Jumalisjärven Lohi ay ja Emajoen Lohi Oy – nimismies Vesa Juntunen ja varatuomari Mikko Kovalainen

Kansanedustaja Juha Väätäinen kuvassa keskellä, otti hoidettavakseen allaolevan jutun: Jumalisjärven Lohi Ay ja Emäjoen Lohi Oy - nimismies Vesa Juntunen ja varatuomari Mikko Kovalainen
Selostus törkeiden rikosten kohteeksi joutuneista

Vappuna 2006 olin Perussuomalaisten puheenjohtajan, Timo Soinin, kanssa puhumassa Kajaanin torilla. Siellä kaksi miestä Suomessalmelta tuli luoksemme ja pyysi apua ongelmiinsa. Timo pyysi minua hoitamaan tämän asian selvittämisen. Viime syksynä kävin Suomussalmella perehtymässä tapaukseen. Kävin asianomaisten luona tarkentamassa saamaani postitettua aineistoa. Nyt minulle on muodostunut selkeä kuva niistä törkeistä rikoksista, joiden kohteeksi suomussalmelaiset miehet olivat joutuneet.

Iltalehti otsikoi keskiviikkona 23.3.1994 uutisen otsikolla "Ex-nimismiehen liikesotkut tuonevat uusia syytteitä." Hyrynsalmen entisen nimismiehen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä vielä uusia syytteitä. Hyrynsalmen vallesmannina toiminut Vesa Juntunen harrasti monipuolista liiketoimintaa paikkakunnalla. Kalankasvatuksen lisäksi nimismies Vesa Juntunen pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista Hyrynsalmelle. Ukkohallan lomakeskuksesta suunniteltiin turistirysää, joka vetäisi maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä varten perustettiin parinkymmenen yrityksen yritysrypäs pyörittämään erilaisia liiketoimintoja.
KRP tutki Juntusen toimia ja häntä vastaan nostettiin syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen epärehellisyydestä ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä. Hän aloitti dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen Lohi Oy:n. Kalankasvatuksen avulla hän pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista. Kaiken alku oli kuitenkin Emäjoen Lohi Oy.

Suomussalmella oli toiminnassa Jumalisjärven Lohi Ay. Jumalisjärven Lohi Ay:n osakkaina olivat:
- Paavo Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1986,
- Seppo Heikkinen 1.1.1987 - 31.05.1991 ja
- Lauri Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1989.
- Avoin yhtiö joutui lopettamaan kalanpoikastuotannon varattomana 31.5.1991.

Nimismies Vesa Juntunen perusti kilpailevan yrityksen ja ammattitaidon hän sai yritykseen Jumalisjärven Lohi Ay:n yhtiömieheltä Lauri Heikkiseltä, jonka hän otti osakkaaksi oman yritykseensä Emäjoen Lohi Oy:öön. Emäjoen Lohi Oy:n yhtiömiehet olivat Hyrynsalmen nimismies Vesa Veikko Eemeli Juntunen,
Eija Birgitta Juntunen enemmistöosakkaana ja
Lauri Eemeli Juntunen osakkaana ja
metsäinsinööri Juho Kemppainen osakkaana omistivat Emäjoen Lohi Oy:n.
- Emäjoen Lohi Oy toimi seurakunnalta vuokratulla maalla 4.2.1988 alkaen.
- Yhtiö rekisteröitiin 13.7.1988.
- Kainuun Osuuspankki haki yrityksen konkurssiin 21.9.1992.
- Kajaanin käräjäoikeuden tuomio 6.10.1992.

Yhteiskunnan tukea Emäjoen Lohi Oy sai seuraavasti: Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa 13.3.1989.

Herrasmiessopimus, esteellisyys ja rikollisten suojelu

Asianomistaja (S.H.) ei maallikkona pystynyt vuonna 1989 arvioimaan asioita oikeudelliselta kannalta, eikä pystynyt nimeämään rikoksia. Asianomistaja luotti poliisiin toimintaan. Esitutkinnassa asianomistajaa avusti asianajaja Merja Eskonpekka-Tuure Suomussalmelta. Asianajaja jättäytyi pois avustajan tehtävästä, kun esiin tuli kalanpoikaskaupat Hyrynsalmen nimismiehen Vesa Juntusen ja tämän yhtiön kanssa sekä niihin liittyvät reklamaatiot. Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuure ilmoitti, että ”heillä on herrasmiessopimus toisten kanssa, että ei poleta toistemme varpaille”. Tällä hän tarkoitti nimismies Vesa Juntusta.

Rikostutkinnassa poliisi Seppo Pelli suhtautui ylimielisesti ja välinpitämättömästi rikostutkintaan. Syykin oli selvä, nimismiestä oli syytä epäillä rikoksista. Siksi rikostutkinnat olisi pitänyt siirtää Keskusrikospoliisille. Näin ei tehty. Suomussalmen nimismies Antti Karjalainen ei suorittanut syyteharkintaa, vaikka olisi pitänyt toimia asian vaatimalla tavalla. Myös lääninsyyttäjä Jouni Välkki jätti syytteet nostamatta. Lääninsyyttäjä Jouni Välkin olisi pitänyt siirtää syyteharkinta valtakunnansyyttäjälle, koska oli syytä epäillä, että hän oli asiassa selvästi esteellinen.

Väärennetyt avoimet valtakirjat

Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuuren jälkeen asiaomistajan asioita ryhtyi hoitamaan asianajaja Mikko Kovalainen. Asianomistajat eivät saaneet myöskään oikeuden päätöksiä tiedokseen, eivätkä voineet käyttää lain suomia oikeussuojakeinoja asioissa eli eivät voineet valittaa päätöksistä, koska eivät saaneet niitä tiedokseen.

Hän vei asioita oikeuteen ennen kuin oli saanut HTM tilintarkastajan Väinö Pulkkisen selvityksen yhtiön kirjapidosta. Asioita selvittänyt Pekka Pesonen, todistaa, että toinen yhtiömies oli velkaa yhtiölle 642 191,45 markkaa eli oli käyttänyt yhtiön rahoja omiin tarkoituksiinsa. Lisäksi nimismies Vesa Juntunen/Emäjoen Lohi Oy oli velkaa yritykselle 211 800,00 markkaa. Näin aiheutettiin suurta vahinkoa asianomistajalle. Mikko Kovalainen ei ole enää asianajaja.

Suomussalmen poliisille on jätetty erittäin tarkka tutkintapyyntö 9.12.1990 toisen yhtiömiehen toimista. Kaikki nämä asiat poliisi jätti tutkimatta, koska oli syytä epäillä, että rikoksissa oli mukana Hyrynsalmen silloinen nimismies Vesa Juntunen.

Epäilty vakuutuspetos

Yritys laajensi toimintaansa vuoden 1986-1987 aikana niin, että poikastuotantoon rakennettiin uusi halli, kokonaiskustannuksiltaan miljoona markkaa. Uuteen laitokseen tuli lämmönvaihtimella varustettu vedenkierto- ja valvontajärjestelmä. Uutta järjestelmää käynnistettäessä tapahtui erikoisia asioita. Lämmönvaihdin oli kytketty väärin, mikä tarkoitti sitä, että altaissa kiersi koko ajan sama vesi ja poikaset kuolivat omiin jätöksiinsä keväällä 1987. Vika oli siinä, että vaihtimen putket oli kytketty vastoin ohjeita ristiin.

Kytkennän oli tehnyt ja valvonut asianomistajan toinen yhtiömies, joka harjoitti päätoimisesti LVI-urakointia. On täysin selvää, että ammattimies ei voi tehdä tällaista vahinkoa tietämättään. Vahingon suuruus oli 600 000 markkaa. Toinen yhtiömies oli hakenut vahingonkorvausta vakuutuksesta. Tähän vahingonkorvaushakemukseen hän oli väärentänyt asianomistajan nimen keväällä 1987. Tämän teon hän tunnustaa poliisikuulusteluissa. Tekoa on syytä epäillä törkeäksi vakuutuspetokseksi, jonka poliisi jätti selvittämättä.

Toinen yhtiömies oli lisäksi väärentänyt asianomistajan nimen öljylämmityshakemukseen 8.12.1986. Toinen yhtiömies teki kauppoja nimismiehen Vesa Juntusen yhtiön kanssa, jossa hän oli myös osakkaana. Näin tämä toinen yhtiömies istui kahdella jakkaralla ja myi nimismiehen yhtiölle erikoisilla hinnoilla poikasia 5.6.1988 ja 24-25.8.1988. Poliisi ei tutkinut reklamaatioita tehdyistä kaupoista. Toinen yhtiömies sai tuomioita vuonna 1990 kavalluksesta 198 750,00 markkaa. Hänen kuitenkin sallittiin hukata omaisuutensa sen jälkeen. Kysymys on törkeästä velallisen epärehellisyydestä, mikä jätettiin tutkimatta.

Eduskuntakysely

Kansanedustaja Sulo Aittoniemi teki eduskuntakyselyn Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen toimista. Oli epäiltävissä, että nimismies Vesa Juntusen liiketoiminnan vastuupiirissä oli myös yhtiöitä, joita oli tuettu valtion taholta eri rahoitusmuotojen kautta.

Sulo Aittoniemi kysyi 16.2.1994:
Ovatko
Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy,
Tuomivaaran Matkailukeskus Oy,
Hyrynsalmen Matkailu Oy,
Ukkohalla Oy,
Ukkohallan Myyntitykit Oy,
Ukkohallan Rakennusliike Oy,
Ukkolohi,
Ukkohallan Tuomi-Invest Oy,
Emäjoen Lohi Oy,
Tykkyukko Oy,
Ukkohallan Alppikylä Oy,
Kirkkonummen Laskettelu & Golf Oy/ Hilfing Nyberg,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Saunatonttu,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Välskäri, Kiinteistö Oy Hallanlinna,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko ja
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Kuppari
olleet valtion taholta erilaisten tuki- ja lainoituspäätösten kohteena, ja onko Hallitus riittävän tarkoin seurannut mahdollisten rahoituspäätösten oikeellisuutta ja niihin liittyneiden varojen lainmukaista käyttöä.

Kauppa- ja teollisuusministeri vastaa

Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen vastasi mm. näin:

Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy:lle kauppa- ja teollisuusministeriön Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 30.7.1991 investointiavustusta 855 000 markkaa hiihtokeskushankkeeseen. Kera Oy on rahoittanut yritystä myös viidellä eri päätöksellä vuosina 1987-1992.

Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle lomakylähankkeeseen KTM:n Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 31.10.1988 tehdyillä päätöksillä investointiavustusta ja käynnistysavustusta yhteensä 783 000 markkaa. Lisäksi KTM:n Kainuun piiri on myöntänyt yritykselle 30.11.1989 investointiavustusta 447 700 markkaa.

Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa 13.3.1989.

Ukkohalla Service Oy:lle KTM:n yrityspalvelun Kainuun piiritoimisto myönsi 19.12.1990 pienyritystukea 50 000 markkaa. Ukkohallan Alppikylä Oy:lle myönnettiin työministeriön varoista investointiavustusta 3 629 200 markkaa. Lisäksi myönnettiin 24.5.1990 työministeriön varoista 2 908 800 markkaa.

Tukien maksatuksen jälkeen tuetuista yrityksistä konkurssituomion on saanut Tuomivaaran Matkailukeskus Oy joulukuussa 1993, Emäjoen Lohi Oy vuoden 1993 alussa, Ukkohallan Alppikylä Oy toukokuussa 1993. Myös Hyrynsalmen hiihtokeskus asetettiin konkurssiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Keran toimesta on tiettyjen em. yritysten osalta jätetty poliisille rahoituksen väärinkäyttöön liittyvän syytteen nostamista koskeva kirjelmä. KTM:n tätä koskeva kirjelmä on jätetty KRP:lle 21.2.1994. Lisäksi osa kysymykseen kohteena olleista yhtiöistä on poliisitutkinnan alla. Hallitusneuvos Sakari Arkio on myöntänyt, että on syytä epäillä avustuspetoksia Vesa Juntusen yritysryppäässä.

Asianomistajan kärsimät vahingot

Iltalehti kirjoitti 23.3.1994, että Ex-nimismiehen liikesotkut tuonevat uusia syytteitä. Valtio avusti miljoonilla yritysrypästä. Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä uusia syytteitä.

Iltalehti kirjoittaa, että Hyrynsalmen nimismies aloitti dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen Lohi Oy:n. Kalankasvatuksen lisäksi nimismies Vesa Juntunen pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista Hyrynsalmelle. Ukkohallan lomakeskuksesta suunniteltiin turistirysää, joka vetäisi maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä varten perustettiin parinkymmenen yrityksen yritysrypäs pyörittämään erilaisia liiketoimintoja. KRP tutki Juntusen toimia ja häntä vastaan nostettiin syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen epärehellisyydestä ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä

Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa toimien vuoksi seuraavat vahingot:

1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,
1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,
1988 kalakauppa 54 100,00 markkaa,
1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,
1991 jatkettu kavallus 9,669,30 markkaa,
1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,
1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.
1992 asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.


Olen käynyt laajan rikosprosessin asiakirja-aineiston läpi ja haastatellut keskeiset rikosten uhrit. Olen varma siitä, että asiassa annetut oikeuden päätökset ovat varmasti vääriä ja todelliset rikolliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla

Todellista sikailua?

On syytä epäillä ja on ilmeisen todennäköistä, että asianajaja Mikko Kovalainen on väärentänyt avoimet asianajovaltakirjat ja toiminut niiden avulla täysin päämiesten tietämättä heidän lukuunsa. Sekä Seppo että Paavo Heikkinen todistavat, etteivät he ole allekirjoittaneet avoimia asianajovaltakirjoja Mikko Kovalaiselle. Samaa osoittavat myös käsialanäytteet. Käräjäoikeuden pöytäkirjat tukevat vahvasti tätä havaintoa.

Asianajaja Mikko Kovalaisella oli tapana lainata päämiehiltään rahaa asioiden hoitamiseksi. Joensuun käräjäoikeuden pöytäkirja 10.12.1996 R96 osoittaa selkeästi millaista vempulointia Mikko Kovalaisen raha-asioiden hoito oli. Siksi asianomistajat nostivatkin kanteen Mikko Kovalaista vastaan kavalluksesta ja sellaisesta.

Otteita Joensuun käräjäoikeuden pöytäkirjasta

Syyttäjä: Jokainen matkalaskuun merkitty yksilöity päivä on virheellinen.
Kovalainen: Laskussa saattaa olla päivämääräheittoja.
Virolainen: Kovalainen on myöntänyt tekaisseensa laskun. Aino Jääskeläinen ei ole antanut mitään selvityksiä matkoihin liittyen, ainoastaan selvitykset maksamistaan palkkioista. Kovalainen on toimittanut asiakirjat verottajalle matkalaskuna, koska nämä eivät silloin olleet verotettavaa tuloa. Kovalainen on tässä asianomistajan käsityksen mukaan syyllistynyt myöskin verorikokseen.
Virolainen: Matkalasku on esitetty Tampereen käräjäoikeudessa. Siellä on esitetty kaikki se, paljonko aikaa on käytetty neuvotteluihin ja matkoihin, mutta ne on ”könttäsummana”. Ei ole olemassa mitään tarkkoja selvityksiä. Kun vertaa kaikkia niitä suorituksia, jotka Jääskeläinen ja Kinnuset ovat Kovalaiselle maksaneet, Kovalaisen tekemiin toimenpiteisiin, osoittaa, että on maksettu yli 40 000 mk enemmän kuin mitä Kovalaisen toimeksiannoista olisi tullut.
Puheenjohtaja: Väitetään, että olette tehnyt valtakirjat, pitääkö se paikkansa?
Kovalainen: Kyllä varmasti pitää.
Puheenjohtaja: Pöytäkirjan liitteenä olevan valtakirjan osalta väitetään, ettei se ole ollut alkuperäisenä. Oletteko valmistanut sen?
Kovalainen: Minulla oli joitakin sellaisia valtakirjoja blancona, joissa oli kaikkien kolmen päämiesten nimet.
Jääskeläinen: Sinulle ei ole koskaan annettu blanco-valtakirjaa, sen saat painaa kaaliisi.
Kovalainen: Jos minulta kysytään, että olenko väärentänyt Teidän nimet valtakirjaan, vastaan, että en varmasti ole. Jossakin on olemassa alkuperäinen valtakirja.
Virolainen: Esitutkinta ei ollut riittävän tarkka. Kovalaisella ei ole ollut blanco-valtakirjoja.
Virolainen: Esitän päämiehelleni kolme avointa asianajovaltakirjaa, jotka liittyvät tähän Oulun jutun pöytäkirjaan. Valtakirjat ovat diaarikansiossa esitutkintapöytäkirjan liitteenä no 2 sivulla 18 ja 102. Sivulla 18 oleva avoin asianajovaltakirja on päivätty 12.11.1992 ja sivulla 102 oleva valtakirja on päivätty 2.11.1992. Lisäksi täällä on vielä jonkun asian hoitamiseen Paavo Heikkisen valtakirja 1.11.1992. Onko nimikirjoitukset teidän allekirjoittamia?
Heikkinen: Yksikään nimistä ei ole minun kirjoittama, olen siitä varma.
Virolainen: Onko nämä teidän nimikirjoituksia?
Heikkinen: Ne ei ole minun käsialaa.

Lisäksi Paavo Heikkinen todistaa, ettei hän saanut Oulun oikeudenkäynnissä suuta aukaista. Sain jälkeenpäin oikeudenkäynnistä sen kuvan, että kaikki oli etukäteen sovittu.

Pöytäkirja 21.1.1997 R96/233

Virolainen: Mitä tulee viittaukseen minun hoitamasta asiasta, se on täysin yksipuolinen lausuma. Kovalainen ei tunne tätä asiaa. Lähtökohtana on se, että Kovalainen on kiertänyt Jämsässä keräämässä juttuja, jotka on luvannut hoitaa ilmaiseksi, jos joku haluaa nostaa juttuja minua vastaan.
Paavo Heikkinen: Aloitan ensimmäisestä suorituksesta, mikä oli 7000 mk. Mikko soitti minulle, ensin puhuttiin 5000 markasta. Se sovittiin ja puhelu lopetettiin. Hetken päästä soitti uudestaan ja sanoi ja noitui, että 7000 mk, joka piti hoitaa etukynteen. Sovittiin, että se on 7000 mk, jolla Mikko lupasi hoitaa Oulun reissun ja sanoi, että varmasti lähtee rahaa 500.000 – 600.000 mk. Mikko pyysi 10 000 mk, pankkisiirtoon tuli merkintä, että lainaksi. En luottanut siihen, kun näin, että vasu on pohjaton, vaan panin pankkisiirtoon eräpäivän, mihin mennessä pitää maksaa takaisin. Sitä rahaa ei tullut. Sitten oli 11 000 mk, jolla pelastimme hänet konkurssista, jossa oli 10 000 mk Timo Heikkiseltä ja 1000 mk Bruno Kovalaiselta. Siinäkin oli vilppiä Brunon ja Mikon kesken. Vaikka minä pistin Brunon puolesta tonnin, Mikko ja Bruno olivat sopineet asiasta ja Mikko oli hyvittänyt Brunolle 1000 mk. Soitin asiasta Brunolle, joka sanoi, ettei hän ole sitä rahaa minulta ottanutkaan. Sanoin hänelle, että sinähän käskit panna 1 000 mk, silloin Bruno sanoi, että niinhän se oli ja että hän oli jo sopinut Mikon kanssa asian. Bruno teki laskun ja sain vakuutusyhtiöstä sen, loppu on edelleen auki”.
Heikkinen: Se on konkurssista pelastamiseksi. Jatkan vielä Törmäsen asiasta, joka oli myös meidän asia. Törmänen oli ollut monta vuotta konkurssissa. Kerran olen asiasta Mikolle maininnut, mutta siihenkään asiaan en ole valtakirjaa antanut.
Kovalainen: Olen tunnettu siitä, että aina otan ennakoita.
Pentti Heikkinen: Suomussalmen kihlakunnanoikeudessa käsiteltiin allasvuokramaan purkamista, mikä oli mielestäni aivan asiaton asia, koska siitä ei tullut muuta kuin Paavolle lisäkustannuksia. Minusta se oli käsittämätöntä.
Virolainen: Millä tavalla seurasitte oikeudenkäyntiä?
Pentti Heikkinen: Olin siihen aikaan lautamiehenä. Jääväsin itseni ja kuuntelin jutun.
Virolainen: Mikä Teidän mielestänne siinä oli tavatonta?
Pentti Heikkinen: Sitä ei olisi tarvinnut vetää oikeuteen ollenkaan, asian olisi pystynyt hoitamaan muuten.
Virolainen: Onko Teillä tietoa siitä, onko Paavo Heikkinen antanut Kovalaiselle suostumusta oikeudenkäynnin nostamiseen?
Pentti Heikkinen: Ei varmasti. Paavo oli yllättynyt itsekin siitä ja minäkin olin.
Virolainen: Mistä luulette sen johtuneen.
Pentti Heikkinen: Tässä oli vain rahastuksen maku. Paavon taloudellinen tilanne heikkeni koko ajan, kun tällaisia juttuja vedettiin.
Pentti Heikkinen: Tarkoitin sitä, että kaikki Mikon ajamat asiat ovat menneet siten, ettei niissä ole ollut tarkoituskaan pärjätä. Rahastuksen maku on ollut koko ajan.
Virolainen: Tunnetko veljenne käsialan?
Pentti Heikkinen: Mielestäni tunnen.
Virolainen näytti Pentti Heikkiselle esitutkintapöytäkirjan liitteen 2, hovioikeuden aktin sivuja 18 ja 102.
Pentti Heikkinen: Sivun 18 allekirjoitus on mielestäni oudonnäköinen käsiala.
Virolainen: Mitä sanotte näistä nimikirjoituksista?
Pentti Heikkinen: Uskoisin, ettei kumpikaan ole Paavon nimikirjoituksia.

Asiakirjoista selvenee, että Heikkiset eivät tienneet minkä jutun milloinkin Mikko Kovalainen on nostanut heidän tietämättään.

Pöytäkirjasta käy selville myös seuraavaa

Pesonen: Meitä kiinnosti, millä valtuudella asiamiehenä toiminut Kovalainen oli saanut kanteen vireille. Olen tiedustellut asiaa laamanni Konsenilta ja hän piti todennäköisenä, että Kovalainen oli jonkinlaisen valtuutuksen esittänyt, mutta mistään tuomiokunnan asiakirjoista valtakirjaa ei ole myöhemmin löydetty, ja ilmeisesti Kovalainen on asiakirjoja puheenjohtajalle tuodessaan ottanut mahdollisesti itse tekaistun valtakirjan haltuunsa peitelläkseen tekosensa.
Virolainen: Esitutkintapöytäkirjan liitteen hovioikeuden asiakirjavihkon sivuilla 18 ja 102 on valtakirjat. Oletteko ruvennut selvittämään tätä asiaa jotenkin?
Pesonen: Se on ilmeisesti harjoituskappale.
Virolainen: Mitä tarkoitatte sillä, että se on harjoituskappale?
Pesonen: Käsiala viittaa siihen. Sillä tavoitellaan Paavo Heikkisen nimikirjoitusta.
Virolainen: Paavo Heikkinen on kertonut, ettei ne ole hänen nimikirjoituksia.
Pesonen: Paavo Heikkiselle oli täysi yllätys, että vieraalla käsialalla oli kirjoitettu hänen nimensä kolmeen valtakirjaan.
Virolainen: Miksi tarkastelitte juuri valtakirjoja?
Pesonen: Paavo Heikkinen ei ole antanut valtuutusta juttuun.
Virolainen: Tuliko Teille se käsitys, ettei Paavo Heikkinen ollut antanut myöskään lupaa kirjoittaa nimeään?
Pesonen: Paavo sanoi vahtimestarin kuullen, että tämä on toisen kirjoittama ja ilman hänen suostumustaan.
Virolainen: Miten tämä homma jatkui näiden juttujen osalta?
Pesonen: Huhtikuussa 1994 menin Kovalaisen toimistoon valtakirjalla hakemaan Paavo Heikkisen asiakirjoja. Kovalainen käski poistumaan toimistostaan.
Oikeuden puheenjohtaja: Mitkä ovat havaintonne siltä ajalta, kun Mikko Kovalainen hoiti Paavo Heikkisen asioita?
Pesonen: Ennen kesäkuuta minulla oli se käsitys, että Kovalaisen ja Paavo Heikkisen välillä oli jonkin verho. Paavo Heikkisellä ei ollut tietoa, missä mennään eikä Kovalainen silloin antanut hänelle tarkkoja tietoja.

KANTELIJA Aino Jääskeläinen

KANTELU

Kääntäjä Mikko Kovalainen on toimittanut saamani tiedon mukaan saman sisältöisen turvaamistoimihakemuksen sekä Rovaniemen hovioikeudelle että Raahen käräjäoikeudelle. Allekirjoittaneen käytössä on Kovalaisen 4.3.2009 päivätty Rovaniemen hovioikeudelle osoitettu turvaamistoimihakemus. Olen saanut sen Erkki Aholta allekirjoittaneeseen ja sukulaisiini sekä tuttaviini kohdistuneiden vihjailujen ja väitteiden kommentoimista varten.

Selvyyden vuoksi totean, että kääntäjä Kovalainen on sama, aikaisemmin asioitsijan titteliä käyttänyt varatuomarin arvonimen omaava henkilö. Raahen käräjäoikeudessa hän lienee jokseenkin tuntematon henkilö.

Erkki Aho, johon turvaamistoimihakemus kohdistuu, on minulle entuudestaan tuntematon henkilö. En ole häntä koskaan tavannut enkä nähnyt missään. Olen tullut tietoiseksi hänestä vasta joitakin aikoja sitten. Hakemuksessa mainitaan Osmo Anttalainen, jota en tunne lainkaan ja nimenkin näin ensimmäisen kerran turvaamistoimihakemuksesta. Hakemuksessaan Kovalainen vihjailee, että olisin Ahon ja Anttalaisen taustahenkilö. Aholta saamani tiedon mukaan Kovalainen oli liittänyt useita kertoja minut turvaamistoimi-istunnon aikana vaatimuksiinsa ja väitteisiinsä. Tosiasiassa minulla ei ole mitään osaa Ahon nettikirjoitteluun Kovalaisen asioissa.

Hakemuksesta tunnistamillani "taustalta löytyviksi" väitetyillä henkilöillä ei tietämäni mukaan ole myöskään osaa Kovalaisen ja Ahon välisissä riidoissa.

En tarkemmin tiedä eikä se käy turvaamistoimihakemuksestakaan ilmi, mitä ovat tuomiossa mainitut "rikolliset häväistysjutut". Olen Aholta kuullut, että syyte on liittynyt nimen väärentämiseen.
Se vain on tosiasia, että Kovalainen kirjoittaa luvatta päämiehensä nimen valtakirjoihin tai ottaa päämiehen antamasta valtakirjasta kopion. Jos päämies ei ole tarkkana, hän myös ajaa juttuja, joihin ei ole oikeasti toimeksiantoa.

Kovalaisen käsissä Kovalaisen päämiesten taloudelliset intressit saattavat olla vaarassa. Päämiehelle saattaa aiheutua suuriakin taloudellisia menetyksiä Kovalaisen toimien seurauksena. Kovalaiselle ei pitäisi antaa toimeksiantoa eikä valtakirjaa lainkaan ei missään olosuhteissa - ei missään olosuhteissa.

Tuomioistuimessa Kovalaisen menettelyä ei ole pidetty nimen väärentämisenä. Siitä väitteestä on väittäjälle rapsahtanut Kovalaiseen kohdistunut kunnianloukkaustuomio, kuten allekirjoittaneen ja sukulaisteni asianajajalle tapahtui (Ks. liite 11).

Ilmeisesti Joensuun käräjäoikeuden antamaa tuomiota, jonka Itä-Suomen hovioikeus pysytti ja johon Korkein oikeus ei antanut muutoksenhakulupaa, Kovalainen käyttää hyväkseen.
Nyt kuulopuheiden perusteella näyttää siltä, että Kovalainen jatkaa nimien kirjoittelua entiseen tyyliin ilmeisesti em. tuomio "takataskussaan". Kun joku käyttää nimien kirjoittelusta sanaa väärentäminen, niin hänet vedetään käräjille vastaamaan kunnianloukkausrikossyytökseen ja tuomitaan perättömästä ilmiannosta tms. tuntuviin rahallisiin korvauksiin. Keplottelija Kovalaiselle olennaista ovat nimenoman korvaukset ja tietenkin tuntuvat korvaukset.

Kovalaisen erittäin hyvin tuntien totean, että Kovalainen on niin kelvoton ihminen, että minun mielestäni hänen kunniaansa ei kertakaikkiaan saata kukaan oikeasti loukata.
Kun valtiovalta ei näytä suojelevan kansalaisia ainakaan riittävästi Kovalaisen kaltaisilta lakimiehiltä, niin mielestäni tulee sallia, että sen tekee edes Erkki Aho saattamalla julkiseen tietoon Kovalaisen epäluotettavuuden ja asianajotehtäviin sopimattomuuden sekä Kovalaisen kykenemättömyyden korvaamaan päämiehelleen aiheuttamansa vahingon.

Kovalaisen väitteisiin ja vaatimuksiin suhtautumisessa sekä Kovalaiseen kohdistuneeksi väitettyä kunnianloukkausta harkittaessa tuomioistuimen tulisi ottaa harkinnassa huomioon Kovalaisen taustatiedoista ainakin seuraavaa:

TAPAHTUMIEN KULKU ESIINTYMISKELLOSTA ALKAEN

Kovalaisen allekirjoittaneeseen kohdistamat vuosikausia jatkuneet asiattomat ja perusteettomat oikeudenkäynnit

Allekirjoittaneeseen kohdistunut Kovalaisen vihanpito juontaa 1990-luvun alun tapahtumiin ja niistä Kovalaiselle seuranneisiin pettymyksiin.

Esiintymiskielto

Kovalainen saapui Kajaanin kihlakunnanoikeuteen 15.6.1993 pääasiaan täysin valmistautumattomana. Lisäksi tuomarin jääväys meni "myttyyn", josta seurasi Kovalaiselle sakot ja kahden vuoden esiintymiskielto Kajaanin kihlakunnanoikeudessa, S 93/36 (Liite 1).
Esiintymiskielto oli kova pala Kovalaisen nieltäväksi, kun vielä Itä-Suomen hovioikeus vahvisti tuon esiintymiskiellon. Olin veljieni kanssa vilpittomästi pahoillani, että hän sai esiintymiskiellon meidän asiassamme. Tuo lienee ollut ensimmäinen kerta, kun Kovalainen sai esiintymiskiellon.

Tämän jälkeen hän ikään kuin "sekosi". Hän alkoi syyttää mm. minua ja puhui asioita, joita en tunnistanut. Ilmoitin Kovalaiselle, että minun ei tarvitse kuunnella hänen sopimattomia puheitaan.
Kovalaisen asiaton, todistusautomaattien avulla valehteluun ja uhkailuun perustunut viiden vuoden turha, yritykseksi jäänyt rahastusprojekti.

Katkaistuani välit Kovalaiseen meni kuukausi ehkä pari kuukautta, kun Kovalaiselta tuli yli 160 000 (satakuusikymmentätuhatta) markan lasku, jossa hän vaati osuutenani 1/3 eli noin 54.000 markkaa. Reklamoimme laskusta välittömästi. Kovalainen ei siihen vastannut, vaan lähetti kullekin 40 000 markan tratan. Koulutukseni perusteella en Kovalaisen tratoista säikkynyt. Soitin kuitenkin Joensuun Osuuspankkiin, jossa lakimiehen kanssa käydyssä keskustelussa kävi ilmi, ettei siellä tiedetty Kovalaisen tratoista mitään.

Seuraavaksi Kovalainen nosti velkomuskanteen Tampereen käräjäoikeudessa tammikuussa 1994 ja vaati edelleen yli 160.000 markkaa. Aluksi hän kiisti saamansa suoritukset tai väitti niiden menneen muihin toimenpiteisiin. Kun Kovalainen huomasi, ettei varatuomarin tittelillä rahastaminen oikeudessa ollut itsestään selvyys, niin Kovalainen joutui myöntämään saamansa rahamäärät. Myöntämisen jälkeenkin vaatimus oli noin 120 000 markkaa.
Kovalaisen yhtenä vaatimuskohtana oli puhelut ja faksit.

Puhelujen osalta laskutus oli 52 500 markkaa. Osoittaakseen vaatimuksensa oikeaksi entinen asioitsija, nykyinen kääntäjä Kovalainen oli valmistuttanut eräällä henkilöllä "puhelinprintin" - varsinaisen rintitintin, jonka "oikeellisuuden" oli todistanut eräs joensuulainen puhelinoperaattorin työntekijä. Kovalaisen "rintintintissä" väitetyistä puheluista kertyi laskua alle 400 markkaa - siis kaukana 52 500 markasta. Oheistan kopion kääntäjä Kovalaisen "printistä", joka osoittanee ilmeisen arveluttavaa kunniallisuutta (Liitteet 2).

Tekeleen layout oli niin tökerö, että sen saatoin osoittaa heti manuaalisesti tekstinkäsittelyllä laadituksi eikä todelliseksi ATK-listaukseksi. Varmuuden vuoksi kuulustutimme oikeudessa ulkopuolista ATK-asiantuntijaa. Oheistan kopion hänen asiantuntijalausunnostaan (Liite 3).

Oheistan vielä Kovalaisen mollaaman yksityisetsivän Joensuun Puhelin Oy:stä hankkiman selvityksen ja sen liitteenä Joensuun Puhelin Oy:n oikean ATK-järjestelmästä tulostetun puheluerittelyn (Liite 4).

Oheistan myös Tampereen käräjäoikeudelle laaditusta loppuyhteenvedosta / vastanäytöstä lyhennysjäljennöksen selvityksenä siitä, että Kovalaisen "puhelinprintti" on todisteena epäuskottava (Liite 5).

Erikoista oli sekin, kun minä Kovalaisen mukaan faksasin hänelle asiakirjoja työpaikkani faksista Kovalaisen mukaan vieläpä salaa, niin masina "räpsytti" puhelinlaskua Kovalaisen puhelinnumeroon 14 400 markan edestä. Matemaattisen kykyni ansiosta saatoin laskutoimenpitein osoittaa kantaja Kovalaisen faksikulujen perättömyyden (Liite 5, kohta V).

Yhdessä sukulaisteni kanssa esitetty loppuyhteenveto / vastanäyttö (Liite 5) oli kokonaisuudessaan sellainen aineisto, että sen esittämisen jälkeen Kovalaisella ei ollut enää "eväitä" yli 160.000 markan vaateensa toteen näyttämiseen edes värväämänsä todistelujoukkion avulla. Tampereen käräjäoikeus kirjoitti tuomion 19.9.1997 siten, että Kovalainen sai tyytyä kolmen ja puolen vuoden riihimisen jälkeen siihen, mitä oli saanut ennen käräjöintinsä aloittamista. Samaa mieltä oli Turun hovioikeus 15.4.1999 antamassaan tuomiossa diaarinro S 97/1197 (Liite 6).

Kovalainen siis yritti rahastaa tuomioistuimen avulla tekemättömästä työstä yli 100 000 markkaa. Onko tämä kunniallista?

Kovalaisen asiakkaitten asiat arkistoituina todistusautomaatteihin

Aikoinaan Kovalaisen todistusautomaatteihin kuului joku Juha Jolkkonen, jonka näin ja kuulin ensimmäisen ja viimeisen kerran Tampereen käräjäoikeudessa kesällä 1997. Saamani tiedon mukaan hän on kuollut eikä voi olla enää Kovalaisen kaikki tietävänä todistusautomaattina. Tuo minulle ja sukulaisilleni täysin tuntematon ihminen tiesi meidän asiat paremmin kuin me itse. Toinen Kovalaisen todistusautomaatti oli Annikki Karjalainen ja kolmas Kalervo Savolainen. Annikki Karjalaisen ääni lienee vaiennut, kun ei hänen nimeään ole viimeaikoina missään mainittu. Sen sijaan Kalervo Savolainen saamani tiedon mukaan jatkanee edelleen toimintaansa - nykyisin puhelimitse.

Kalervo Savolainen on talousrikoksista vankilassa istunut entinen toimitusjohtaja, jolle Kovalainen aikoinaan uskotteli, että hän voi puhdistaa Savolaisen tahriintuneen maineen. Maine on jäänyt puhdistamatta mutta Savolainen on kiertynyt Kovalaisen pauloihin siten, että hänestä on tullut Kovalaisen todistusautomaatti.

Kovalaisen sananasaattajana Savolainen uhkaili minua kirjoituksellaan 13.9.1996 - jopa työpaikan menetyksellä, jos en suostu maksamaan em. yli 160 000 markan vaateesta sukulaisteni kanssa 90.000 markkaa eli 3 x 30 000 markkaa. Kovalaisella oli ko. kirjeen mukaan varmuudella kovat todistajat. Lisäksi hän oli ohjeistanut avustajani kääntymään Annikki Karjalaisen puoleen. Hän väitti tuntevansa asian hyvin, vaikkei tosiasiassa tiennyt omakohtaisesti asioistani yhtään mitään (Liite 7).

Vaikka Savolainen ennusti minulle varmaa häviötä ja työpaikan menetystä, niin kuitenkin niin vain kävi, että kaikki tietävistä todistusautomaateistaan huolimatta Kovalainen sai tyytyä siihen, mitä oli saanut ennen kuin aloitti riihimisensä Tampereen käräjäoikeudessa. Työpaikkanikaan en menettänyt eikä se ollut edes vaarassa.

Saamani tiedon mukaan Savolaista on viime aikoina kuultu todistajana puhelimitse. Ilmeisesti Savolainen on jo niin vanhuudenheikko, ettei kykene enää raahautumaan käräjäpaikoille, vaan todistusautomaatti antaa tietämyksensä puhelimitse. Mahtaakohan Savolainen olla enää oikeustoimikelpoinen? Olen nähnyt hänet Joensuun käräjäoikeudessa keväällä 2000. Hän oli jo tuolloin vanha mies, mutta oikeustoimikelpoinen. Savolainen puhuu sitä mitä Kovalainen käskee. Savolaisen puheille ei tulisi antaa mitään näyttöarvoa.
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tulisi miettiä, onko Kovalaisen menettely kunnianarvoista. Onko se ollut sitä Raahessa Savolaista kuultaessa?

Kunnia avuksi rahastusoperaatioon

Kun rahaa ei herunut perusteettomalla velkomuskanteella, niin Tampereen jutun häviämisen jälkeen Kovalainen yritti rahastaa seuraavaksi kunniallaan. Turun hovioikeudessa Kovalaisen kunnialla rahastamisyritys ei menestynyt. Hovioikeus oli Kovalaista kohtaan "armoton" ja tuomitsi 14.12.2000 antamallaan tuomiollaan dnro R 99 / 2050 Kovalaisen korvaamaan oikeudenkäyntikuluni 38.290,75 markalla / 6.440,04 eurolla ja viivästyskorkoa 15.1.2001 lukien korkolain 4 § 3 momentin mukaan (Liite 8).

Turvaamistoimihakemuksen perusteella Kovalainen näyttää viritelleen kunniansa kohentamiseksi lukuisia oikeusprosesseja mutta hän ei näytä muistavan lainkaan, että kunniallisen miehen tapoihin kuuluu myös velkojen maksu. Kovalainen ei ole maksanut lainvoimaisella tuomiolla tuomittua korvausta allekirjoittaneelle.

Mainittu noin 160 000 markan velkomuskanne poiki syytetoimia Kovalaista vastaan Joensuun käräjäoikeudessa. Sukulaisteni ja minun oikeudenkäyntiavustajana toiminut asianajaja laati Kovalaisesta tutkintapyynnön poliisille em. yli 160 000 markan vaatimuksiin liittyvistä toimista. Osasta syyttäjä katsoi olevan aihetta nostaa syytteen Kovalaista vastaan. Niiltä osin kuin syyttäjä teki päätöksen olla syyttämättä, asianajaja katsoi, että on syytä ajaa myös syyttäjän luopumista vaatimuksista Kovalaista vastaan syytettä. Asianajajan menettelyä tässä yhteydessä tarkemmin yksilöimättä syyte ei menestynyt. Menestymättömyys koitui myöhemmin asianajajan omaksi vahingoksi monin tavoin. Olen vakuuttunut, että syytteillä olisi ollut menestymisen mahdollisuudet, jos asianajaja olisi menetellyt toisin. Asianajajan "töpeksimisestä" johtuen allekirjoittanut sukulaisineen velvoitettiin korvaamaan Kovalaisen oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen. Itä-Suomen hovioikeus 9.4.1998 antamallaan tuomiollaan R 97/361 ei viranpuolesta poistanut arvonlisäveron osuutta (Liite 9).

Syyttäjän ajama syyte "lässähti" mainitusta asianajajasta johtuneista syistä. Syitä tässä yhteydessä tarkemmin yksilöimättä Kovalainen kuitenkin tuomittiin palauttamaan sukulaiselleni häneltä lainaamansa rahamäärä viivästyskorkoineen, jotka saatiin Kovalaiselta kuittaustoimin.

Korkein oikeus oikaisi

Asianajajan huolimattomuudesta johtuen Joensuun käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus tuomitsivat Kovalaiselle korvattavaksi perusteettoman arvonlisäveron, jonka Korkein oikeus hakemuksesta poisti 21.12.2000 diaarinro H 2000/245 (Liite 10).

Kovalaisen kanne, johon syyttäjä ei yhtynyt

Kun em. syytteet Kovalaista vastaan hylättiin, Kovalainen ilmeisesti luuli rahahanojen avautuneen. Korvausvaatimukset olivat suuren suuret - tuskin tästä maailmasta. Lopputulos oli laihanpuoleinen kun Kovalaisen nostamat syytteet kaikkien muiden osalta hylättiin paitsi em. asianajajan ja erään toisen, oikeasti syyttömän henkilön osalta. Niiltä osin kuin Joensuun käräjäoikeus oli hylännyt Kovalaisen vaatimukset, pysytti Itä-Suomen hovioikeus 12.12.2000 antamallaan tuomiollaan R 00/666 Joensuun käräjäoikeuden tuomion. Korkein oikeus ei antanut asianajajalle 29.1.2002 valituslupaa, diaarinro R 2001/167 (Liite 11).

Se, että Paavo Heikkinen tuomittiin, on mielestäni järkyttävä oikeusmurha. Tuomitsemisessa ei otettu lainkaan huomioon sitä, mitä Paavo Heikkinen on Kovalaisen taitamattomuuden johdosta joutunut kärsimään. Tämä asiapuoli ei tullut riittävästi oikeuden tietoon. Paavon asian hoidossa oli puutteita. Joka tapauksessa Paavo Heikkinen olisi tullut jättää tuomitsematta. Kovalainen on aiheuttanut toimillaan Paavo Heikkiselle pelkkää vahinkoa kuten minulle ja veljilleni ja sitä Kovalaisen on turha kiistää.

Liitän oheen vielä Oulun raastuvanoikeuden jäsenten esittämän pyynnön Rovaniemen hovioikeudelle Kovalaisen menettelystä, liittyen Paavo Heikkisen yrityksen asioihin (Liite 12).

Kovalaiselle ei ikinä valtakirjoja

Kovalaiselle valtakirjan antaminen on vaarallista. Hän ei tyydy käyttämään saamaansa valtuutusta vain siihen, mihin valtakirjan sai. Jos hän ei käytä saamastaan valtakirjasta ottamaansa kopiota, niin hän kirjoittaa päämiehensä nimen valtakirjaan ja ajaa "toimeksiantoja", joita ei ole saanut - päämiehensä tietämättä. Tämä on faktaa.

Sitä, että Kovalainen kirjoittaa luvatta ihmisten nimiä valtakirjoihin, ei tuomioistuimissa ole pidetty väärennysrikoksena eikä muutoinkaan moitittavana. Päinvastoin väärentämisväitteen esittäjä on tuomittu Kovalaisen kunnian loukkaamisesta. Kysyn, että minkälaisen kunnian? Missä se näkyy? Mikä sen olemassa olon osoittaa muu kuin tuomarin päätös.

Kovalainen taitava manipuloija

Kovalainen on taitava manipuloija. Hän saa tuntemattomat, varsinkin oikeudenloukkauksia kokeneet ihmiset uskomaan tieto-taitoonsa. Tosiasia on kuitenkin se, että Kovalainen on epäluotettava ja kykenemätön oikeasti hoitamaan ihmisten asioita. Hän saattaa päämiehensä entistä syvemmälle vaikeuksiin.

Yhteenveto

Kuten oheinen liiteaineisto osoittaa, Kovalainen on hävinnyt kaikki kanteensa minua ja sukulaisiani vastaan - niin siviili- kuin rikoskanteensa. Kun edellä esittämäni lisäksi otetaan huomioon ne lukuisat esiintymiskiellot ja tuomiot, joita Kovalainen on saanut tuomareitten mollaamisesta ja sopimattomasta käyttäytymisestään, niin olen edelleen sitä mieltä, että Kovalaisen kunniaa ei voi oikeasti loukata. Kovalainen on niin kavala ja kelvoton ihminen, että häneltä pitäisi kieltää toisten ihmisten asioiden ajaminen kaikissa tuomioistuimissa.

Eduskunnan tulisi säätää laki, että Kovalaisen kaltaiset juristit asetettaisiin ikuisesti esiintymiskieltoon. Hänen kaltaisiaan henkilöitä varten tulisi olla oma rekisteri, jonka perusteella oikeuden puheenjohtaja velvoitettaisiin valvomaan, etteivät kovalaiset pääsisi vahingossakaan aiheuttamaan ikävyyksiä ihmisille.

LIITEAINEISTO

Toimitan liiteaineiston vain Rovaniemen hovioikeuteen, koska on todennäköistä, että Raahen käräjäoikeus antaa ratkaisunsa ennen kuin liiteaineisto olisi siellä.

• Kajaanin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan lyhennysjäljennös S 93/36 (Liite 1)

• Joensuun Puhelin Oy:n kirje 25.10.1994 Joensuun Lakiasiantoimistolle ja sen liitteenä väitetty ATK-lista (Liite 2)

• ATK-suunnittelija Igor Proninin asiantuntijalausunto 27.4.1997 (Liite 3)

• Yksityisetsivä & Lakiasiaintoimisto Pekka Pesosen selvitys ja sen liitteenä Joensuun Puhelin Oy:n tietojärjestelmistä tulostettu puheluerittely (Liite 4)

• Loppuyhteenveto / Tampereen käräjäoikeuden pyytämä vastanäyttö, lyhennysjäljennös (liite 5)

• Turun hovioikeuden 15.4.1999 antamasta tuomiosta S 97/1197 lyhennysjäljennös, liitteenä Tampereen käräjäoikeuden 19.9.1997 antamasta tuomiosta 94/803 lyhennysjäljennös (Liite 6)

• Kalervo Savolaisen kirje Pertti Virolaiselle 13.9.1996 (Liite 7)

• Turun hovioikeuden 14.12.2000 antamasta tuomiosta R 99/2050 lyhennysjäljennös, liitteenä Tampereen käräjäoikeuden tuomiolauselmat (Liite 8)

• Itä-Suomen hovioikeuden 9.4.1998 antama tuomiosta R 97/361 lyhennysjäljennös, liitteenä Joensuun käräjäoikeuden 14.3.1997 antamasta tuomiosta R 96/233 lyhennysjäljennös (Liite 9)

• Korkeimman oikeuden 21.12.2000 antama päätös nro 2912 (Liite 10)

• Korkeimman oikeuden 29.1.2002 antama päätös nro 193, liitteenä Itä-Suomen hovioikeuden 12.12.2000 antamasta tuomiosta R 00/666 lyhennysjäljennös, liitteenä Joensuun käräjäoikeuden 25.4.2000 antamasta tuomiosta R 96/421 lyhennysjäljennös (Liite 11)

• Oulun raastuvanoikeuden 6.4.1993 päiväämä kirje Rovaniemen hovioikeudelle (Liite 12)

Tampereella 15. toukokuuta 2009

Aino Jääskeläinen

Varatuomari Mikko Kovalaisen toimet herättävät yhä suurempaa mielenkiintoa.
Mikko Kovalainen on esittänyt 7 550 000,00 euron maksuvaatimuksen toimeksiantajanaan Risto Haikonen ja Sanri Trade OÜ Tallinnasta. Velkojat pyytävät saataviaan maksettavaksi välittömästi.

Maksuvaatimukseen on kirjoitettu: "Jos emme saa mitään vastausta tai saatavien peruste tai määrä kiistetään, joudumme käyttämään muita keinoja saataviemme turvaamiseksi, kuten esim. hukkaamiskieltoja. Tämän lisäksi joudumme käymään läpi tiettyjä seikkoja verottajan ja esitutkintaviranomaisiin nähden. Pidämme menettelyänne - vielä tässä vaiheessa - riita-asiana, mikä voi saada jatkossa myös verotukselliset ulottovuudet ja käynnistää asianmukaisen esitutkinnan."

Mistä on kysymys?

Vuonna 2006 perustettiin Eestiin Tallinnaan konepaja nimeltä Rotolex OÜ, jonka omistajina perustamishetkellä olivat Arvi Kivirand, Renel Rürik ja Kristo Niilo. Jo heti perustamishetkellä mukaan tuli suomalainen liikemies Risto Haikonen, joka lupasi pojille töitä miljoonien edestä, jos hän saisi osuuden yhtiöstä. Heti alkuvaiheessa pojille jäi sellainen kuva, että Risto Haikonen on täydellinen huijari ja näin ollen mitään kauppoja ei yhtiön osakkeista koskaan tehty. Yhtiön omistajien mukaan Risto Haikonen aiheutti kaikenlaisella epärehellisillä toimillaan yhtiölle suuret tappiot ja lopuksi konkurssin.
Kun pojat sitten perustivat uuden konepajan samalla kokoonpanolla, alkoi Risto Haikonen syyttämään heitä yrityskaappauksesta. On aika erikoista, että Risto Haikoselta voidaan kaapata yritys jota hän ei edes omista.

Vielä erikoisemmaksi nämä syytökset muuttuivat viime viikolla, kun Mikko Kovalaiselta tuli maksuvaatimus, johon oli sitten jo liitetty asianosaiseksi suomalainen henkilö K.L, joka ihmettelee, että miten hän, joka ei ole kyseistä yritystä omistanut, kaappaa firman Risto Haikoselta, joka ei ole ko.firmaa koskaan omistanutkaan. Hän ihmettelee muutenkin, että miten konkurssiin menneen firman voi kaapata? Maksuvaatimus on 7 550 000 € firmasta, joka tuotti alusta asti tappiota. Viron yritysrekisteristä selviää helposti, ettei Risto Haikonen ole ollut yrityksessä millään lailla mukana, kuten ei myöskään suomalainen henkilö K.L., joten jos jotain kuitteja saati kauppakirjoja löytyy ovat ne väärennöksiä, K.L. sanoo.

Maksuvaatimuksen perusteita

Mikko Kovalaisen esittämän maksuvaatimuksen perusteista joitakin esimerkkejä:.
1.1. Matkalaskuja vuodelta 2006 28 000 euroa + korot 12 000 euroa. Tositteet ovat pääosin olemassa, näin lukee maksuvaatimuksen perusteluissa.
1.3. Vuokrat ja palkkiot 89 000 euroa + korot 25 000 euroa, yhteensä 114 000 euroa.
1.4. Käsin tehtyjä tositteita 35 000 euroa + korot 22 000 euroja.
1.6. Mainonnan suunnittelu 28 000 euroa + korot 12 000 euroa, yhteensä 40 000 euroa.
1.9. Yhtiösopimuksen mukaan syntynyt vahingonteko 25.000 euroa + korot 10 000 euroa, yhteensä 35 000 euroa.
1.15. Ulkopuoliset konsulttityöt 55 000 euroa + korot 15 000 euroa.
1.19. Yhtiön tuhoaminen 1.950 000 euroa ja kaikista rikollisista toimista 1.970 000 euroa, yhteensä 3.920 000 euroa.

Kaikki yhteensä 4.969 000 euroa + perintäpalkkiot 20 % eli 993.800 euroa, yhteensä 5.862 800 euroa eli voisi olla lisäperintäpalkkioiden kanssa 2.880 000 + lisäperintäpalkkiot 20 % 576 000 kanssa, yhteensä 9.238 000 euroa.

„Käytä Mikko 5.862.800 euroa tai 9.238 000 euroa mitä summaa itse haluat käyttää näistä tai n. puolesta välistä esim. 7.550 000 euroa“, lukee maksuvaatimuksen selvityksessä………

Törkeä kiristys rikoslain mukaan

Rikoslaki 31 luku 4 § (24.8.1990/769) Törkeä kiristys. Jos kiristyksessä uhataan vakavanlaatuisella rikoksella, joka vaarantaisi toisen hengen tai terveyden tai aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa toisen omaisuudelle, rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa, taloudellinen etu, josta toinen pakotetaan luopumaan, on erittäin arvokas tai aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa taloudellista vahinkoa ja kiristys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiristyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

Lisää tietoa Mikko Kovalaisen toiminnasta

Varatuomari Mikko Kovalainen toimii Virosta käsin. Hänen yrityksensä on nimeltään
Bonlex LTD (Bonlex OÜ, entinen Barthes)
P.O.PB 3402, Narvaroad 1
10506 Tallinn/Estonia
Rek.nro 11053070, +358414962450 , +37253...(Mikko Kovalaisen numero Espanjassa: +34627...)

Narvaroad 1 on oikealta nimeltään Narva maantee 1. Tuossa talossa on ainoastaan Tallinnan pääpostitoimisto eikä Kovalaisen yrityksellä siten ole katuosoitetta. Viron kaupparekisterissä rik.ee Bonlex OÜ on rekisteröity 29.6.2004 osoitteella Lembitu 14-37, Tallinn 10114.
Suomessa Kovalainen ilmoittaa yrityksekseen Bonlex LTD, PL1399, 00101 Helsinki (Suomen kaupparekisteri ytj.fi ei tunne tällaista yritystä).

Mikko Kovalainen työskentelee yhteistyössä Risto Haikosen kanssa. Risto Haikonen on 66 vuotias mies, jolla on yritys "Haikone oy". Sen Y-tunnus on 0108474-4 ja osoite Suomen kaupparekisterissä: Hiekkamäenkuja, 01150 Söderkulla, rekisterissä 15.3.1978 alkaen. Vuonna 1978 Haikone oy toimi metallialalla Insinööriuutiset -lehden (nykyisin Tekniikka ja talous) tietojen mukaan.

Nyt tutkittavana on epäilty kiristys 7 550 000 euroa (seitsemän miljoonaa 550 tuhatta euroa) Suomessa ja Virossa. Risto Haikosen avoin asianajovaltakirja Mikko Kovalaiselle 7 550 000 euron hankkimiseksi tyhjästä on päivätty Helsingissä 1.10.2008. Selvitettävänä on, oliko Risto Haikonen Helsingissä 1.10.2008. Mikäli ei ollut, niin Mikko Kovalaisen esittämä asianajovaltakirjaa on syytä epäillä väärennökseksi. Maksuvaatimuksen päivämäärä kiristyshankkeessa on 6.10.2008.

Risto Haikosella on yritys "Sanri Trade OÜ" (entinen Prozone OÜ) Virossa 11.01.2007 alkaen, Rek.nro 11338377, osoite Kaupmehe 6-35, Tallinn 10114.

Kantaja varatuomari Mikko Kovalaisesta voin todeta vain kaikkien saatavilla olevat julkiset tiedot:

Itä-Suomen hovioikeus on tuominnut 29.4.1997, tuomionumero 439 ja diaarinumero E95/5, varatuomari Mikko Kovalaisen 75 päivän vankeuteen kahdesta vastoin parempaa tietoa tehdystä ilmiannosta. Kovalainen velvoitettiin korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 3172,40 markkaa. Kovalainen on tuomittu korvaamaan myös Yrjö Sivolalle sekä Pertti Mähöselle henkisistä kärsimyksistä 4000 markkaa ja oikeudenkäyntikuluista 1000 markkaa.

Joensuun käräjäoikeus on 18.11.2005 antanut päätöksen 05/2065 asiassa R05/1202, jossa varatuomari Mikko Kovalainen on määrätty esiintymiskieltoon asiamiehenä tai avustajana 18.11.2005 - 17.11.2008 väliseksi ajaksi. Tuomio perustuu oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10a §:ään.


10 a § (12.12.1958/497)
Jos asiamies tai avustaja osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, saa oikeus evätä häneltä vallan esiintyä siinä jutussa. Oikeus voi myös, milloin syytä on, kieltää häneltä oikeuden enintään kolmen vuoden aikana toimia siinä tuomioistuimessa asiamiehenä tai avustajana. Jos kysymys on asianajajasta, oikeuden on päätöksestään ilmoitettava yleisen asianajajayhdistyksen hallitukselle.


Nurmeksen käräjäoikeus on määrännyt varatuomari Mikko Kovalaiselle kolmen vuoden esiintymiskiellon 4.11.2005 - 3.11.2008 väliseksi ajaksi. Asia on H05/690 ja päätöksen numero 984. Kysymys on edunvalvonta-asiasta.

Kajaanin kihlakunnanoikeus on 15.6.1993, päätösnumero 361 asia S93/36, tehnyt seuraavan päätöksen: Koska kantajien avustaja ja asiamies, varatuomari ja asioitsija nimikettä käyttävä Mikko Kovalainen on esiintymisellään sekä säännösten tuntemisellaan osoittautunut sekä ymmärtämättömäksi ja taitamattoamksi, niin kihlakunnan oikeus harkitsee oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n perusteella oikeaksi evätä Mikko Kovalaiselta oikeuden esiintyä tässä jutussa enää avustajana ja asiamiehenä. Oikeus harkitsee myös oikeaksi Kovalaisen asiattoman ja joko tahallisen tai tahattoman tiettämättömyyden vuoksi viimeksimainitun lainpaikan nojalla oikeuden esiintyä tässä tuomioistuimessa kahden kahden (2) vuoden ajan tästä päivästä lukien avustajana ja asiamiehenä eli siis 15.6.1995 saakka.
Merkittiin, että Kovalainen huusi tyytymättömyyttä tehtyyn ratkaisuun ja jatkoi: Mies on noiden pöytäkirjojen muuntumisen jälkeen vielä tuomarin virassa. Voi jumalauta. Häpee. Onpa raukka tuomari. Nyt suututit väärän miehen. Tästä vieltä kuulet. Teen tästä julkisen asian.
Puheenjohtaja: Kovalainen, poistukaan heti oikeudesta.

Itä-Suomen hovioikeus on 22.12.2005 antanut päätöksen nro 1541, jossa se on määrännyt varatuomari Mikko Kovalaisen esiintymiskieltoon Itä-Suomen hovioikeudessa 22.12.2005 - 15.12.2008 väliseksi ajaksi.

Helsingin hovioikeus on määrännyt 29.12.2006 varatuomari Mikko Kovalaisen esiintymiskieltoon kolmeksi vuodeksi. Esiintymiskielto päättyy 30.11.2009. Päätöksen numero on 4082. Asia koski törkeää petosta ja tuomarin esteellisyyttä.

Itä-Suomen hovioikeus on 27.6.1996 antamassaan päätöksessä numero 752 määrännyt varatuomari Mikko Kovalaiselle vuoden esiintymiskiellon sekä katsonut viitaten oikeudenkäymiskaaren 15:4;1:een, että Kovalaisen, joka ei ole asianajaja eikä yleinen oikeusavustaja hänen tulee esittää päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Korkein oikeus on jo 7.6.1994 viitaten juuri Oikeudenkäymiskaaren 15:4 jutussa S94/461 katsonut, että Kovalaista ei hyväksytä erään jutun asiamieheksi, ennenkuin Kovalainen esittää asianmukaisen valtakirjan tai muun selvityksen.

Todiste numero 1
Paavo Heikkinen todistaa 8.10.2007 kirjallisesti, että Mikko Kovalainen on väärentänyt hänen nimensä avoimiin asianajovaltakirjoihin.

Todiste numero 2
Seppo Heikkinen todistaa 8.10.2007 kirjallisesti, että Mikko Kovalainen on väärentänyt hänen nimensä avoimiin asianajovaltakirjoihin.

Todiste numero 3
Paavo Heikkisen allekirjoitus 23.9.1992 todistaa millainen oli Paavo Heikkisen nimikirjoitus vuonna 1992 ja allekirjoitusta voidaan verrata samoihin aikoihin tehtyihin avoimien asiakirjojen väärennettyihin allekirjoituksiin.

Todiste numero 4
Sokea Reettakin *) voi havaita, että Paavo Heikkisen nimi on väärennetty 10.9.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.

Todiste numero 5
Sokea Reettakin voi havaita, että Paavo Heikkisen ja Seppo Heikkisen allekirjoitukset ovat väärennetty 12.11.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.

Todiste numero 6
Sokea Reettakin voi havaita, että Seppo Heikkisen nimi on väärennetty 10.6.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.

Todiste numero 7
Sokea Reettakin voi havaita, että Paavo Heikkisen ja Seppo Heikkisen nimet ovat väärennetty 2.11.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.

Todiste numero 8
Helsinkiläinen Heli Wikström todistaa 22.7.2008 kirjallisesti, että varatuomari Mikko Kovalainen on väärentänyt Heli Wikströmin nimen avoimeen asianajovaltakirjaan. "Valtakirja on Kovalaisen väärentämä nimiini ja sisareni edunvalvojana hänenkin nimiinsä", kirjoittaa Heli Wikström. Todisteena esitin 1.12.2002 päiväyksellä avoimen asianajovaltakirjan, johon Heli Wikströmin nimi on väärennetty.

Tämä todiste ei ollut valmisteluistunnossa mukana eikä myöskään minun tiedossani silloin kuin kirjoitin nettipäiväkirjaani jutun, jossa kerroin Mikko Kovalaisen väärentäneen nimiä avoimiin asianajovaltakirjoihin. Katson, että syytteen toisen kohdan perusteella, että minulla oli syytä epäillä, että Mikko Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaan väärin. Minulla on oikeus todistaa pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi. Katson, että rikosasiassa minulla on oikeus tuoda vielä pääkäsittelyyn uutta todistusaineistoa.

Todiste numero 9
Espoolainen Kaisa Suomalainen lähetti minulle asiakirjan, johon Mikko Kovalainen on väärentänyt Kaisa Suomalaisen nimen päiväyksellä 26.8.2005 sopimusoikeuspaikasta asiakirjaan.

Tämä todiste ei ollut valmisteluistunnossa mukana eikä myöskään minun tiedossani silloin kuin kirjoitin nettipäiväkirjaani jutun, jossa kerroin Mikko Kovalaisen väärentäneen nimiä avoimiin asianajovaltakirjoihin. Nimien väärentäminen on myös luottamusmiesaseman väärinkäyttöä. Katson, että minulla oli syytä epäillä, että Mikko Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaan väärin. Minulla oli oikeus todistaa pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi. Katsoin, että rikosasiassa minulla on oikeus tuoda vielä pääkäsitellyyn uutta todistusaineistoa.

Todiste numero 10
Asianajaja Pertti Virolainen on tehnyt Joensuun poliisilaitokselle 11.1.1996 rikostutkintapyynnön Mikko Kovalaisesta. Tutkintapyynnössä hän muun muassa pyytää tutkimaan, onko Mikko Kovalainen väärentänyt Paavo Heikkisen nimen avoimiin asianajovaltakirjoihin. Heikkinen ei ole antanut suostumustaan nimensä kirjoittamiseen. Asiakirjan mukaan Kovalainen myöntää kirjoittaneensa Paavo Heikkisen nimen avoimiin asianajovaltakirjoihin. Asiakirjan mukaan Heikkinen vaatii tutkimaan, oliko Kovalaisen tarkoitus aiheuttaa Heikkiselle tahallisesti vahinkoa nostamalla jutun ainoastaan siinä tarkoituksessa, että voisi laskuttaa jutussa. Tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään Kovalaisen laskutusta.

Katson, että minulla on ollut perusteltu syy tämän asiakirjan perusteella epäillä, että Mikko Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaansa väärin. Minulla on ollut myös oikeus todistaa pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi tällä asiakirjalla.

Todiste numero 11
Joensuun käupunginviskaalin päätös 26.2.1996 numero 14/96 diaarinumero 96/283 todistaa, että Mikko Kovalainen on tunnustanut lainanneensa Heikkiseltä 7000 markkaa vahingonkorvausasian hoitamisesta ja lisäksi lainana 11 000 markkaa. Kovalainen ei ole maksanut saamaansa 11 000 markkaa takaisin. Saman asiakirjan mukaan Kovalainen on myöntänyt kirjoittaneensa Heikkisen nimen joihinkin valtakirjoihin.

Kaupunginviskaalin päätös kiistattomasti osoittaa, että syytteen 1 ja 3 väite ovat perusteettomia.

Todiste numero 12
Paavo Heikkisen kuulustelukertomuksen 29.11.1995 mukaan Mikko Kovalainen on lainannut Paavo Heikkiseltä rahaa ja jättänyt velkansa maksamatta. "Menin Ämmänsaaren osuuspankkiin ja maksoin 11.000 markkaa pankkisiirrolla nro 0147135 Mikko Kovalaisen Lakiasiaintomiston tilille OP Joensuu 577005-237547. Kovalainen ei ole lupauksistaan huolimatta maksanut lainaamaansa 11.000 markkaa takaisin."

Todisteestaa selviää myös paljon muita asioita, joiden perusteella minulla oli perusteltu syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.

Todiste numero 13
Paavo Heikkisen kuulustelukertomuksesssa on teksti:
"Mikko Kovalainen on hoitanut vahingonkorvausasiaani 2 kertaa Oulun raastuvanoikeudessa. Mikko Kovalainen ilmoitti minulle, että kyseinen vahingonkorvausasia on selvä ja varma, joten minun edustamalleni yhtiölle, Jumalisjärven Ay Lohi, olisi tulossa rahaa 500.000 markkaa kärsimämme vahingon kalakuolemien vuoksi. Kovalaisen alettua selostamaan oikeudessa itse asiaa, josta edustamani yhtiö vaati vahingonkorvausta, huomasin heti, että Kovalainen puhui sellaista asiaa, joka ei millään tavalla liittynyt itse vahingonkorvausasiaan. Oikeuden tuomaritkin käskivät Kovalaista menemään itse asiaan. Huomasin heti, että Mikko Kovalainen oli tullut täysin valmistautumattomana oikeudenistuntoon. Katson, että Mikko Kovalainen ei hoitanut vahingonkorvausasiaani Oulun ro:ssa siten kuin lakimien pitäisi asiaa hoitaa. Katson, että Kovalainen on käyttänyt asemaansa väärin lakimiehenä ja epäilen, että Kovalainen on syyllistynyt luottamusmiesaseman väärinkäyttöön.

Totean, että matkat Ouluun tehtiin autollani yhdessä Kovalaisen kanssa. Vielä paluumatkasta 22.9.1992 muistan, että jouduin Kajaanissa lunastamaan Kovalaisen hotellihuoneeseen jättämät "kamppeet", koska hänellä ei ollut rahaa lunastaa niitä sieltä. Kyseinene menettely maksoi minulle 500 markkaa. Mikko Kovalainen nosti 13.4.1993 haastehakemuksella maanvuokrasopimuksen irtisanomisen mitättömyyden toteuttamista tarkoittavan kanteen, jossa minä olin kantajana. Haluan vielä todeta sen, että kyseinen kanteennosto oli aivan turha toimenpide. Kanteennosto tapahtui ilman minun suostumustani. Minkäänlaisia valtakirjoja en ole antanut kyseisen asian hoitamista varten Kovalaiselle. Katson, että Kovalainen on nostanut em. kanteen ainoastaan sen vuoksi, että saisi minulle Kainuun Lähivakuutuksen myöntämän vakuutuksen oikeusturvaedun itselleen. Haluan vielä painottaa, että Mikko Kovalainen on nostanut kyseisen kanteen täysin tietämättäni ja aivan turhaan."

Katson, että minulla, Erkki Aholla, on ollut perusteltu syy epäillä tämän asiakirjan perusteella epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.

Todiste numero 14
Joensuun lakiasiaintoimiston lasku Kainuun lähivakuutusyhdistykelle 18.11.1992 osoittaa, että Mikko Kovalainen on laskuttanut Kainuun Lähivakuutusyhdistystä 14.-15.7. ja 22.9. matkoista, vaikka hän on kulkenut ne Paavo Heikkisen kyydissä.

Tämän todisteen yhteydessä on pankkisiistolomake, mikä osoittaa, että Mikko Kovalainen on saanut etukäteen Paavo Heikkiseltä rahaa 7 000 markkaa ja toinen kuitti osoittaa, että Mikko Kovalainen on saanut Paavo Heikkiseltä 11 000 markkaa lainaa. Lainan eräpäivä on 15.6.1993. Kysymys on kiistaton todistus lainasta ja siitä, ettei sitä ole maksettu takaisin. Kysymys on minun oikeustajuni mukaan myös Paavo Heikkisen hädänalaisen aseman hyväksikäytöstä, koska Paavo joutui lainaamaan rahaa, jotta voi maksaa Mikko Kovalaiselle. Katson, että minulla on ollut oikeus oikeudessa todistaa epäilyni luottamusmiesaseman väärinkäytöstä todeksi.

Todiste numero 15
Joensuun käräjäoikeuden päätös 14.3.1997 dro R96/233 osoittaa, että Mikko Kovalainen on määrätty oikeuden päätöksellä maksamaan 9 600 markkaa lainaamansa rahaa takaisin Vuokko Marketta Kinnuselle. Tämä asiakirja todistaa kiistattomasti, että Mikko Kovalainen on lainanut päämieheltään rahaa ja jättänyt ne takaisin maksatta.

*) „Sokea Reetta“ on kuvaannollinen ilmaisu itsestäänselvyydestä. Siis tarkoittaa, että kuka tahansa voi havaita ja ymmärtää. Vaikka ei olisi lainoppinut tai muuten asioihin perehtynyt.

Todiste numero 16
Oulun lääninhallituksen päätös 18.6.2008 osoittaa, ettei Paavo Heikkinen ole syyllistynyt kunnianloukkaukseen väittäessään, että Mikko Kovalainen on lainannut häneltä rahaa kaksi kertaa ja jättänyt ne takaisin maksamatta. Päätöksen mukaan Paavo Heikkinen ei ole syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen. Miten Erkki Ahoa voidaan syyttää samassa asiassa törkeästä kunnianloukkauksesta, kun Paavo Heikkisenkään ei ole todettu syyllistyneen rikokseen? Erkki Aholla on perusteltu syy epäillä, että Suomen poliisi ja Suomen oikeuslaitos käyttävät samaa Suomen lakikirjaa.

Erikoista asiassa on se, että Mikko Kovalainen on tehnyt Suomussalmen poliisille 3.10.2003 rikostutkintapyynnön 6740S/1029/03. Paavo Heikkinen oli kuulusteluissa 15.9.2004. Mikko Kovalainen saatiin etsintäkuulutuksen perusteella asianomistajakuulusteluun 13.4.2006. Kovalainen ei suostunut kuulusteluissa minkäänlaisen yhteistyöhön. Asianomistajatahon täydellinen kieltäytyminen sai aikaan sen, että mahdollisuudet tutkinnan jatkamiseen olivat olemattomat. Suomussalmen poliisi Pekka Piippo teki tutkimattajättämispäätöksen 11.1.2008. Oulun lääninhallituksen poliisiosasto katsoo 18.6.2008 päätöksessään OLH-2008-00925/Ri-2 , että Suomen perustuslakia on noudatettu. Asia on käsitelty Suomen perustuslain mukaan viivytyksettä.

Todiste numero 17
Asianajaja Pertti Virolainen on tehnyt Korkeimmalle oikeudelle 17.5.1995 valituslupahakemuksen ja valituksen, jossa hän kirjoittaa näin: "Meidän taholtamme on vielä esitettävissä sellaista jutun kannalta olennaista näyttöä, joka on Oulun raastuvanoikeudessa jäänyt esittämättä sen vuoksi, että avoimen yhtiön yhtiömiehien edustajana toiminut lakimies on riitautunut jutun rastuvanoikeudessa ratkaisseen oikeuden jäsenen kanssa. Asiamies on todennäköissti halventanut oikeutta, eikä ole lainkaan kiinnittänyt huomiota asiallisella tavalla jutun selvittämiseen, eikä myöskään jutussa olevan näytön esittämiseen. Täydelliseksi hämmästyksemme olimmekin oikeuden pöytäkirjan saatuamme voineet todeta, että asiamies oli keskittynyt vain loukkaamaan raastuvanoikeutta ja vastapuolta, kun asiamiehen olisi tullut esittää oikeudelle se näyttö, jota olimme nimenomaan asiamiestä vaatineet oikeudelle esittämään.“
Asiakirjan perusteella Erkki Aholla on ollut oikeus epäillä Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. Tämä epäilys Erkki Aholla on ollut oikeusasian pääkäsittelyssä osoittaa oikeaksi.

Todiste numero 18
Tilausvahvistus. Erkki Aholla on ollut oikeus todistaa epäilynsä alan ammattilaisena oikeaksi todisteena olevalla tilausvahvistuksella. Tilausvahvistuksessa on lause: „hintaan sisältyy maksuton käyttöönottotarkastus valmistajan toimesta“.
Tilausvahvistuksella osoitan, että minulla on ollut oikeus epäillä Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. On syytä epäillä, että Mikko Kovalainen ei ole huomioinut sitä mitä sopimuksessa lukee, vaan on lähtenyt käymään oikeutta vain rahastus ja varma häviö mielessään.

Todiste numero 19
Valaehtoinen todistajalausunto, jossa Eero Tolonen kertoo totuuden kytkentävirheestä. Mikko Kovalainen ei käyttänyt Eero Tolosta todistajana eikä myöskään Lauri Heikkistä, jotka tekivät vahingon aiheuttaneet asennustyöt. Lauri Heikkinen on tunnustanut asentaneensa putket. Kovalainen ei asioita hoitaessaan ole hoitanut asiaa niin kuin lakimiehen olisi pitänyt hoitaa. Katson, että minulla, Erkki Aholla, on ollut perusteltu syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa joko tahallisesti tai tahattomasti väärin, kun ei ole ymmärtänyt asiaa tai ei ole halunnut ymmärtää asiaa.

Todiste numero 20
Iltalehden artikkeli 23.3.1994 osoittaa, että Erkki Aholla on ollut artikkelin perusteella oikeus epäillä, että tässä prosessissa toimineet henkilöt ovat käyttäneet luottamusmiesasemaansa väärin. Uutisen otsikko on: „Valtio avusti miljoonilla yritysrypästä“. Ex-nimimiehen liikesotkut tuonevat uusia syytteitä. Nimimies Vesa Juntusella oli parinkymmen yrityksen rypäs. Hyrynsalmen nimismies Vesa Juntusen toimi virassaan rikostutkintojen ajan ja hänen yhtiökumppaninaan oli Lauri Heikkinen, joka tunnusti kuulustelukertomuksessa asentaneensa putket . Sen seurauksena oli 600 000 markan kalakuolemavahinko, josta nimismies Vesa Juntunen teki vahingonkorvaushakemuksen ja Lauri Heikkinen väärensi asiakirjaan Seppo Heikkisen nimen. Lauri Heikkinen kertoo ottaneensa vakuutuskorvauksesta puolet omaan käyttöönsä ja sijoittaneensa puolet nimismiehen firman yhtiöpääoman maksamiseen. Näin vahingon kärsinyt yhtiö jäi nuolemaan näppejään.

Todiste numero 21
Kansanedustaja Sulo Aittoniemen eduskuntakysely osoittaa, että Erkki Aholla on ollut perusteltu syy yhdessä muiden asiakirjojen perusteella epäillä, että kaikki eivät ole käyttäneet luottamusmiesasemaansa oikein asioita hoidettaessa. Asiakirjan mukaan Hyrynsalmen entinen nimismies Vesa Juntunen 30.12.1993 päivätyllä syytekirjelmällä asetettu syytteeseen useasta törkeänä pidetystä talousrikoksesta. Aholla on ollut syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen toimia, koska Kovalainen oli silloin kuvioissa mukana.

Todiste numero 22
Se-lehden artikkeli osoittaa, että Erkki Aholla on ollut perusteltu syy epäillä, että Mikko Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaansa monella tavalla väärin. Se-lehden artikkelin mukaan Kovalaisen väitetään syyllistyneen luottamusmiesaseman väärinkäyttöön 6.2.1992 alkaen, väärennykseen samana päivänä sekä 30.8.1992 ja 5.2.1993, kavallukseen 3.3.1993, perättömiin ilmiantoihin 18. ja 22.11.1993, petokseen ja petoksen yritykseen 26.1.1994 ja kulutusluottorikokseen 28.1.1994. Muita syytteitä lehden mukaan käsitellään jatkokertomuksena Joensuun käräjäoikeudessa. Muuttuuko soppa lopulta kakusta, lehti kysyy.

Jouluaattona 1992 Kovalaisen päämies joutui Kovalaisen vaatimuksesta maksamaan Joensuun Lakiasiaintoimiston kolmen kuukauden vuokrarästit, koska toimistoa uhkasi häätö. Kyseinen 9 600 markana suoritus oli tarkoitettu palkkioennakoksi uskotun miehen määräämistä koskevan asian hoitamisesta.

Lehden mukaan eräänä matkustuspäivänä Kovalainen olisi ollut samanaikaisesti Joensuussa, Tampereella ja Oulussa henkilöautollaan. Lehden mukaan väärennyssyytteissä kysymys oli avoimien asianajovaltakirjojen allekirjoituksista.

Lehtiartikkelin mukaan laamanni Yrjä Sivola toteaa, että Kovalainen on sopimaton pesänhoitajaksi. Pesänhoitajan tulee olla rehellinen ja muutoin sopiva ja kykenevä, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan. Sivolan mukaan Kovalainen ei ollut silloin eikä ole edelleenkään sovelias henkilö toimimaan konkurssipesien hallintoelimissä.

Se-lehden artikkelin mukaan varatuomari Kovalainen haki kirjanpitäjäkaverinsa nimissä konkurssiin pienen joensuunlaisyrityksen - kolmatta vuotta sen jälkeen kun yrityksen toiminta oli loppunut. Kovalainen teki kaikkensa saadakseen ex-yrittäjän "niskoittelusta häkkiin".

Erkki Aho katsoo, että hänellä oli tämän artikkelin perusteella oikeus todistaa epäilyksenä oikeaksi varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman väärinkäytöstä.

Erkki Aholla on ollut oikeus osoittaa epäilynsä oikeasssa rikosoikeuden pääkäsittelyssä ja tätä käsitystä vahvistaa se, että Erkki Aho joutui rikosoikeudenkäyntiin ilman oikeusoppinutta avustajaa.

Todiste numero 23
Aino Jääskeläisen valituslupahakemus ja valitus Korkeimmalle oikeudelle. Hakemuksessa on seuraava teksti:
"Useiden jutuissa kuultujen todistajien kertomusten nojalla voidaan mielestämme päätyä siihen, että Kovalainen jatkuvasta, heikosta taloudellisesta tilasta johtuen ei ole kyennyt asiallisesti hoitamaan vastaanottamiaan tooimeksiantoja. Aika on mennyt ainaisen rahapulan torjumiseen ja rahan "vippaamiseen" asiakkailtaan. Toimeksiannot ovat jääneet asiallisesti hoitamatta ja "vipit" takaisin maksamatta. Heikon taloudellisen tilan vuoksi Kovalaisella ei ollut edes edellytyksiä väittämiensä matkojen suorittamiseen.

Jäljempänä mainittavilla asiakirjoilla pyrimme osoittamaan K.S:n ja Mikko Kovalaisen välistä ns. messiaanistasuhdetta. Kovalainen on ikään kuin messias, kova juristi, joka auttaa hädässä olevia kansalaisia. Kun haasteet ovat menneet oikeuteen, tulee autettavalle kiitollisuudenvelka auttaa puolestaan hädässä olevaa avustajaa, juristia, joka on joutunut syyttä suotta syytetyksi ja jäänyt ilman riittävää palkkiota. Hyvää juristia täytyy auttaa, vaikkei tietäisi todistettavasta asiasta yhtään mitään."

Erkki Aho katsoo, että hänellä on ollut, ei ainoastaan oikeus vaan velvollisuus, tuoda rikosasiassa pääkäsittelyssä tämä asiakirja näyttönä epäilyistään varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman väärinkäytöstä.

Todiste numero 24
Asianajaja Pertti Virolaisen korkeimmalle oikeudelle tekemä asiakirja. Sen mukaan korkein oikeus on jo 7.6.1994 viitaten oikeudenkäymiskaaren 15:4ään jutussa S94/461 katsonut, ettei Kovalaista ole hyväksytty erään jutun asiamieheksi, ennen kuin Kovalainen esittää asianmukaisen kirjallisen valtakirjan. Saman asiakirjan mukaan Itä-Suomen hovioikeus oli 27.6.1996 antamassaan päätöksessä nro 752 määrännyt varatuomari Mikko Kovalaisen esiintymiskieltoon.

Erkki Aho katsoo, että hänellä on ollut oikeus todistaa tälläkin asiakirjalla epäilynsä todeksi.

Todiste numero 25
Kajaanin kihlakunnanoikeuden pöytäkirja numero 361, asia S93/36, päiväys 16.6.1993. Tuomiolausema. Kihlakunnanoikeus katsoo, että varatuomari Mikko Kovalainen on jäävännyt puheenjohtajan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 2 §:ssa todetulla sopimattomalla tavalla väittämällä Tammenmaan syyllistyneen muun muassa päihtymykseen virantomituksessa, mistä Tammenmaata ei ole tuomittu ja harkitsee kihlakunnanoikeus tämän vuoksi oikeaksi tuomia Kovalaisen puheenjohtajan sopimattomasta jääväämisestä 40:een 100 markan suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa kaikkiaan 4 000 markkaa.

Koska kantajien avustaja ja asiamies, varatuomari ja asioitsijan nimikettä käyttävä Mikko Kovalainen on esiintymisellään sekä lain säännösten tuntemisellaan osoittautunut sekä ymmärtämättömnäksi ja taitamattomaksi, niin kihlakunnan oikeus harkitsee oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n perusteella oikeaksi evätä Mikko Kovalaiselta oikeuden tässä jutussa oikeuden esiintyä enää avustajana ja asiamiehenä. Oikeus antoi varatuomari Mikko Kovalaisen kahden vuoden esiintymiskiellon Kajaanin kihlakunnanoikeudessa. Esiintymiskielto päättyi 15.6.1995.

Erkki Aho katsoo, että Kajaanin kihlakunnanoikeuden päätös osoittaa, että Erkki Aholla on ollut perusteltu epäilys Mikko Kovalaisen toimintaa kohtaa. Aholla on ollut oikeus todistaa epäilyksensä oikeaksi.

Todiste numero 26
Pekka Pesonen todistaa 12.11.1999 lausumassaan, että Kovalainen nimitteli asiakkaitaan usein "persereikä+nimi, kuten persereikä Ruutinen (avopuoliso), persereikä Jääskeläinen, runkkari Kinnunen jne. Puhelimessa yleisin sanonta oli "veä persereiästä ittes läpi, ja mee narun jatkoksi." Käytös oli törkeää koska ihmiset kyselivät antamiensa toimeksiantojen perään. Kovalaisen rutiini oli lähes joka aamu soittaa klo 07.25 kotiin laamanni Yrjä Sivolalle kiusausmielessä. Koska Kovalainen laittoi puhelimensä myötäkuuntelulle, kuulivat kaikki puhelun sanat. Sivola vastaa "Sivola", heti Kovalainen sanoo: "Hyvää huomenta kyrpä" ja samassa Kovalainen löi luurin kiinni. Näin todisti Pekka Pesonen varatuomari Mikko Kovalaisen asiakaspalvelusta.

Erkki Aholla on ollut oikeus todistaa epäilynsä todeksi siitä, että varatuomari Mikko Kovalainen käyttää väärin luottasmusmiesasemaansa.

Todiste numero 27
Pekka Pesonen on 18.8.2008 antanut kirjallisen todistuksen siitä, että Kovalainen on oikeudessa myöntänyt olevansa Paavo Heikkiselle velkaa. Kovalainen sai Paavo Heikkiseltä 13.4.1992 yksitoista tuhatta (11 000) markkaa lainaksi. Kovalainen maksoi rahoilla toimistonsa rästivuokria. Lisäksi Kovalainen sai 12.5.1993 pankkisiirtona 10 000 markkaa lainaksi, eräpäivä 15.6.1993. Kovalainen sai rahat nimenomaan lainaksi ja ehdolla ja lupauksella maksaa rahat takaisin."

Todiste numero 28
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio numero 439, antopäivä 29.4.1997, diaarinumero E95/5. 1. Kaksi vastoin parempaa tietoa tehtyä väärää ilmiantoa 18.11.1993 -4.7.1995. Rangaistusseuraamukset, 75 päivää vankeutta. Vankeus rangaistus on ehdollinen. Koetusaika päättyy 31.12.1998.

Erkki Aholla on ollut perusteltu syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman väärinkäyttöä.

Todiste numero 29
Kaisa Suomalaisen toimittamien kymmenien sivujen asiakirjamateriaalin perusteella Erkki Aholla on ollut oikeus epäillä luottamusmiesaseman väärinkäyttöä sekä todistaa oikeaksi epäilynsä varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman väärinkäyttämisestä. Erkki Ahon laintuntemuksen perusteella Kaisa Suomalaisen asiassa on syytä epäillä todella törkeitä tekoja. Siksi Erkki Aholla on ollut perusteltu syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.

Erkki Aho