Onko käräjätuomari Heikki Sneck enemmän kuin kusessa?

Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Heikki Sneck on enemmän kuin kusessa. Hän on tehnyt todella törkeitä virheitä oikeuskäsittelyssäni, jotka Rovaniemen hovioikeus ja korkein oikeus ovat hyväksyneet. Kuulemisasiassa toukokuussa 2011 käräjätuomari käsitteli asiaa väärien asiakirjojen perusteella, koska Ylivieskan käräjäoikeus oli tulostanut väärin sinne lähettämäni asiakirja-aineiston, mikä oli lähetetty sähköpostitse. Lisäksi kuulemisasiassa on jätetty kokonaan huomiotta minun saamiseni vastapuolelta eli konkurssiinhakijalta eli Mikko Kovalaiselta. Saatavan suuruus on 6,2 miljoonaa euroa sekä Suomen valtiolta 192 miljoonaa euroa ja Kalajoen kaupungilta 2,8 miljoonaa euroa. Lisäksi minulla on Kalajoen Osuuspankissa pantti eli rahaa talletettuna konkurssisaatavan verran. Konkurssin edellytyksiä ei siis ollut olemassa. Kysymyksessä on selkeä Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden virhe.

Konkurssilaki

7 luku 11 §

Tuomioistuimen tutkimisvelvollisuus

Tuomioistuimen on tutkittava, onko konkurssiin asettamiseen edellytykset.

13 luku 11 §

Riitautuksen tutkiminen

Kun pesänhoitaja on toimittanut jakoluettelon tuomioistuimelle, tuomioistuimen on tutkittava riitautukset ja muut valvontoja koskevat erimielisyydet.

Riitautus on hyväksyttävä siltä osin kuin se on ilmeisen perusteltu tai velkoja, jonka saatavaa riitautus koskee, on myöntänyt riitautuksen oikeaksi. Selvästi perusteeton riitautus on hylättävä. Jos asia on jo lainvoimaisesti ratkaistu tai yleinen tuomioistuin ei ole asiassa toimivaltainen, riitautus jätetään tutkimatta.

8 luku 11 §

Pesänhoitajan tilintekovelvollisuus tehtävän lakatessa

Jos pesänhoitajan tehtävä pesänhoitajan vapauttamisen tai muun syyn vuoksi lakkaa ennen konkurssin päättymistä, pesänhoitajan on annettava velkojille tili, josta käyvät riittävästi ilmi konkurssipesän omaisuuden hoitoa, pesän rahavarojen käyttöä sekä muita toimenpiteitä koskevat tiedot. Jos pesänhoitajia on useita, tili on kuitenkin annettava vain, jos tehtävässään jatkava pesänhoitaja taikka velkoja sitä vaatii. Jos konkurssi peruuntuu tai konkurssiin asettamista koskeva päätös kumotaan, tili on annettava velalliselle.
Jos pesänhoitajan tehtävä lakkaa ennen konkurssin päättymistä, pesänhoitajan on luovutettava hallussaan oleva konkurssipesään kuuluva omaisuus viipymättä pesänhoitajana jatkavalle.

Tässä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle lähettämäni kuulemislausunto, jonka käsittelystä on vastannut käräjätuomari Heikki Sneck

Kuulemisasia

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/05/kuulemisasia.html

Hän on edustanut toiminut asiassa käräjätuomarina jättänyt asiat tutkimatta, vaikka tuomioistuimelle on konkurssilain mukaan tutkimisvelvoite.

Olen ilmoittanut saatavakseni Mikko Kovalaiselta 6,2 miljoonaa euroa. Jos Kovalainen olisi vastustanut asiaa niin hänen olisi pitänyt riitauttaa saatava. Samoin Suomen valtion olisi pitänyt riittauttaa 192 miljoonan euron saatava ja Kalajoen kaupungin 2,8 miljoonan saatava. Asiat olisi pitänyt tutkia.

Käräjätuomari Heikki Sneck käsitteli asioita kolmanteen kertaan 16.04.2012 Ylieska-Raahen käräjäoikeudessa.

Tässä selostus asioista:

Olin 16.04.2012 Ylivieska-Raahen käräjäoikeudenistunnossa, jossa oikeuden päätökset teki käräjätuomari Heikki Sneck jälleen kerran minun mielestäni tietoisesti päin helvettiä. Hän käsitteli nyt kolmannen kerran samoja asioita. Hän toimi käräjätuomarina ilman sihteeriä eli siis yksin käräjäoikeutena. Ehkä niin oli helpompi tehdä esteellisenä tuomarina väärä päätös. Varatuomari Pasi Markus Leinonen epäili, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa ei enää ollut esteettömiä tuomareita, siksi käytettiin esteellistä tuomaria. Käsittämätöntä toimintaa.

Todistajat eivät tulleet paikalle, vaikka heidät oli kirjallisesti kutsuttu. Olin ilmoittanut myös käräjäoikeudelle todistajani jotta käräjäoikeus haastaisi heidät tulemaan oikeudenistuntoon. Olin ilmoittanut käräjäoikeudelle todistusteemat, josta todistajat eivät lain mukaan voi kieltäytyä todistamasta. Todistajien avulla oli tavoitteenani saada oikeutta asioissa. Olin pyytänyt myös kahdelta todistajalta kirjallisen todistuksen asiassa, mutta sitäkään he eivät toimintaneet. Käräjätuomari Sneck ei siirtänyt oikeudenistuntoa vaikka todistajat jäivät saapumatta käräjäoikeudenistuntoon. Käräjätuomari Heikki Sneck ei siirtänyt asiaa korkeimman oikeuden käsittelyyn, jossa se on jo purkuasiana käsittelyssä.

Kärjätuomari Heikki Sneck halusi tietoisesti lisätä yhteiskunnan kustannuksia asiassa ja turvata rikollisten toimintamahdollisuudet jatkossakin. Todistusaineistoa ei nytkään otettu vastaan ja sähköisesti lähettämäni todistusaineisto oli tulostettu väärin. Kaikesta huomasi, ettei käräjätuomari Heikki Sneck ollut perehtynyt asiaan, vaan keskeinen tavoite oli tietoisen väärän päätöksen aikaansaaminen. Kun esittelin prosessin erittäin törkeät rikokset, jotka käräjätuomari Heikki Sneck oli saanut tietoonsa toditusaineistoineen myös etukäteen sähköpostitse ja viittasin niiden osalta rikoslakiin, niin käräjätuomari Heikki Sneck ilmoitti, ettei hän ota kantaa asiaan. Sanoin, että rikoslaki asiassa on selkeä vakavien rikosten osalta. Varatuomari Pasi Markus Leinonen jäi miettimään, mikä on hänen vastuunsa, koska hän tunnusti tienneensä törkeistä rikoksista asioissa ja vielä ajoissa.Hän lupasi ilmoittaa minulle sähköpostitse asiassa myöhemmin, kun tutustuu lakiin paremmin. Kävin törkeät rikokset hänen kanssaan lävitse todistusaineistoineen. Hän oli saanut ne myös sähköpostilla ja tunnusti ne myös saaneensa. Minä ilmoitin, että en allekirjoita konkurssipesänluettelo, koska kaikki siinä olevat saatavat ovat Osuuspankin lainaa lukuunottamatta, saatu aikaan muun muassa syyttäjä Sulo Heiskarin ja syyttäjä Esa Mustosen sekä tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan sekä muiden muiden henkilöiden rikosten avulla.

Käräjätuomari Heikki Sneck teki päätöksen siitä, että minun ei tarvitse allekirjoittaa pesänluetteloa. Minä vahvistin, että en allekirjoita, sillä minä vaadin, että ensin on tutkittava Mikko Kovalaisen ja Sulo Heiskarin sekä muiden rikokset. Siihen kärjätuomari Heikki Sneck ei suostunut. Konkurssipesänluettelo oli erikoinen. Konkurssiinhakija Mikko Kovalainen oli konkurssiinhaetavalle Erkki Aholle 7 miljoonaa euroa velkaa ja muita saatavia oli yli 200 miljoonaa euroa. Esitin välittömästi tyytymättömyyteni esteellisen käräjätuomarin Heikki Sneckin pelleilyyn ja järjettömiin päätöksiin.

Oikeudenistunnon jälkeen menin suoraan Jokilaaksojen poliisilaitoksen Raahen toimintapisteeseen ja kävin rikostutkijan kanssa asiat läpi. Hän kuitenkin näki asian vaikeana, koska hänen esimiehensä ovat niin vahvasti rikoksissa mukana. Minä ymmärsin poliisia enkä laita hänen nimeään nyt julkisesti esille hänen rehellisyytensä takia.

Nämä asiat tulevat vielä varmasti esille tässä prosessissa käräjätuomarin osalta:

Rikoslaki 15 luku 7 § (24.7.1998/563) Todistusaineiston vääristeleminen
Rikoslaksi 15 luku 8 § (24.7.1998/563) Törkeä todistusaineiston vääristeleminen

Rikoslaki 15 luku 10 § (24.7.1998/563) Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Rikoslaki 15 luku 11 § (24.7.1998/563) Rikoksentekijän suojeleminen
Rikoslaki 11 luku 9 a § (4.12.2009/990) Kidutus

Rikoslaki 11 luku 4 § (11.4.2008/212) Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan

Konkurssilaki 7 luku 11 §, 13 luku 11 §, 8 luku 11 §

 Oikeudenkäymiskaari 11 luku 7 §

Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Minulla oli konkurssiinhakijaa eli Mikko Kovalaista vastaan yksi banaanilaatikollinen todistusaineistoa, mutta käräjätuomari Heikki Sneck kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa.
Käräjätuomari Heikki Sneck oli vuoren varmasti esteellinen, koska hän käsitteli jo aikaisemmin asioissani näitä samoja esteellisyysasioita Markku Kosken kunnianloukkauoikeudenkäynnissä, jossa Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tunnusti törkeän petoksen, mutta siitä huolimatta käräjätuomari Heikki Sneck teki väärän päätöksen. Siinä jutussa keskeisessä roolissa oli syyttäjä Esa Mustonen, joka vetäytyi asioiden käsittelystä huomattuaan jäävänsä kiinni esteellisyydestä ja muista mahdollisista rikoksista juuri ennen oikeudenkäyntiä ja siksi uutena asiaan perehtymättömänä syyttäjänä toimi Kati Alkula, joka kertoi pystyvänsä syyttämään, vaikka ei ole saanutkaan esitutkintamateriaalia. Hyvä me!
Voin jälleen todeta, että elämme oikeusvaltio Suomessa, jossa viranomaiset tekeävät törkeitä rikoksia ja törkeät rikoksentekijät juhlivat villisti ja vapaasti kuin siat vatukossa ja syyttömät kärsii.

Näistä asioista oli myös kysymys

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/04/lehdistotiedote.html

Ilmoitin heti tyytymättömyyteni kaikkiin käräjätuomari Heikki Sneckin päätöksiin.

Olen tehnyt asioista rikosilmoituksen.