Kantelu rikoskomisario Sampo Suomalan toiminnasta

From: E.Aho

Sent: Wednesday, October 03, 2012 7:58 PM

To: kirjaamo.helsinki@poliisi.fi ; sampo.suomala@poliisi.fi ; kirjaamo@okv.fi ; pauliine.koskelo@oikeus.fi

Subject: Re: Tutkintapyyntö esittellijä Kaisu Arposen toiminnasta

Kantelu oikeuskanslerille rikoskomisario Sampo Suomalan toiminnasta

Pyydän oikeuskansleria tutkimaan onko Helsingin poliisin rikoskomisario Sampo Suomela toiminut lain ja ohjeiden mukaisesti tutkiessaan korkeimman oikeuden esittelijän Kaisu Arposen toimintaa.

Minun oikeustajuni mukaan korkeimman oikeuden esittelijä ei voi tehdä Korkeimman oikeuden nimissä yksin. Toinen tärkeä asia on se, että Kaisu Arponen käsitteli asiaa toiseen kertaa ja silloin hän minun oikeustajuni mukaan toiminut esteellisenä ja siitä on aiheutunut minulle valtavia taloudellisia tappioita ja mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä.

Kaiken lisäksi korkein oikeuden esittelijän Kaisu Arposen päätös on vuoren varmasti tietoisesti väärä päätöstä, sillä oli soittanut korkeimman oikeuden esittelijälle ennen päätöksen tekemistä ja olin kertonut sen, mikä on olennaista asiassa ja mitä aineistoa olen korkeimpaan oikeuteen toimittanut. Miksi rikoskomisario Sampo Suomala ei toiminut antamieni ohjeiden ja vaatimusteni mukaisesti?

Annoin tutkintapyynnössä selkeät ohjeet miten asia tutkittava jota rikos paljastuu. Nyt rikoskomisario Suomela on jättänyt käytännössä asian tutkimatta ja kysynyt epäillyltä asiaa puhelimitse. Tämä on mielestäni järkyttävää toimintaa. Linkit sähköpostistani olisi pitänyt avata ja verrataan niitä aineistoja korkeimmalle oikeudelle lähetettyyn aineistoon. Nyt epäilty rikos on jätetty tutkimatta. Tällaista menettelyä en voi hyväksyä. Pyydän oikeuskansleria tutkimaan asian. Asia tiedoksi myös poliisi Suomelalle sekä korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelolle.

Kalajoella 03.10.2012

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

From: E.Aho

Sent: Sunday, May 22, 2011 5:23 PM

To: kirjaamo.helsinki@poliisi.fi

Subject: Tutkintapyyntö esittellijä Kaisu Arposen toiminnasta

Helsingin poliisi

kirjaamo.helsinki@poliisi.fi

Rikostutkintapyyntö korkeimman oikeuden esittelijän Kaisu Arposen toiminnasta

Esittelijä Kaisu Arponen on tehnyt asiakirjan mukaan itse korkeimman oikeuden päätöksen vaikka hänellä ei siihen toimivaltaa olekaan. Kysymys kiireelliseksi määräämisestä. Päätös on

28.03.2011 Diaarinumero R2011/263 esittelijä Kaisu Arponen

Kahden kuukauden kuluttua Kaisu Arponen on toiminut esittelijänä samaa asiaa koskevassa asiassa ja tehnyt vuoren varmasti tietoisen väärän ja ihmisoikeussopimusten vastaisten esittelyn asiassa. Katson, että Kaisu Arponen on ollut esteellinen toimimaan asiassa esittelijänä. Pyydän myös tutkimaan onko Kaisu Arponen sukua Seppo Arposelle, joka liittyy tähän asiakokonaisuuteen törkeän petoksen kautta. Päätös on 19.052011 Diaarinumero R2011/263 Nro 1125 Asian ovat ratkaisseet Kitunen ja Koponen , esittelijänä Kaisu Arponen

Euroopan ihmisoikeussopimuksen

6 artikla.

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

13 artikla.

Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

14 artikla.

Syrjinnän kielto
Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Syyttäjän asema ja tehtävät

Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa.
Syyttäjän tehtävänä on myös rangaistusmääräysten ja rikesakkomääräysten antaminen siten kuin siitä erikseen säädetään. (27.8.2010/761)
L:lla 761/2010 muutettu 3 momentti tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Syyttäjän tehtävänä on myös rangaistusmääräysten antaminen siten kuin siitä erikseen säädetään.

12 §

Esteellisyys

Syyttäjä on esteellinen, jos:
1) hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista taikka sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
5) hän on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen tai hallintoneuvoston jäsenenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjän lähisukulaisella tarkoitetaan hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. (5.12.2003/1027)
Syyttäjä saa esteellisenäkin ryhtyä toimeen, joka ei siedä viivytystä. Syyttäjän on ilmoitettava esteellisyydestään sille, joka määrää hänelle sijaisen.

Esitutkintalaki 30.4.1987/449

Esteellisyys

16 §

Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Lähisukulaisella tarkoitetaan 1 momentissa tutkinnanjohtajan tai tutkijan lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan tutkinnanjohtajan tai tutkijan puoliso sekä hänen kanssaan avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä tutkinnanjohtajan tai tutkijan kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista.
Tutkinnanjohtaja tai tutkija saa esteellisenäkin ryhtyä toimenpiteeseen, jota rikoksen selvittämistä vaarantamatta ei voida viivyttää.

ESIMERKKEJÄ, JOTKA TUTKIJAT JA TUTKINNANJOHTAJAT OVAT JÄTTÄNEET TUTKIMATTA JA SYYTTÄJÄT SYYTTÄMÄTTÄ
Poliisi jätti kaikki rikokset tutkimatta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/04/poliisi-jatti-kaikki-rikokset.html
75 päivän vankeustuomio on tullut olemattomasta saatavasta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/04/miksi-75-paivan-ehdoton-vankeustuomioni.html
Jouni Remes ja Markku Koski
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2010/12/jouni-remes-ja-markku-koski.html
DVD Mayday from Finland http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Tässä on asioiden juridinen argumentointi:

PR-talojen markkinoilta poistaminen http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Katso syyttäjä Sulo Heiskarin toiminta http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/12/sm-2007-2086pr-1.html

Esteelliset tutkinnanjohtajat ja esteelliset syyttäjät http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/08/esteelliset-tutkinnanjohtajat-ja.html

Kuulemisasia http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/

Nämä asiat kiistattomasti osoittavat, että tutkijat, tutkinnanjohtaja ja syyttäjät sekä käräjä tuomarit ovat toimineet esteellisinä ja puolueellisesti ja oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia.
Vaadin, että poliisi pyytää korkeimmalta oikeudelta asioissa esittelymuistiot ja kaiken sen materiaalin jonka pohjalta esittelyt on tehty. Pyydän, että ko, materiaali toimitetaan minulle jotta voin tarkistaa onko lähettämäni kaikki materiaali ollut päätöksen teon pohjana. Haluan jo siinä vaiheessa antaa oman lausumani asiassa ja haluan Kirsi Arposen kuulustelun jälkeen antaa loppulausumani asiassa.
Vaadin esittelijä Kirsi Arposelle Suomen lain mukaista rangaistusta ja vaadin Kirsi Arposelta 100 000 euron korvauksia päätösten aiheuttamista vahingoista ja mittaamattomista henkisistä kärsimyksistä, mitä oikeuden väärät päätökset ovat minulle aiheuttaneet.
Kalajoella 22.05.2011
Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
Plassintie 39 A 3
85100 Kalajoki
puh. 08-462763
gsm 044-3025948