnollisesti ilman tämän lupaa yhteiselle raja-alueelle. Maunosalon tilanomistaja on tehnyt ajouran jatko-osan alkuosan Metsäraution tilan puolelle raja-alueella ja kääntänyt sen jälkeen väylää omalle puolelleen kuulusteukertomuksen 6870/R/1906/05 mukaan 250 metrin matkalta. Metsäraution tilanomistaja ei olisi tuota ajouran parannusta kuulustelukertomuksen mukaan tarvinnut, sillä hänen mielestä entinen ajo-ura oli hänelle riittävä. Hän ei kuitenkaan olisi kieltäytynyt yhteisen ajouran tekemisestä, jos häneltä olisi sitä kysytty. Maunosalon tilanomistaja on näin tietoisesti ohjannut kulkemisen omalle maalleen. Metsäraution tilan omistajalla ei ollut mahdollisuus kulkea entistä ajouraa, koska se oli Maunosalon tilanomistajan toimesta tuhottu. Siksi hän piti luonnollisenä, että hän voi käyttää Maunosalon tilan ajouraa tuolla lyhyellä 125 metrin matkalla päästäkseen omaan metsäänsä. Muutoin Metsaraution tilanomistaja olisi joutunut rakentamaan toisen ajouran omalle maalleen, kun Maunosalon tilanomistaja rakensi rajalinjalta poismenevän ajouran omalle puolelle ilmoittamatta etukäteen toimistaan Matsäraution tilanomistajalle.

Rikostutkinnat

Maunosalon tilanomistaja teki rikostutkintapyynnön Metsäraution tilanomistajasta sillä perusteella, että Metsaraution tilanomistajalla ei ollut kulkuoikeutta hänen tiellään. Maunosalon tilanomistajan mukaan Metsäraution tilanomistaja oli varastoinut puita ilmeisesti kuormausteknisistä syistä hänen maalleen.Toinen paikka oli tien varrella ojassa ja toinen paikka kuulusteltavan mukaan vasta istutetussa taimikossa. Maunosalon tilanomistaja ei voinut todistaa, että yhtään taimea olisi tuohutunut. Maunosalon tilanomistaja syytti Metsäraution tilanomistajaa hallinnanloukkauksesta ja siitä, tämä oli käyttänyt hänen tietään ilman hänen lupaansa. Kuulustelukertomuksen mukaan yhteiselle tielle on tullut 40-50 cm syvät ajoraiteet.
Toisena asiana Maunosalon tilanomistaja syyttää Metsäraution tilanomistajaa laittomasta uhkausesta perjantaina 9.12.2005. Maunosalon tilanomistaja kertoo, että Metsäraution tilanomiastaja oli sanounut, että "kyllä mies menee hiljaiseksi, kun puuhun nostetaan". Maunosalon tilanomistaja vaati Metsäraution tilanomistajalle rangaistusta myös laittomasta uhkauksesta.

Kuulustelukertomuksessaan Maunosalon tilanomistaja ilmoittaa, että "tulen esittämään korvausvaatimuksen myöhemmin, kun selvitän, että mistä minulla on oikeus vaatia korvauksia. Tulen selvittämään vahinkojen määrän ja laadun". Maunosalon tilanomistaja oli laittanut 200 euron laskun Metsäraution tilanomistajalle metsäautotien käytöstä.
Vanhempi konstaapeli Toni Laakso oli käynyt kuvaamassa ajon jäljet sekä taimikon. Lisäksi hän oli kuvannut saman puupinon kahteen kertaan todistusaineistoksi nimikkeellä "lisää pinoja". Oliko kysymyksessä tietoinen harhaanjohtamisyritys? Kuulustelijana on ollut vanhempi konstaapeli Toni Laakso ja tutkinnanjohtajana ylikonstaapeli Risto Vesaluoma.

Asianomistajan eli Maunosalon tilanomistajan vaatimukset:

- tieosuuden käytöstä 200 euroa + alv 22 %
- katselmus ja selvityskäynnit 100 euroa
- kilometrikorvaukset 92,40 euroa + alv 22 % 20,33 euroa
- korvaus rikosilmoituksen tekemisestä ja poliisikuulusteluissa käymisestä 36.96 euroa
- työajan menetys ja puhelinkulut 150 euroa
- henkiset kärsimykset 500 euroa
- painuneen metsätienkorjauskulut 160 euroa + alv 22 % 35,20 euroa
- kaivurin siirto 100 euroa + alv 22 % 22 euroa
- tuhoutuneiden taimien istutus + kasvun menetys 30 kpl a`30 senttiä, yhteensä 9 euroa + alv 22 % 1,98 euroa
- istutusmatkat 18,48 euroa
- käräjäoikeuden istunnosta työajan menetys 50 euroa + matkakulut
Kaikki yhteensä 1.466,84 euroa + alv 123,48 euroa, yhteensä 1590,32 euroa sekä maanmittauslaitoksen rajantarkastuslasku 216,74 euroa + alv 47,69 euroa, yhteensä 1.854,75 euroa.
Lisäksi Metsämaunon tilanomistaja on vaatinut ojan syventämistä ja maamassojen kivittämistä tielle 175 euroa + alv 38,50 euroa.

Metsäraution tilanomistajan kuulustelukertomus

"Kerroin, että minä laitan uudet taimet, jos keväällä huomataan, että taimia on vahingoittunut ko. metsäpalstalla". "Meillä on tämän metsään menevän tien alkupäässä yhteistä tietä n. 300 metriä. Se rakennettiin yhdessä ja se menee nevan yli. Tie päättyi kankaan reunaan, mistä lähti aikaisemmin rajalinja, mitä pääsi traktorilla ajamaan. Maunosalon tilanomistaja on rakentanut tien tälle linjalle ilman minun lupaani ja minulle siitä ilmoittamatta. Tie oli minulle täysi yllätys. Tämä tie menee osaksi minun puolellani". "Olen korjannut metsätien alkupään, mikä painui puun ajon yhteydessä". "En ole käyttäytynty uhkaavasti enkä korottanut ääntäni".
Oikeusavustajana Metsäraution tilanomistajalla on ollut Kokkolan oikeusavustaja Kimmo Holmberg.

Syyttäjä Vuokko Hautalan syytteet

Syyttäjä Vuokko Hautala on vaatinut rangaistusta Metsäraution tilanomistajalle rikoslain 35 luvun 1 § mukaan vahingonteosta. Metsäraution tilanomistaja on oikeudettomasti vahingoittanut Maunosalon tilan omaisuutta ajamalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla Maunosalon tilan omistamalla metsämaalla sijaitsevalla ajoväylällä sekä varastoimalla puita Maunosalon taimikon päälle, minkä seurauksena ajoväylä ja taimia on vahingoittunut.
Syyttäjä Vuokko Hautala on vaatinut rangaistusta Metsäraution tilanomistajalle rikoslain 25 luvun 7 §:n perusteella laittomasta uhkauksesta, koska Metsäraution tilanomistaja on uhannut Maunosalon tilanomistajaa sanomalla, että "kyllä mies menee hiljaiseksi, kun puuhun nostetaan"
Syyttäjän muut vaatimukset ovat todistelukustannusten korvaaminen ja se, että vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset perusteena laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §.

Mitä laki sanoo?

Rikoslaki 28 luku 11 § 11 § (24.8.1990/769) Hallinnan loukkaus
Joka luvattomasti
1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta,
2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai
3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.

Rikoslaki 25 luku 7 § (21.4.1995/578) Laiton uhkaus
Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Metsäneuvoja Satu Anneli Wirkkala on käynyt tarkistamassa alueen. Wirkkala ei ollut havainnut yhtään vaurioitunutta taimea.
Korvausvelvollisuus: Metsäraution tilanomistaja ei ole kysynyt Metsämaunon tilanomistajalta lupaa tämän maanalueen käyttämiseen varastona. Kohtuuden mukaan riittävä korvaus noin 92 neliömetrin metsämaa-alueen luovuttamisesta muutamien kuukausien ajaksi on 10 euroa.
Käräjäoikeus toteaa, että tällaisessa tilanteessa tienkäyttöä koskevan korvauksen määrittäminen kuuluu yksityistielain 83 §;n nojalla tielautakunnan määrättäväksi. Käräjäoikeus ei voi tutkia Metsäraution tilanomistajan esittämiä vaatimuksia tienkäytöstä.

Hylätyt syytteet:
1. Vahingonteko 1.10. - 9.12.2005
2. Laiton uhkaus 9.12.2005
Valtion varoista maksetaan asianomistaja Metsämaunon ansionmenetyksiä 50 euroa sekä matkakuluja 18,92 euroa.
Todistaja Satu Wirkkalalle maksetaan korvauksena 52,70 euroa.
Käräjätuomari Heikki Sneck
Kommentti käräjäoikeuden tuomioon: Tuomittiinko henkilö sellaisesta teosta, josta syyttäjä ei edes syyttänyt?

Laiton katselmus

Maunosalon penkkatien osalta järjestettiin tiekatselmus Sievin tielautakunnan toimesta. Tielautakunnalla ei kuiternkaan ollut toimivaltaa käsitellä kutsun mukaista vaurioiden korvausasiaa, koska asiasta oli käräjäoikeuden lainvoimainen päätös 22.2.2007 ja se oli saanut lainvoiman. Metsäraution tilanomistajan ei oltu näytetty aiheuttaneen vahinkoa. Maunosalon tilanomistajan olisi pitänyt valittaa asiassa Rovaniemen hovioikeuteen. Laki yksityisistä teistä 15.6.1962/358 1 § rajaa kokouksen esityslistan asiat soveltamisen ulkopuolelle ilman tiekuntaa tai tietoimitusta olevan penkkatien. Kun Maunonsalon penkkatielle ei ole perustettu tiekuntaa eikä ole pidetty tietoimitusta. Tielautakunnalla ei ole toimivaltaa ennenkuin on pidetty tietoimitus, jolle tiekunta perustetaan.

Jotta yksityisistä teista annetun lain 83 §:ää voitaisiin soveltaan niin asiaa olisi pitänyt ensin käsitellä tietoimituksessa. Käräjäoikeushan ei tutkinut sitä asiaa, että onko tiellä tiekunta tai onko tietoimitusta pidetty. Koska nyt on käräjillä vaadittu rangaistusta tien luvattomasta käytöstä, niin se estää lain 83 §:n nimenomaisen toisen lauseen nojalla sen, että tielautakunta pystyisi määräämään korvausta, koska rangaistusta oli jo ehditty luvattomasta käytöstä käräjilä asiassa vaatia ja josta käräjäoikeus päätti 10 euron korvauksen ja muilta osin hylkäsi kanteen. Katselmuksessa on määrätty 24 euron maksu. Katselumus on ollut laiton ja sen päätökset laittomia.

Laki yksityisistä teistä 1 luku 1 §

Tämä laki koskee kaikkia yksityisiä teitä, sellaisia teitä lukuun ottamatta, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää. Sellaiseen tiehen, jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty.
Mitä tässä laissa säädetään tieoikeudesta, koskee myös muun lainsäädännön nojalla annettua yksityistä kulkuyhteyttä palvelevaa rasiteoikeutta tai pysyvää käyttöoikeutta.

Syyttäjä Sulo Heiskarin syyttämättä jättämispäätös

Metsäraution tilanomistaja on tehnyt rikostutkintapyynnön Maunosalon tilanomistajasta perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Rikostutkinnan on suorittanut vanhempi konstaapeli Toni Laakso ja tutkinnanjohtajana on toiminut Risto Vesaluoma. Rikostutkinnassa olisi pitänyt selvittää miten Maunonsalon tilanomistaja todistaa oikeudessa esittämänsä väärät lausumat oikeaksi. Maunosalon tilanomistajalla on todistustaakka asiassa. Sitä rikostutkinta ei ole selvittänyt. Laittomasta uhkauksesta käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Tilojen omistajien välistä keskustelua ei ole ollut kuulemassa kukaan. Sellaista keskustelua ei ole myöskään 9.12.2005 käyty, koska Metsäraution tilanomistaja oli tuolloin perjantaina muualla. Myös vahingonteosta syytteet hylättiin. Tässäkin asiassa todistustaakka on Maunosalon tilanomistajalla. Mitään vahinkoa ei ole pysytty osoittamaan.
Minun oikeustajuni mukaan sekä rikostutkija että tutkinnanjohtaja ovat hoitaneet kuulustelut kelvottomasti.

Syyttäjä Sulo Heiskari teki asiassa 30.1.2008 asiassa R08/451 syyttämättä jättämispäätöksen 08/168. Päätöksen mukaan "jätän syytteen nostamatta, koska asiassa ei ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Perätön lausuma viranomaismenettelyssä on rangaistava vain tahallisesti tehtynä. Koska tahallisuudesta ei ole esitutkinnassa ilmennyt näyttöä, en nosta syytettä". Kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari.

Erkin kommentti: Vanhempi konstaapeli Toni Laakso ja syyttäjä Vuokko Hautala eivät ole tarkistaneet onko Maunosalon tilanomistaja ja Metsäraution tilanomistaja tavanneet toisensa 9.12.2005. Eivät ole, sillä Metsäraution tilanomistaja voi pitävästi todistaa asian. Laitonta uhkausta ei siten ole voinut tapahtua. Myöskään Metsäraution oikeusavustaja Kimmo Holmberg ei ole selvittänyt tätä asiaa. Oikeusavustaja ei ole käynyt paikan päällä ajouralla katsomassa tilannetta. Hän on hoitanut asian perehtymättä asiaan riittävästi.

Rikostutkinnalla ei ole selvitetty miksi Metsäraution tilanomistaja käytti Maunosalon tilan tietä puutavaran kuljetukseen. Rikostutkinnassa ei selvitetty minkä matkan Metsäraution tilanomistaja käytti Maunosalon tilan tietä. Matka on n. 125 metriä. Kysmys oli Maunonsalon tilanomistajan laittomasta toiminnasta johtuva teko. Mikäli Maunosalon tilanomistaja olisi noudattanut Suomen lakia niin Metsäraution tilanomistajan ei olisi tarvinnut käyttää Maunosalon tilan ajouraa. Metsäraution tilanomistaja ei aiheuttanut vahinkoa Maunosalon tilanomistajan ajouralle eikä maalle. Metsäraution tilanomistaja oli pakotettu käyttämään Maunosalon tilan tietä Maunosalon laittoman toiminnan seurauksena lyhyeltä matkalta päästäkseen omalle maatilalleen. Yhtään taimea ei voitu osoittaa tuhotuksi. Yhteisen ajouran korjaus on suoritettu Metsäraution tilanomistajan toimesta. Sen sijaan on syytä epäillä, että Maunonsalon tilanomistaja tuhosi Metsäraution tilan taimia rakentamalla tietä Metsäraution tilalle noin 20 metrin matkalle yhteisellä raja-alueella Metsäraution tilanomistajan tietämättä.
Rikostutkijan voidaan epäillä yrittäneen johtaa tutkintaa harhapoluille ottamalla samasta puupinosta kaksi eri kuvaa kahdesta erisuunnasta ja ilmoittamalla, että kysymyksessä on " lisää puupinoja".

Rikoslain mukaan hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Onko haitta suurempi kuin vähäinen, kun yhtään taimea ei ole tuhoutunut ja puita on pidetty varastoituna kuormausteknistä syistä. Mitään vahinkoa siitä ei ole kenellekään aiheutunut. Laittomasta uhkauksesta ei ole minkäänlaista näyttöä eikä todistusaineistoa 9.12.2005. Syyttääjä Vuoko Hautala nosti kuitenkin syytteen asiassa vahingonteosta ja laittomasta uhkauksesta. Käsittämätömän typerää toimintaa syyttäjältä.

Syyttäjä Vuokko Hautalan toiminta on täysin käsittämätöntä. Mielestäni kansalaisten turvallisuuden kannalta olisi parempi jos Vuokko Hautalan toiminta otettaisiin kriittiseen tarkasteluun valtakunnansyyttäjävirastossa sekä oikeusministeriössä, sillä tämä ei ollut ensimmäinen älytön syyteharkinta syyttäjä Vuokko Hautalalta.

Perättömän ilmiannonosasta tutkinnat eliminoitiin muun muassa Raimo Ollilan toimesta, vaikka näytöt olivat kiistattomat. Metsäraution tilanomistaja oli keskustellut asiasta Raimo Ollilan kanssa.

Näyttää siltä, että tässä asiassa on kaikki niinkuin pyöränistuin eli päin takapuolta. Tavallista lainkuuliaista, lakia tuntematonta maanviljelijää, on viety kuin kuoriämpäriä. Mielestäni syyttömästä on tehty syyllinen ja koko prosessi on ollut yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä. Metsäraution tilanomistaja on kärsinyt melkoisia taloudellisia vahinkoja ja henkisinä kärsimyksiä. Hänellä on syntynyt taloudellista vahinkoa työajanmenetyksinä, turhina kuulusteluina, tarpeettomina oikeudenkäynteinä, puhelinkuluina ja kopiokuluina, matkakuluina jne. Kaikki nämä on jätetty käsittelemättä asian osalta, kun syyttömästä on tehty syyllinen.

maanantai 26. tammikuuta 2009

Raimo Ollilan toimet jälleen tutkinnan kohteeksi
















Eläkkeellä oleva oulaistelainen poliisi Veikko Tenkula ja hänen vaimonsa ovat taistelleet oikeuksiensa puolesta epäillen erästä yritystä ympäristörikoksesta ja viranomaisia rikosten peittelystä. Tänään 26.1.2009 sain avunpyynnön heiltä. Teen voitavani asiassa. Keskeisenä henkilöä asiassa on jälleen kerran Ylivieskan poliisi Raimo Ollila. Voit perehtyä asioihin näistä linkeistä.

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/Alasivut/historia.htm

http://sanomat24.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=11158&Itemid=192

http://eok.fi/eok/index.php?option=com_content&task=view&id=62&Itemid=50

Pyysin oikeusministeri Tuija Braxia, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Anni Sinnemäkeä ja kansanedustaja Erkki Pulliaista ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Lähetin asian myös Sisäasiainministeriön poliisiosaston tutkittavaksi. Odotan vihreiltä toimenpiteitä asiassa.

Katso oikeuden päätöksiä

http://www.kho.fi/paatokset/17968.htm

http://www.hfd.fi/paatokset/25953.htm

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62001J0114:FI:HTML

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62000J0009:FI:HTML

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Uudistettu tutkintapyyntö

















Uudistan tutkintapyynnön kiireellisenä asiana. Sisäasianministeriön poliisiylitarkastaja Jouni Välkki on 17.6.2005 siirtänyt 27.9.2004 tekemäni tutkintapyynnön SM-2005-156/Ri-2 valtakunnansyyttäjäviraston tutkittavaksi. Tutkintapyyntö koski useita poliiseja, joiden katsoin syyllistyneen virkarikoksiin asioideni käsittelyn yhteydessä. Silloin asian käsittely mielestäni tarkoituksellisesti vedettiin sivuraiteille.

Nyt tilanne on se, että asiat voidaan kiistattomasti todistaa asiakirjanäytöin, todistajalausunnoin ja juridisin argumentein. Enää ei ole mahdollista livetä asioissa mihinkään suuntaan. Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle sekä Oulun KRP:lle. Asioihin on sotkeutunut merkittävä määrä poliiseja, syyttäjiä ja asianajajia.
Keskeiset tekijät ovat Ylivieskan poliisi Raimo Ollila, Oulun KRP:n entinen päällikkö Eero Klemetti ja Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä. On syytä epäillä, että nyt joukkoon on liittynyt Oulun lääninhallituksen poliisiosaston poliisijohtaja Sauli Kuha. On syytä epäillä, että nykyinen Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on kuvioissa mukana. Tässä on vain muutamia poliiseja mainittuna. Tutkinnan aikana toimitan tutkimattajättämispäätöksien numerot ja koodit sekä täydellisen nimiluettelon niistä poliiseista joiden epäilen syyllistyneen virkarikoksiin minua koskevissa asioissa.

Asiat, joissa epäilen tehdyn virkarikoksia löytyvät pääosiltaan näistä linkeistä
Selvityspyyntö Sisäasianministeriön poliisiosastolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/selvityspyynt-sisasianministerin.html


Pyydän kiireellistä tutkintaa asian selkeyden ja todistusaineiston kiistattomuuden vuoksi sekä pikaista ilmoitusta siitä kuka toimii asiassa tutkinnanjohtajana. Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta. Vaadin aiheutettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista korkoineen.

Kalajoella 21.1.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

tiistai 20. tammikuuta 2009

Selvityspyyntö Sisäasiainministeriön poliisiosastolle


















Pyydän Sisäasiainministeriön poliisosastoa toimittamaan minulle ensi tilassa poliisylitarkastaja Jouni Välkin Kemin kihlakunnan poliisilaitokselle 6.6.2008 siirtämän tutkintapyynön SM-2007-2086/Pr-1 asiakirja-aineiston tutkintapäätöksineen. Minuun tutkintapyynnön tekijänä ei ole otettu asiasta muuta yhteyttä kuin mitä olen saanut poliisiylitarkastaja Jouni Välkiltä ilmoituksen tutkinnan siirrosta. Minulle ei ole asiasta myöskään toimitettu tutkimattajättämispäätöstä, jos sellainen on tehty. Kemin poliisi ei ole ollut minuun yhteydessä asian johdosta. Onko tilanne sama kuin Lapin lääninhallituksen poliisiosastolle poliisiylitarkastajan osoittaman rikostutkintapyynnön suhteen eli tutkittava instanssi ei ole saanut tutkintapyynnön siirtoa lainkaan? Sitä selitystä olisi vaikea uskoa. Epäilen, että Kemin poliisi ei ole tehnyt asialle yhtään mitään. Kysymyksessä on Rovaniemen poliisin ja Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden toimintaa koskeva tutkintapyyntö.

On aika käsittämätöntä miten olen voinut joutua rehellisenä ja oikeudenmukaisena ihmisenä tällaisen viranomaisten pyörittämän rikollissysteemin uhriksi. Suurimmat rikokseni koko elämäni aikana ovat vajaan 40 vuoden aikana saamani viisi ylinopeussakkoa. Haluan puhdistaa maineeni ja saada Suomen valtiolta täysimääräiset korvaukset kärsimistäni rikollisten virkamiesten minulle aiheuttamista taloudellisista vahingoista ja henkisistä kärsimyksistä, joiden kohteeksi olen joutunut kohta 14 vuotta kestäneen oikeustaistelustani aikana.

Kalajoella 20.1.2009 Erkki Aho