keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Vastakanne


Ylivieska-Raahen käräjöoikeus
Ylivieskan kanslia
Valtakatu 4
84100 Ylivieska

Vastakanne riita-asiassa S12/8495

Kantaja

Erkki Aho
Lankilantie 25 B5
85100 Kalajoki

Tähän on lisättävä vielä se, että olen Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja 2009-2012 ja nyt seitsemännen kauden kaupunginvaltuutettu.

Kuvat elämästä kertoo taustani
http://www.erkkiaho.com/aaniharavat.html

Vastaaja

Intrum Justitia Oy
1470246-8
c/o Perintäryhmä 85 Intrum Justitia Oy Jälkiperintä
PL 519
33101 TAMPERE
jp.ryhmä8@intrum.com
puh 0922911380
faksi 0922911340

Velkasuhteeseen perustavan saatavan varmistaminen

Saatava perustuu rikoksilla aikaansaatuun tilanteeseen jota on jatkunut nyt 17,5 vuotta. Päävelka on Kalajokilaakson Kirjapaino Oy:n saatavasta, joka on syntynyt painotyöstä. Tämä painotyö on Erkki Ahon kirja Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X. Maksoin Kalajokilaakson kirjapaino Oy:lle alkuperäisen tilausmäärän, mutta kirjapaino painoi ylimääärisiä kappaleita, jotka se halusi myydä minulle. Minä lupasin ostaa ne, koska oletin, että voin ne maksaa, kun saa oikeutta asioissani, koska kirjassa on selostettu oikeustapaukseni asiat sekä kopioitu todistusaineistot tärkeimmistä asiakirjoista. Jokilaaksojen poliisi on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syyttäjä syyttämättä. Myöskään oikeuslaitos ei ottanut todistusaineistoa vastaan ja siksi en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä missään oikeusasteessa. Nyt kaikki tuomioni on purettavana korkeimmassa oikeudessa, numerot

Korkein oikeus H2011/154, H2011/247

esittelijä Kristina Oinonen

Kiinteistöjen kauppakirjan allekirjoittajan todistus siitä, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria henilökohtaisesti. Heiskari toimi kaikissa kauppasopimusta koskevissa oikeudenkäynnissä syyttäjänä.


Entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset tekemättä. Asko Keränen erosi Suomen Asianajajaliitosta elokuussa 2012.

From: "Asko Keränen" <centralpolis@gmail.com>
Sent: Sunday, September 16, 2012 5:12 PM
To: "E.Aho" <e.ahoky@kotinet.com>
Subject: Re: Kuulumisia

> Terve,
>
> Asiasta on pitkä aika, mutta varmuudella muistan sen, että minä en
> ollut läsnä pesäluettelon vannomistilaisuudessa. Virta muistaakseni
> lähetti valtakirjan minulle postitse. Sinun valtakirjan taisi saada
> sinulta. Minulla ei ollut mitään väittämääsi syytä olla tekemättä
> valitusta, mutta jostakin syystä,-joka syy tuli muistaakseni Virralta-
> valitusta en tehnyt. Ei siihenkään sen kummempaa ihmeellisyyttä
> liittynyt. PR-talon konkurssiin tuntui silloin liittyneen monta outoa
> asiaa ja niin näyttää todella olleen.
>
> Yt. AK


Varatuomari Paavo M. Petäjän tunnustus, että hänellä ei ole ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Tästä huolimatta hän on antanut todistuksen asiassa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Kirjan s.514.




Asianajaja Jouni Vihervalli todista, ettei hän ole koskaan keskutellut kantelijoiden kanssa, joita hän edustanut oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.


Konkurssipesänhoitaja Hannu Maskonen teki oman lopullisen ratkaisunsa asioissa huomatessaan rikostensa paljastuvan.





Kantelu käräjätuomari Minna Leikkaan päätöksestä

Vaadin, että vastapuoli suostuu vaatimukseeni siitä, että asian osalta vastapuoli saa saatavansa varmistetuksi, kun vaatii vastakanteeni hyväksymistä ja asian käsitelyä oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä esitettyjen todistusaineistojen pohjalta. Suuri osa todistusaineistosta on kopioituna kirjaan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X. Lisäksi keskeiset asiat on esitetty DVD:ssä Mayday from Finland , mikä löytyy osoitteesta http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Lisäksi asiat on esitetty blogissani todistuseineiston kera


Blogistani löytyy selostukset ja todistusaineistot koko prosessista

Tulen esittämään blogissani olevat asiat todistusaineistona oikeudenkäynnissä ja vaadin asioiden videointia sekä toivon vastapuolelta asioille riittävää julkisuutta jotta yhteiskunnallinen kontrolli toimii eli vastapuoli, joka koostuu ns. vallanpitäjien vahtikoirista hoitaa oman osuutensa asiassa journalististen ohjeiden mukaisesti.

Korvausvaatimukseni Suomen valtiolta on noin 220 miljoonaa euroa.

Kysymyksessä on todella järkyttävät rikokset. Rikoslaki 15 luku

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (4.12.2009/990)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.
Ks. L sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 18 §.
11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.
Jos vastapuoli ei suostu oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin asioissa niin silloin minun on syytä epäillä vastapuolta rikoslain 10 §:n ja 11 §:n mukaisista rikoksista.

Kaiken lähtökohta on Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välinen kauppasopimukset ovat todistusaineistona kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa sivuilla 277-285.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät kiinteää omaisuutta, vaikka konkurssisäännön 50 a § (31.1.1995/110) Väliaikinen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuulutuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiehutuvien kustannusten maksamiseksi.

Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei siis ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen syyllistyivät lainvastaiseen tekoon myydessään kiinteää omaisuutta. Katso konkurssiasiamiehen lausunto: ”Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa” http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Kauppakirjoissa ei ole mainintaa 48 miljoonaan pantatuista kiinnityksistä, mitkä rasittivat kauppaa.
Kiinteistö oli pantattu Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille, kuten verohallinto kirjeessään todistaa. Kirje kirjan sivulla 507-508. Todistus kirjeen lopussa sivulla 508. Ylivieskan käräjäoikeudesta hankitut pantausasiakirjat todistavat verottajan lausunnon oikeaksi. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa pantatuita kiinnityksistä, että eli kysymyksessä on rikoslain mukaan törkeä petos.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769) Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuuten arvostelleen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Lisäksi kaupateossa ilmoitettiin keskeneräisen tilauskannan suuruudeksi 26 miljoonaa markkaa. Asia käy ilmi mm. Kalevan uutisesta, mikä on kirjan sivulla 286. Todellinen keskeneräisen tilauskannan suuruus olikin myyjän kirjallisen todistuksen mukaan vain 11-12 miljoonaa markkaa. Todistusaineisto kirjan sivulla 287.

Kun kaupakirjat allekirjoitettiin niin kaupateossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Lisäkis keskeneräisen tilauskannan tuotto oli 5000 mk, vaikka kaupanteossa keskeneräinen tilauskanta piti olla kuranttia ja sen arvon olla 6,5 miljoonaa markkaa normaalin tuoton mukaan.

Kaupanvahvistajaksi kauppakirjojen mukaan on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari. Kauppakirjan toinen allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut henkilökohtaisesi kaupanvahvistajaa. Heino Virran todistus kirjan sivulla 294. Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu.

Katso todistusaineisto: Kiirehtimispyyntö

Markku Koski ja Jouni Remes

Selvitys kauppasopimusten tekemisestä

Markku Kosken toiminta

Totuus on tarua ihmeellisempää


Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §

Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön ammatioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi taihi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.

Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.


Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.


  1. Asianajaja Antti Latolaa on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Tästä löytyy todistusaineisto niin blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta hänen piti antaa vastineensa Suomen Asianajajaliitolle.

    2. Asianajaja Hannu Maskosta on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Tästä löytyy todistusaineisto niin blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta hänen piti antaa vastineensa Suomen Asianajajaliitolle

    3. SyyttäjäSulo Heiskaria on syytä epäillä lukemattomista rikoksista, joista törkein on kaupanvahvistus, jossa hän ei ollut paikalla kaupanvahvistajana eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ollut paikalla. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta hänen piti antaa vastineensa Suomen Asianajajaliitolle.

    4. Asianajaja Jouni Vihervallia on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut oikeudessa asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Vihervalli itse todistaa, ettei hän ole koskaan edes keskustellut asianomaisten henkilöiden kanssa. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta hänen piti antaa vastineensa Suomen Asianajajaliitolle.

    5. VaratuomariPaavo M. Petäjää on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja oikeudessa ja antanut väärän lausuman käräjäoikeudelle. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä väärien lausumien antamisesta korkeimmalle oikeudelle. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta hänen piti antaa vastineensa Suomen Asianajajaliitolle. Paavo M. Petäjä on tunnustanut KRP:lle ettei hänellä ollut valtakirjoja asiassa.

    6. Asianajaja Sampsa Teittistä on syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille ja Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

    7. Asianajaja Jyrki Anttista on syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille ja Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta hänen piti antaa vastineensa.

    8. Asianajaja Veli Päivikkö yritti laittaa henkilökohtaiseen konkurssipesääni varatuomari Paavo M. Petäjän 100 000 mk:n perusteettoman saatavan. Tekoa on syytä epäillä rikoksen yritykseksi. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta hänen piti antaa vastineensa.

    9. Asianajaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja laitteet. Perusteena oli se, että niin parannetaan konkurssipesän tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti saatavista pois minun 178 000 markan saatavan perusteettomasti. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa.

    10. Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa nosti syytteen syyttäjän ollessaan minua ja perheenjäseniä vastaan velallisen epärehellisyydestä Meritapankin nimissä lainamyöntäneen pankinjohtajan tietämättä asiasta mitään. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa kirjallisesti, että syyte on nostettu hänen tietämättään ja täysin väärillä tiedoilla. Väärillä tiedoilla tehdyn haasteen johdosta minut tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen. Minun asioita oikeudessa hoiti Asko Keränen ja varatuomari Vesa Laukkanen, jotka eivät perehtyneet asiaan juuri lainkaan.

    11. Poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän kieltäytynyt myös ottamasta todistusaineistoa vastaan asiassa. Hän toiminut esteellisenä tutkinnanjohtajan kymmeniä vuosia.

    12. Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös sen, että varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Siitä huolimatta varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa.

    13.Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös Suomussalmen rikokset, joissa keskeisessä roolissa ovat varatuomarit Vesa Juntunen ja Mikko Kovalainen sekä poliisiviranomaiset. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa Suomen Asianajajaliitolle.

    14. Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja on käyttäytynyt uhkailevasti oikeuden etsijöitä kohtaan. Hän on uhannut heitä sanomalla, että jos ette lopeta asioiden penkomista niin teille käy kuten Erkki Aholle, on ollut jo monta kertaa ollut liipaisimella.

    15. Syyttäjä Kirsi Männikkö on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta vaikka on vuorenvarmasti tiennyt tosiasiat, koska olen henkilökohtaisesti käynyt todistamassa asiat todistusaineiston kanssa yhdessä Heino Virran kanssa hänelle Torniossa.

    16. Nykyinen Oulun poliisijohtaja Sauli Kuha on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, vaikka todistusaineisto on ollut kiistaton.

    17. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Hän ei ole viitsinyt edes vastata sähköposteihini.

    18. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta, vaikka on vuoren varamasti tietoinen poliisien ja syyttäjien rikollisesta toiminnasta. Kalske kieläytyi tulemasta toidstajaksi oikeuteen, mikä on vastoin Suomen lakia.

    19. Käräjätuomari Jyrki Määttä ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan eikä myöskään ole antanut minun kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen kuuden artiklan vastainen teko. Käräjätuomari Määttä antoi myös väärän todistuksen asiassa Rovaniemen hovioikeudelle. Asia voidaan todistaa käräjäoikeuden kuulustelunauhoilla.

    20. Käräjätuomari Timo Tammiketo ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja minun on syytä epäillä häntä vähintäänkin kiristyksestä. Hän kielätytyi ottamasta todistusaineistoa asiassa vastaan. Minä jätin todistusaineiston siitä huolimatta Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen. Tammiketo toimitti aineiston Rovaniemen hovioikeudelle vasta pitkän viivyttelyn jälkeen.

    21. Käräjätuomari Jaakko Raittila ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja muutoinkin toiminut todella törkeästi. Oikeudenkäynnit eivät ole täyttäneet alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Raittila kieltäytyi ottamasta todistusaineistoa vastaan eikä hyväksynyt asiassa myöskään todistajien kuulemista.

    22. Syyttäjä Esa Mustonen ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan. Asiasta on kiistattomat näytöt Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä. Syyttäjä Esa Mustosen toiminta on todella törkeää toimintaa. Mustonen antoi asiassa myös väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.

    23. Poliisi Tapani Tasanto on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Asiasta on kiistattomat näytöt. Tasanto ilmoitti hävittäneensä lähettämäni todistusaineiston ja siitä huolimatta hän toimi esteellisenö tutkinnanjohtajana asiassa

    24. Asianajaja Asko Keränen tiesi, että konkurssi on laiton ja pyysi valtakirjan valituksen hoitamista varten. Erkki Aho ja Heino Virta antoivat valtakirjan asianajaja Asko Keräselle, joka kuitenkin jätti valituksen tekemättä ilmoittamatta siitä päämiehilleen. Asko Keränen on tunnustanut tekonsa, mutta oikeuskansleri yrittää kiemurella tunnustuksen edessä samoin kuin korkein oikeus.
    25. Käräjätuomari Heikki Sneckin toiminta on ollut kaikkein törkeintä. Hän kieltäytyi ottamasta todistusaineistoa vastaan. Hän teki tietoisesti väärät päätökset ja toimi esteellisenä käräjätuomarina oikeudenkäymmiskaaren vastaisesti ja käytti törkeästi virka-asemaansa väärin ja teki tietoisesti vääriä päätöksiä. Hän lähetti Rovaniemen hovioikeudelle väärät asiakirjat, jotta Rovaniemen hovioikeuden olisi helpompi tehdä väärä päätös.
    26. Varatuomari Pasi Markus Leinonen oli vuoren varmasti tietoinen poliisien, syyttäjien, asianajajien ja varatuomareiden rikollisesta toiminnasta ja tunnustikin asiassa oikeudessa. Siitä huolimatta hän jatkoi rikollisia suojelevaa toimintaa, mikä on rikolain 15 luvun 11 § mukaista rikollista toimintaa.
    27. Jokilaaksojen poliiseista Ilkka Piispanen, Jonny Paananen, Hannu Mensonen, Antero Aulakoski, Jyrki Rajaniemi ja muutama muukin ovat tarkasti tietoisia rikoksista, mutta ovat jättäneet kaikki rikokset tutkimatta ja suojelleet rikollista toimintaa.
    28. Varatuomari Mikko Kovalainen on yksi Suomen vaarallisimmista tekijöistä, jonka rikokset ovat kiistattomat, mutta poliisi kieltäytyy tutkimasta asioist ja syyttäjät syyttämästä sekä oikeusistuimet kieltäytyvät ottamasta vastaan todistusaineistoa.
    29. Varatuomari Vesa Juntunen on yksi pahimmista tekijöistä, jota poliisi suojelee ja jonka rikokset poliisi jättää tutkimatta. Juntunen toimii nykyisin ulkomailla ja viestit toiminnasta ovat entisenlaisia. KRP siirsi asiat 26.11.2012 Helsingin poliisin tutkittavaksi.
    30. Kaikkia käräjäoikeuden tuomareita, Rovaniemen hovoikeuden tuomareita ja korkeimman oikeuden tuomareita ja laillisuusvalvojia, jotka ovat käsitelleet asioitani, on syytä epäillä syyllistyneen rikollisten suojeluun, virka-aseman törkeään väärinkäyttöön sekä tuomareita myös oikeudenkäymiskaaren vastaiseen menettelyyn.


Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä.

15 luku 11 § (24.7.1998/563)Rikoksentekijän suojeleminen Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoslaki 40 luku 7 §(12.7.2002/604)Virka-aseman väärinkäyttäminen Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Rikoslaki 40 luku 10 § (12.7.2002/604)Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Näin sanoo Suomen laki:
Rikoslaki 11 luku 3 §(11.4.2008/212)Rikos ihmisyyttä vastaan Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä
1) surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa tekemällä tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä tai sen osaa hävittäviä elinehtoja tai muulla tavoin,
2) karkottaa tai pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,
3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen tahdonvastaisen katoamisen,
4) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa tai
5) harjoittaa rotuerottelua taikka vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella taikka niihin rinnastettavilla muilla perusteilla, on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava.

4 § (11.4.2008/212)Törkeä rikos ihmisyyttä vastaanJos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa"alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava

Rikoslaissa on säädetty rikollisen suojelusta:
15 kuku 11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Virkavala tai -vakuutuson lupaus, jonka tietyt valtion korkeimpaan johtoon, oikeuslaitokseen tai voimankäyttöorganisaatioon kuuluvat virkamiehetovat velvollisia antamaan

Virkavala, jonka esimerkiksi ministerit vannovat:

"Minä Päivi Räsänen lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi."

Valtioneuvostonjäsenet eli ministeritvannovat tuomarinvalan sekä virkavalan tai antavat vastaavat vakuutukset.

Tuomarinvala

Tuomarinvalan kaava on säilynyt muuttamuttomana vuodesta 1734.
"Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja [Ruotsin] lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta."

Olen selvittänyt asiat perusteellisesti ja siksi joutunut ikäänkuin mafian uhriksi.

Katso Suomen perustuslaki
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Ks. Oikeudenkäymiskaari 4/1734 24 luku 4 §, L oikeudenkäynnistä rikosasioissa 689/1997 11 luku 4 §, HallintoL 434/2003 ja L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999. Ks. myös Euroopan ihmisoikeussopimus SopS 18–19/1990 6 art. sekä KP-sopimus SopS 7–8/1976 2 ja 9 art.

Mikko Kovalaisen toiminta

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske – oikeusvaltio Suomi vuonna 2011

Jokilaaksojen poliisi ei tutki asioita ja siksi minun on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja se voi tapahtua vain yhteistyössä velkojieni kanssa.


Kalajoella 27.11.2012

Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

PS. Pyydän avamaan linkit ja perehtymään asioihin linkkien avaamisen jälkeenkin.
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)