Esteelliset korkeimman oikeuden tuomarit tekivät takautuvan päätöksen?

Esteellinen tuomari ei saa osallistua asian käsittelyyn, paitsi jos kiireellinen kysymys, joka ei vaikuta pääasiassa tehtävään ratkaisuun, on ratkaistava ja esteetöntä tuomaria ole viivytyksettä saatavissa. Esteellisyyssäännösten tarkoituksena on turvata käsittelyn puolueettomuus. Tähän sisältyy sekä subjektiivinen että objektiivinen näkökulma. Subjektiivinen puolueettomuus tarkoittaa, ettei tuomarilla ole ollut henkilökohtaista sidettä tai suhdetta asianosaisiin ja ettei hän ole toiminut asiassa puolueellisesti. Objektiivinen puolueettomuus toteutuu, kun tuomioistuin, sen lisäksi, että on subjektiivisesti puolueeton, myös ulospäin näyttää puolueettomalta. Tällöin tuomioistuimen kokoonpanossa ole mitään sellaisia tekijöitä, jotka saattavat ulkopuolisen silmissä aiheuttaa perusteltua epäilystä tuomioistuimen puolueettomuudesta.

Esteellisyysperusteet on jaettu osallisuus- ja intressiesteellisyyteen, yhteisöesteellisyyteen, erityissuhteen aiheuttamaan esteellisyyteen sekä oikeusaste- ja ennakkoasenne-esteellisyyteen. Koska oikeudenkäynnissä arvioidaan todisteiden todistusarvo, tuomari ei voi ratkaista asiaa, jossa hän itse tai hänen läheisensä on todistajan tai asiantuntijan asemassa. Osallisuusperusteen mukaan tuomari on siis esteellinen asiassa, jossa hän itse tai hänen läheisensä on jollain tavoin osallinen asiassa, esimerkiksi todistajana. Intressiperusteella tuomari on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle itselleen tai hänelle erityisen läheiselle henkilölle tai sille, jota tuomari tai hänen läheisensä edustaa. Odotettavissa oleva hyöty tarkoittaa lähinnä taloudellista hyötyä. Yhteisöesteellisyys taas tarkoittaa tuomarin esteellisyyttä tilanteessa, jossa tuomari tai hänen läheisensä toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana tai vastaavassa asemassa asiaan osallisessa yhteisössä tai laitoksessa. Samoin yhteisöesteellisyystilanne on käsillä, jos tuomari tai hänen läheisensä on asemassa, jossa hän päättää valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön puhevallan käyttämisestä asiassa. Erityinen suhde asianosaiseen voi myös aiheuttaa tuomarin esteellisyyden. Tuomarin erityinen suhde asianosaiseen esteellisyysperusteena voi tulla kyseeseen kahdessa toisilleen vastakkaisessa tilanteessa; vastapuolisuhteessa sekä palvelussuhteessa ja muussa erityisessä suhteessa. Tuomari voi siis olla esteellinen silloin, kun asianosainen on tuomarin tai hänelle erityisen läheisen henkilön vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa. Toiseksi erityinen suhde aiheuttaa esteellisyyden, jos tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Myös aiempi palvelussuhde voi aiheuttaa esteellisyyden, kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa tuomari on aiemmin toiminut asianosaisen asiamiehenä, avustajana tai edustajana. Muuten erityisessä suhteessa on useimmiten kysymys erilaisista taloudellisista kytkennöistä. Oikeusaste-esteellisyys eli kahden instanssin jäävi tarkoittaa tilannetta, jossa tuomari tai hänelle erityisen läheinen henkilö on käsitellyt samaa asiaa aikaisemmin toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tarkoitus on estää se, että tuomari, jolla mahdollisesti on valmis ennakkokäsitys asiasta, käsittelisi samaa asiaa eri rooleissa ja instansseissa. Samoin perustein tuomari on esteellinen myös silloin, kun hän on itse asianosaisena toisessa samanlaisessa asiassa ja kyseisen asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Kun käsitellään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, voidaan jäävätä tuomari, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.

Ne henkilöt, joita pidetään tuomarin läheisinä, on jaettu kolmeen eri ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kaikkein läheisimmät, erityisen läheiset henkilöt, joita ovat tuomarin puoliso, lapset, lapsenlapset, sisarukset, vanhemmat, isovanhemmat ja tuomarille muuten erityisen läheiset henkilöt sekä kaikkien näiden puolisot. Tähän ryhmään kuuluvat siis myös esimerkiksi kihlattu, läheinen ystävä sekä kasvattivanhempi ja kasvattilapsi. Toiseen ryhmään kuuluvat edellistä kaukaisemmat, tuomarin läheisimmät sivusukulaiset. Näitä ovat tuomarin vanhempien sisarukset ja heidän puolisonsa, tuomarin sisarusten lapset ja tuomarin entinen puoliso. Kolmas ryhmä muodostuu tuomarin puolison läheisimmistä sukulaisista, joita ovat tuomarin puolison lapset, lastenlapset, sisarukset, vanhemmat ja isovanhemmat samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä tuomarin puolison sisarusten lapset. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita, avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä eli avopuolisoita ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Lisäksi läheisinä pidetään vastaavia puolisukulaisia, esimerkiksi veli- tai siskopuolta.



Oikeudenkäymiskaari 13 luku

4 §

Tuomari on esteellinen asiassa, jossa:
1) tuomari tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) tuomari tai hänen läheisensä toimii tai on toiminut asianosaisen edustajana, avustajana tai asiamiehenä;
3) tuomari on tai on ollut todistajana tai asiantuntijana;
4) tuomarin läheinen on todistajana tai asiantuntijana tai jossa läheistä on käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa kuultu tällaisessa ominaisuudessa ja asian ratkaisu voi osaltaan riippua tästä kuulemisesta; tai
5) asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tuomarille, hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen tai sille, jota tuomari tai hänen läheisensä edustaa.
Edustajalla tarkoitetaan 1 momentin 2 ja 5 kohdassa luonnollisen henkilön huoltajaa, edunvalvojaa tai muuta niihin rinnastettavaa edustajaa.
5 §
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä toimii:
1) hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa; tai
2) asemassa, jossa hän päättää valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön puhevallan käyttämisestä asiassa, ja
edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu taho on asiassa asianosainen tai asian ratkaisusta on sille odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
6 §
Tuomari on esteellinen, jos:
1) asianosainen on tuomarin tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun läheisensä vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa; tai
2) tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Esteellisyyttä ei 1 momentin nojalla aiheudu yksin sen vuoksi, että asianosaisena on valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, eikä myöskään, jos vastapuoli on pannut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun asian vireille aiheuttaakseen esteellisyyden tai muuten selvästi perusteetta.
Tavanomaisena pidettävään asiakkuuteen, omistukseen tai niihin verrattavaan seikkaan perustuva suhde asianosaiseen ei aiheuta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua esteellisyyttä.
7 §
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Korkeimman oikeuden jäsenet Hiden, Mansikkamäki ja Häyhä ovat kaikki toimineet minun oikeustajuni mukaan esteellisenä tehdessään päätöstä Dnro H2013/14. Antopäivä 18.06.2013. Nro 1360. Asian esittelijänä on toiminut esittelijä Matti Sepponen.
Korkeimman oikeuden jäsenet Välimäki ja Kantor ovat toimineet minun oikeustajuni mukaan esteellisinä henkilöinä tehdessään päätöstä Dnro H2013/17, antopäivä 24.06.2014 Nro 1414.

Oikeudenkäyntimenettelylle voidaan ns. reilun oikeudenkäynnin periaatteen mukaan asettaa osapuolten tasavertaisen aseman vaatimus. Osapuolilla tulee tämän mukaisesti olla samanlaiset mahdollisuudet vaikuttaa käsittelyn lopputulokseen. Tämä edellyttää ensinnäkin, että kummallakin osapuolella on mahdollisuus esittää tarpeellista todistelua. Toiseksi osapuolten on saatava kontradiktorisen l. vastapuolen kuulemisen periaatteen mukaan puolustautua vastapuolen vaatimuksia ja väitteitä vastaan. Reilun menettelyn on katsottu myös edellyttävän sitä, että osapuolilla on tarvitessaan mahdollisuus käyttää oikeudellista asiantuntija-apua.

Oikeudenkäymiskaaren muutos tuli voimaan 1.1.2013. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:n 4:n momentin mukaan muun hakijan kuin viranomaisen on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa lain 31 luvussa tarkoitetussa tuomiovirhekantelun tai tuomion purkamissta koskevassa asiassa korkeimmassa oikeudessa.

On syytä epäillä, että korkein oikeus sovelsi takautuvasti lakia, koska tuominpurkuhakemukset oli tehty jo viime vuoden puolella. Oikeudenkäymiskaaren muutos tuli voimaan 1.1.2013. Korkein oikeus toteaa sen päätöksessäänkin, että Erkki Aho oli palauttanut korkeimman oikeuden päätöksen uudelleen käsittelyyn. Siksi pidän menettelyä virheellisenä, koska korkein oikeus on päätöksessään maininut tuon palautuksen.

Lainlaatijan tarkoituksena on ollut oikeudensaannin helpottaminen sillä, että tuominpurkuhakemukset tehdään asiantuntevasti. Nyt esimerkiki minun kohdallani en saanut apua Ylivieskan oikeusaputoimistosta ja alueemme asianajajat kieltäytyvät tekemästä purkuhakemuksia peläten seurauksia ja Ruotsista sain asianajaja, joka lupasi tehdä purkuhakemuksen korkeimmalle oikeudelle ja hintakin oli sovittu. Hän kuitenkin vetäytyi hankkeesta aineiston laajuuden takia. Myös tunnettu professori ilmoitti, ettei hänellä ole aikaa perehtyä asiaan. Mielestäni tässä tilanteessa korkeimman oikeuden olisi pitänyt määrätä asianajaja minulle, koska nyt oikeudenkäynti ei ollut reilun oikeudenkäynnin mukainen eikä täyttänyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita.

Tässä perusteet tuomionpurulle:

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2013/03/tuomioiden-purkuperusteita-korkeimmalle.html

Pyydän poliisiylijohtaja Mikko Paateroa ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila sekä oikeusministeri ottavat vastuun siitä, että poliisi tutkii asian ja oikeus toteuu. Poliisitutkinnan jälkeen tuomiot voidaan purkaa korkeimmassa oikeudessa. Oikeustaisteluni on kestänyt jo reilusti yli 18 vuotta ja näytöt ovat kiistattomat ja rikolliset ovat tunnustaneet rikoksensa.